Olli Ristimäki

No ei se varmaan jakajassa oo ellei sit oo jakajan kansi paskana tai jotain, silloin kyllä pitäis tietysti käydä kolmella tyhjäkäynnilläkin. Mikä pytty ei pelaa, ootko nyppinyt johdot vuorotellen irti ja kattonut mikä ei vaikuta? Onko tulpanjohdot ok ja venavälykset joka pytylle? Onko siis puutuminen kaasua painaessa samanlaista ja lisäks käy kolmella?

Kyllä, näin on tehty. Tuut huomaamaan että tuon neljän asteen säätäminen ei oo välttämättä ihan helppo juttu, tahtoo mennä pirusti ylitte vaikka varovasti kääntää eikä tuollainen heitto nyt oo enää kauhean huono tarkkuus. Mutta saahan sitä toki hieroa.

Jaahas, satakunnassa potkitaan kengät jalassa, meilläpäin ollaan nössöjä ja meuhkataan sukkasillaan. No se nyt on ihan sumo tai judo, eipähän nuo kovin helposti tosiaan tuosta suunnasta rikki mee. Sen sijaan kerran laitoin uutta etulasia niin, että se "kelkka" oli kiinni nostimessa, ujutin lasin oven sisään ja piti sitten painaa se kiinni paikalleen siihen kelkkaan, missä on lasille se tarkoituksella ahdas paikka. No ei oikein mennyt niin ajattelin VAROVASTI koputella lasin yläreunasta että pikkuhiljaa painuu kohdilleen. Vasaraan teippiä ja ensimmäinen varovainen kopautus -> välittömästi paskaksi ja ukolla huuli pyöreenä ja pieni nolotus niskassa... EDIT: typoja

Ovista pahvit pois ja ikkunaa kannatteleva kelkka irti lasinnostimesta ja sitten ujuttelee alakautta lasin pois. Pikkuikkuna on kehyksen alareunasta yhdellä pultilla kiinni oven sisällä sekä yläreunasta tiivisteurassa ikkuna-aukon yläkarmissa. Ne auki niin pikkuikkuna tulee sievästi kääntelemällä pois. Noihin isoihin laseihinhan tulee se alatiiviste omanlaisensa joten sen orggiksen voi ottaa ison lasin irroittamisen jälkeen pois niin tupakkiräppänä lähtee vielä helpommin. Takasivulasit saa joko leikkaamalla sisäpuolelta tiivisteen huulen pois jos tiivisteet menee vaihtoon tai sitten kääntämällä meisselillä alakulmasta huulen yli riittävän pitkästi molempiin suuntiin, sitten ukko takapenkille selälleen jalat vasten lasia (ilman kenkiä...) ja tasaisesti mutta määrätietoisesti pullauttaa lasin ulos. Uusi menee tietysti paikallee kun laittaa lasin tiivariin, narun tiivisteuraan saippuaa liukasteena ja toinen painaa ulkopuolelta ikkunaa aukkoonsa ja toinen vetää sisäpuolelta narulla huulen karmin yli. Jos tiivisteet vaihtuu ja uuteen tulee kromilista, on se laitettava paikalleen ennen ikkunan kiinnittämistä, ei mee enää kun lasi on paikallaan. Etuovista pitää isojen ikkunoiden tieltä sahata yks pellilipare pois siitä tuuletusikkunan kohdalta, se pitää siis oven sisä- ja ulkopeltejä yhdessä. Huomaat sen kyllä viimeistään kun ei mee lasi paikalleen... ja muista sitten ehdottomasti vaihtaa ovistopparit vaijerimallisiin, muuten on lasi paskana tasan samalla hetkellä kun ekan kerran lyöt etuoven kiinni.

Lokakuussa jäi auto bensoineen pukeille, pääsiäisenä käymään laakista samoilla mehuilla eikä mitään vikaa. Mut olikin Shellin Verraribensaa =).

Vakiokannet on lyhyellä kierteellä, tulppa esim. Bosch W8AC tai NGK B6HS. Jos on enempi piristetty mosa niin sitten kannattaa tarjota kylmempää tulppaa sinne. Virikansissa (044, SF jne) on noita pitkäkierteisiä, mutta niistä en kyllä tiedä mitään.

