Jump to content

Kannen palotilan koko


Guest Sumba

Recommended Posts

Mittasin palotilan kooksi 28ccm, joka vaikuttaa oudolta jos vakiokannen palotila on 50ccm. Mittaanko väärin vai voiko se tosiaan olla tuon kokoinen?

 

Jos koko on oikein, niin puristuksia on 9.8. Dekki 3,6mm (2,1mm korotusrenkailla). Kone on 1835ccm (69x92).

 

palotila.jpg

 

 

Öljynkierrosta vielä sen verran, että kun koneesta on poistettu vakio jäähdytinkenno, niin kummastako reiästä öljy tulee (pumpun puoleisesta?) ja kumpi on paluureikä? Tai mistä löytyisi kuva öljynkierrosta?

Link to comment

On se mahdollista (28MM).

Pienempiäkin olen nähnyt/käyttänyt :)

 

Palotapahtuman kannalta epäedullinen kombinaatio sulla.

Parempi jos olis isompi palotila ja mäntä ylempänä.

 

En sit tiedä onko tossa palotilassa paljoo kaivertamisen varaa enää, on jo avarrettu ja laskettukin niin paljon että ympärillä oleva materiaali ei jäykistä kantta enää niin paljon ku raiskaamattomassa kannessa. Ehkä parasta tossa tilanteessa on jättää kansi rauhaan että se kestäis.

 

Ja öljy tulee pumpun puoleisesta reiästä ulos.

 

 

Jan

Link to comment

Kiitoksia nopeasta vastauksesta.

 

Dekki ei kylläkään ole prikulleen oikein, koska moottoria ei pysty pukissa pyörittämään. Mittasin korkeuden putkien karstarajasta, mutta tuskin se kovasti poikkeaa.

Link to comment
näyttääkö, vai onko tossa "pienemmät" pytyt kaivaneet koloa tohon kanteen(en tarkoittanut noita koneistuksen koloja)

 

Jos oikein ymmärsin, niin tarkoitat että tuohon sylinterin päätyjä vasten tulevalle pinnalle olisi tullut koloa. Pinta on kuitenkin täysin tasainen. Ylileveä tulirengas on vain jättänyt tuollaisen jäljen.

 

Mun mielestä toi näyttää siltä kuin olisi kairattu 94mm putkelle ja kuitenkin käytetty ysikakkosta

 

Saattaa olla, en koittanyt pyttyjen sopivuutta irrallaan kanteen. Pitääpä tarkistaa huomenna kun menen tallille. Kairatun osuuden halkaisija on toisella pytyllä 99,5 mm ja toisella 98,2 mm.

 

Mulla palotila 48.5cc ja näyttää tältä

 

Tuo palotila kyllä näyttääkin paljon suuremmalta. Eli taidan luottaa omiin mittauksiin ja jättää 2,1mm korotusrenkaat putkien alle. Ilman tulisi yli 13 puristukset.

Link to comment
  • 3 weeks later...

Dekkikorkeus on välimatka mikä jää yläkuolokohdassa männän ja kannen väliin. Rivimoottoreissa dekkikorkeutena usesasti puhutaan etäisyyttä lohkon yläpintaan yläkuolokohdassa (useasti mäntä nousee lohkotason yläpuolelle).

 

Korokerenkaat laitetaan sylinteriputkien ja lohkon väliin ja niiden avulla saadaan dekkikorkeus halutuksi. Eli periaatteessa samanlaisia kuin ne sylinterin alapäihin tulevat paperitiivarit, mutta metallisia.

Link to comment

Eli siis dekin kasvaessa puristustilavuus myös kasvaa, mikäli kannelle ei tehdä muutoksia ja tästä johtuen puristussuhde laskee.

 

Saako dekki mennä miten suureksi, onko haittaa esim. 5mm?

 

Ja voiko se olla T1:ssä 0 mm?