En nyt soimaa mitään tiettyä merkkiä, mutta itseltäkin meni juuri NGK:n tulppa pimeäksi ~150 kilometrin ajon jälkeen. Edellisestä vähän yllättäen hajonneesta en muista merkkiä, saattoi olla NGK tai ehkä Boschin yttrium. Itsellä juuri vajaa viikko sitten kynttilän hajotessa meni niin että kävi tyhjää nätisti ja kiihdyttäessä neljän tonnin päälle ei enää takonut, mutta nimenomaan vedättäessä ja tasakaasulla ajaessa pätki. Eli edelleen väitän että voi hyvin olla tulppavika, joka johtanee siihen että erään kerran kun täräytät käymään niin käy enää kolmella. Mutta tutkaile rauhassa, ne imuvuodotkin.

Ootko vaihtanut tulpat jos on kynttilä pettänyt niin ettei kestä painetta? Itellä pimentynyt pienellä aikaa kaks kertaa tulppa nimenomaan ykköspytystä, jostain kumman syystä. Samoin kannattaa kattoa tietty imuvuodot, siihenkin oireet sopii. Aloita vaikka sieltä oikealle menevän imusarjan pässinkumista jos kerran sinne puolelle viittaa.

Lähes sataprosenttisella varmuudella auttaa. Yleensä noin 33 asteen maksimiennakkoa pidetään turvallisena volkkarin koneisiin. Silloin ei yleensä vielä nakuta tai kuumene liikaa ja ollaan sytytyksen osalta ainakin lähellä maksimitehoja. Joku kone voi toimia parhaiten yli 40 asteen ennakolla eikä siltikään kilistä. Tää on jälleen ihan konekohtainen juttu ja on todella hyvin säädettävissä ainoastaan penkissä missä näkee tehon muutoksen ja saa edelleenkin säädettyä myös kaiken muun kohdalleen. 28 astetta sen sijaan kuullostaa pieneltä maksimilta useimpiin koneisiin, itellä ainakin kuolee täysin alla kolmenkympin ennakolla, tulee flat spottia ja kulutus nousee reilusti. Ota se strobo kätöseen, ja säädä maksimiennakoksi vaikka 32 astetta. Sitten ajamaan, pitäis vetää paremmin. Sit voi koittaa nostaa maksimia vaikka vielä parilla asteella, ajaa menemään ja kuunnella ettei kuorma päälläkään nakuta. Jos ei nakuta eikä lämmöt nouse niin anna olla vaikka siinä. Se on sit ihan sama mihin se tyhjäkäyntiennakko asettuu, joka tapauksessa maksimia nostessa se luonnollisesti seuraa perässä. Nouseva tyhjäkäynti korjataan kaasareista.

Uudemmat korkeat vakiojakajat on käsittääkseni kaksitoimisia, mutta säädetty toimimaan vakiokoneessa vakiokaasarilla eli ei edelleenkään ratkaise ongelmaa sellaisenaan. Kaksisäätöisia SVDA-jakajia saa ainakin ulkomaan putiikeista, mutta nekin on minun ymmärätmykseni mukaan optimaalisia PICT-34 Solexilla, ei tuplilla. Haulla saa ihmeitä aikaan, lue nyt ensin vaikka tää: http://www.volkkaripalsta.com/keskustelu/topic/1791-ennakon-säätöä/ Erilaisista jakaista on juttua ainakin tässä, aircooled.net siis ainakin myy noita SVDA-mokkuloita http://www.aircooled.net/gnrlsite/resou ... ibutor.htm

"Ominaisuudet kohallaan", ei vittu... voi olla että tehdassäätöinen tai itse modattu on lähellä hyvää johonkin koneeseen mutta jos nyt kuvittelet saavasi sytkän toimimaan ihanteellisesti joka kierrosalueelle ja kyselet joltain valmiiksi "kohallaan" olevaa jakajaa niin mieti nyt ite vähän kun muutenkin niin pätevästi osaat täällä muita neuvoa. Eihän se riipu vaan kaasareista vaan myös nokasta, kansista, pakosysteemistä, puristuksista ja joku tietää paremmin mistä muusta vielä. Jos aiot hieroa itelles loistavan jakajan ohjaamaan sytytystä niin ei siitä ilman sen jakajan modaamista selviä, silloin pitää pistää auto rullille/kone penkkiin ja jakaja omaan penkkiinsä ja olla asiansa osaava säätäjä säätämässä jakajan jousia ja painoja samalla kun myös seokset säädetään oikeasti kuntoon eikä vaan "oo synkassa". Ja kun sulla on tietty kone, jossa säädetään tietyllä nokalla&kansilla&puristuksilla ja tietyillä kaasareilla&suuttimilla tietty jakaja toimimaan mahdollisimman hyvin, se toimii sit siinä eikä välttämättä yhtä hyvin ees toisessa koneessa missä on samat palikat. Ritarin moite 009:iin kohdistui siihen, että siinä on vaan keskipakosäätö, joka matalilla kierroksilla ei anna tarpeeksi ennakkoa. Siksi siitä sanotaan että se soveltuu parhaiten rata-ajoon jossa kaasu on yleensä on-off. Parempi vaihtoehto sekalaiseen ajoon on sellainen jakaja, jossa on sekä keskipako- että alipainesäätö, se on nöyrempi myös puolikaasulla. Jos haluut jakajan kanssa hieroa niin homma nyt sitten UUSI kaksoissäätöinen jakaja ja ala varaamaan aikaa penkitykseen, sekä koneen että jakajan. Ja sellainen säätäjä jakajalle joka oikeasti ymmärtää siitä jotain. Ja mieti sitten ootko siihen mennessä tehnyt pommiisi kaikki kikkailut mitä haluut siihen tehdä, kun meet kalliin säädön jälkeen turaamaan jotain älytöntä pakopuoleen tai kaasaripuoleen tai mihin tahansa niin ainakin osa hyödystä katoaa saman tien ja sit voi täällä taas ihmetellä. EDIT: Ja mistä tuo maksimiennakko 28 astetta tulee? Miten oot todennut että antaa sun koneesta parhaan tehon ilman nakutusta ja vaurioriskiä? Kone siis jo penkitetty kun kaikki paitsi jakajan alakierrosennakot on "kohallaan" ja jakajan käyrä on suurin murhe? Ja sellainen pikkujuttu kuin kosketuskulma on esimerkiksi trarkoitukseen soveltuvalla mittarilla tarkistettu ja säädetty? Vai onko kärjetön sytkä? Huvittavaa ostella jakajaa, jossa maksimiennakko 28 astetta. Eiks se ennakko oo just sen verran, mihin sen koneessa säätää. Mun jakajasta saa ainakin maksimiennakkoluvuksi mitä tahansa kun avaa mutterin ja kääntelee. Se on modaamaton 009, en osaa itse ennakkokäyrää muokata enkä todellakaan jaksa murehtia kun on aika monta juttua sitä ennen optimoitavana.

Sun kupla on sit rekisteröity ainoastaan Lappeenrannassa ajamiseen?

Ok, kuvia ihmetelty mut lisätietoa hakusessa. Eli olisko jollain kiinni pop-outteja joko paksutolpassa tai ohkasessa niin että vois mitata leveimmän ja korkeimman kohdan ulkopuolelta kromikehyksen ulkoreunasta vastakkaiseen ulkoreunaan. Millin tarkkuus riittää =).

On ollut nelipulttisia käsittääkseni 4", 4,5 " ja 5,5", suurin osa kuitenkin 4,5 tuumaisia. ET:tä on myös ollut useita, mutta 34 taitaa olla yleisin. Tää nyt tämmöstä suhteellisen suurpiirteistä luulotietoa täydennettäväksi jollekin pidemmän linjan harrastajalle.

Etkö juuri itse mainostanut korjaussarjoja tohon nimenomaiseen osaan? Että oliskohan semmosesta mitään apua korjaamisessa? Jos apujousen kumipuslat menee väljäksi niin se saattaa aiheutta kolinaa, tuossa korjaussarjassa tulee uudet puslat ja kun niihin silpasee silikoonia ennen asennusta niin on herkkä sen verran kun voi olla.

Ei se oo vakaaja vaan apujousi mistä AP jo mainitsi. Ei vakauta mitään, päin vastoin lisää kallistusta minkä ymmärtää kun hetken funtsii tangon toimintaperiaatetta.

"...onpahan muuten vaan hauska..:" Repesin, aivan mainio pätkä =).

Ainakin KK:lta saa korjaussarjaa, jossa pala mukana.