 

Onko yleisesti myllyssä parempi olla pienempi dekki ja suurempi kannen tilavuus vai suurempi dekki ja pienempi kansi (jos ajatellaan kikkailtavan niin että molemmilla tapaa tulisi kuitenkin yhtä suuri puristustilavuus/puristukset)?

Link to comment

T1 dekki pitää olla vähintään 1,3mm. Jos on alle niin vaarana on että männät käy kansiin kiinni lämmetessään. 5mm:n dekki on liikaa, aiheuttaa palotapahtuman hidastumisen. Parempi että tilavuus on kannessa, on lyhin matka tulpasta. Toisaalta on myös mahdollista, että palotila on männässä ja kansi on suora, mutta kuplassahan se ei voi olla näin. Volsun rivikonesta löytyy tälläinen ratkaisu.

Link to comment

Yleensä halutaan aika matala dekki koska silloin kaasuseos puristuu pois laidoilta palotilan keskelle. Jenkit kutsuu tätä nimellä "squish". Ilmeisesti juttu perustuu siihen että saadaan squishillä aikaan pyörre palotilassa joka edesauttaa palamista. Koko homma on siis erittäin sidottu palotilan muotoon. Pallomaisessa palotilassa tätä luonnollisesti ei esiinny tasapäisellä männällä ja usein käytetäänkin mäntää joka menee palotilaan dekin yli. Eli 5mm dekkiä saattaa antaa laiskemman koneen.

 

Dekkikorkeutta pistetään >1mm jottei käy huonosti jos palotilaan ja mäntään kertyy karstaa. Mulla jämähti yks kone kun oli seissyt kauan ja karstat tipahti kannesta kun käynnistin sen.

 

Dekin voi laittaa myös nollaan jos käyttää kuparitiivistettä sylinterin ja kannen välissä. Käytännössä se kannentiiviste antaa silloin dekin.

 

Ja kun näillä korokerenkailla pelataan on sit muistettava että ne vaikuttaa myös venttiiligeometriaan. Eli jos laittaa korokerenkaan on myös työntötankoja pidennettävä jotta venttiiligeometria pysyy oikeana. Tosin nokka ja nostimet vaikuttavat myös geometriaan eli se täytyy sit katsoa viimeiseksi kun kaikki muu on kasassa.

Link to comment

Kuplan kannessa on se tasainen paljealue, joka pitäisi pitää mahdollisimman pienenä. 1,3mm on tosiaan pienin suositeltu mitta.

 

Suurin osa palotapahtumasta pitäisi tapahtua siellä palotilan ammeessa, pienellä pinta-alalla jotta mahdiollisimman suuri osa palotapahtuman aikaansaamasta paineesta suuntautuu alaspäin, kohti mäntää. ja että liekkirintama joutuu matkustamaan lyhyemmän matkan tulpasta katsoen.

 

Jos dekki on hirmuinen, niin seoksesta palaa siellä paljealueella isompi osa, ja siis näinollen kauempana tulpasta ja ammeesta. Se osa ei silloin tuota yhtä paljon mäntää alaspäin työntävää painetta kuin jos se olisi palanut ammeen sisällä. Liekkirintama kestää levitä sinne, ja painekin jo syttyneestä ammeen keskiosasta "haaskaantuu" sivulle eikä mäntää kohti. Eli pieni ja syvä amme olisi parempi kuin leveä ja matala. Jurkät ammeen reunat ohjaa palotapahtumaa mäntää kohti, kun loivat reunat hukkaa energiaa sivusuuntaan laajenemalla.

 

Asian tarkastelua ehkä auttaa jos kuvittelee palotilaa hydraulisylinteriksi. työnnät kapeaan putkeen nestettä, niin nestene pinta nousee tietyyn korkeuteen. Sitten otat saman määrän nestettä ja työnnät sen isompaan putkeen. Nestepinta ei nouse läheskään yhtä paljon. Eli siellä toisessa päässä oleva mäntä ei liiku yhtä paljon.

 

Moottorin palotilassa asia on vain hiukan eri, jos voimakas palotapahtuma saadaan rajattua ammeeseen, niin sen äkillinen aikaansaatu "sysäys" on voimakkaampi. Sen jälkeen se tietysti leviää muuale sylinteriin kun mäntä liikuu pois tieltä, ja paine laskee. Mutta se alkusysäys siis on ollut tehokkaampi jos koko hoito on tapahtunut vain kapeassa ammeessa.

 

Tulipa taas jaariteltua :)

 

Jan

Link to comment

* Viisastelu alkaa *

Formulan (Formula Vee siis) koneessa (1300cc) on säännöissä annettu min. deck height 1 mm ja sitä myös moni käyttää, vielä ei ole ottanut venttiilit mäntään kiinni vaikka kone välillä lämpiääkin kun tahtoo flektin remmi välillä karkailla. blush.gif

Tahdon tällä vaan kertoa että tuolla mitalla toimii vielä.

* Viisastelu loppu *

Link to comment
* Viisastelu alkaa *

Formulan (Formula Vee siis) koneessa (1300cc) on säännöissä annettu min. deck height 1 mm ja sitä myös moni käyttää, vielä ei ole ottanut venttiilit mäntään kiinni vaikka kone välillä lämpiääkin kun tahtoo flektin remmi välillä karkailla. blush.gif

Tahdon tällä vaan kertoa että tuolla mitalla toimii vielä.

* Viisastelu loppu *

 

Siis että sääntökirjassa lukee että 1mm dekillä ei ota mäntä kanteen kiinni??? Ja että jotkut vielä uskovat senkin ilman epäilyjä?? Miksi sitten mäntä/syltty sarjojen valmistajat laittavat dekiksi n. 1,3mm??? HUVIKSEENKO?? Haloo?!?! Siellä saattaa ingenjööri tietää asiasta enempi kuin normijokkiskuski, tai joku..... !

 

OIKEASTI pitää ottaa huomioon että 1.3 litran koneessa on 77mm männät ja ne keinuu paljon vähemmän sylinterissä kuin esim. 92 tai 94mm mukit. JA käytännössä tämä tarkoittaa, ETTÄ männän YLÄ- ja ALA reunat käyvät isoissa syltyissä kääntyessään jopa 0,5mm ylempänä kuin keskeltä eli tapin kohdasta mitattuna. JA Esim. nelkun 103 milliset tarvii käytännössä vielä enemmän dekkiä! * Viisaus loppu!* ...... ;-))

Link to comment

On noita rakennettu negatiivisellakin dekillä.. eikä ole kyse paksusta kannentiivisteestä. Miettikääs sitä ;)

 

Millinenkin toimii, jos kone on kasattu erittäin huolellisesti ja toleranssit on todella tarkat, männät ja pytyt uusia ja kaikki muukin.. ja tarkastettu.. joka pytty mitattu erikseen jne.. ja moottori ei kerkiä normaalin kestoikänsä puitteissa kulua niin paljon että laakerivälykset jne. söisivät sitä milliä kapeammaksi. Karstaa ei paljon suvaita mutta eipä paljon synnykään noissa koneissa, kun säädötkin on just eikä melkein. Ja pieni dekki pitää männän puhtaana siltä osin luonnostaankin.

 

1,2-1,3 on kyllä katukoneeseen minimi järkevä dekki.

 

Jan

Link to comment
On noita rakennettu negatiivisellakin dekillä.. eikä ole kyse paksusta kannentiivisteestä. Miettikääs sitä ;)

 

Niin voihan sinne palotilaan jyrsiä männälle tilaa ja jättää olake sylinteriä varten.

 

Vesirivikoneissa tulee usein mäntä lohkon yli esim 0,5-1 millin verran ja kannentiiviste on luokkaa 1,8-2mm.

Link to comment

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.

Guest
Reply to this topic...

×   Pasted as rich text.   Paste as plain text instead

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.

×
×
  • Create New...