Samaa mietin kun on tarkoitus juuri nyt viikonloppuna väkästää pakosysteemi omaan kulkineeseen. Lähtökohtainen ajatus oli laittaa pian kollektorin jälkeen 2,5" putkeen samankokoinen, n. 25 cm pitkä läpivirtaava ja sen perään 2" kammiopönttö pyöräkoteloon hide outin tapaan. Jos oon oikein ymmärtänyt niin nuo vaimentaa voimakkaimmin vähän erilaisia taajuuksia niin lopputuloksena vois olla aika hiljainen ääni. Toisaalta jos pelkällä kammiopöntöllä on sopiva murina niin sehän on aina yksinkertaisempi juttu. Onneksi on kertynyt nurkkiin pönttöjä joilla kokeilla, on parikin erimittaista läpivirtaavaa ja pari vähän erilaista kammiopönttöä. Mutta kertokaas, miten mahtaa tuo vaimenninvilla kestää jos vaimennin on heti n. 10 cm kollektorilta ja kaasut tulee suht lämpöisinä eristetystä pakosarjasta? Ostin prätkäliikkeestä paketin vaimenninvillalevyä ja oli tarkoitus siitä vaihtaa villat sellaiseen käytettyyn lyhkäiseen läpivirtaavaan. Mietin vaan että palaako ne saman tien kun kuulemma jossain crossipyörissä on joku joutunut vaihtamaan parikin kertaa kesässä villat. Kakstahtipyörässä voi kai vaikuttaa villojen öljyyntyminenkin ja jatkuvat kovat kierrokset mutta miten mahtaa olla (nelitahti =))autossa?

Kapeempi n 29 mm pyörän sisäpuolelta mitattuna, doghousepyhallin n. 34 mm. Siis siipien leveys.

Toi Meterman on hyvä keino tarkistaa tikun näyttämä mutta taitaa Anttilasta saada hyvällä tuurilla vielä halvemmalla vedenkeittimen ja Bebekistä säätövastuksen piuhan väliin. Jaa niin mutta kun yleismittarinkin ehkä tarttee, sehän maksaa yli kympin. No, sen ja vastuksen tarvii joka tapauksessa vaikka millä mittais jos on virhettä. Enivei, vesi kiehumaan ja tikku keittimeen ja kattoo mitä mittari näyttää, Jos heittää niin yleismittari piuhanpäähän ja kattoo vastuksen silloin kun oikea lämpötila on 100 astetta = vesi kiehuu ja silloin kun mittari näyttää 100 astetta. Tuo erotus on heitto eli tarvitaan tuolle alueelle ja mielellään vähän yli riittävä säätövastus. Sitten vastus pihan väliin juottaen ja uudestaan vesipannu tulille. Kun kiehuu niin ruuvaa vastusta kunnes mittari näyttää oikein. Sitten tippa pikaliimaa säätöruuvin päähän ja vastuksen ympärille teippiä. Anturin virhehän ei välttämättä ole lineaarinen, mutta edellä kuvatun proseduurin jälkeen mittari näyttää oikein sadassa mikä kuitenkin on melko lähellä normaalia koneen käyttölämpötilaa. Ei silti, voihan tommoselle Metermanille olla muutakin käyttöä eikä vissiin oo kovin kallis mitä netistä katoin. Mistä ostit?

Onhan meitä erikoisia, samanlainen mutta vuotta tuoreempi.

Seos kohdallaan, pellit oikeassa muodossaan, alkup. jäähdytinkenno kunnolla auki ja puhallinkopan sisällä kaikki röörit auki, mittari ja anturi ymmärtää toisiaan? Jos kaikki kunnossa niin katso piruuttasi vielä että sulla on oikeanlainen puhallinpyörä. Jos on vaihtanut puhallinkoppaa/laturia puhallinpyörineen tai ostanut jostain valmiin paketin voi olla liian kapea siipipyörä ja lämmöt pompsahtaa. Eli doghousekoppaan sen oma pyörä, muuten tulee vaikeuksia. Silmällä et välttämättä katsomalla edes erota ennenkuin mittaat tai on leveempi ja kapeempi vierekkäin mutta jäähdytystehossa iso ero, näkyy öljynlämmöissä ja kansien lämmöissä varmaan vielä enemmän

Vakiosuodattimessa (ensin metallinen öljytäytteinen pyöreä, myöhemmin soikea ja viimeiseksi kulmikas muovinen paperisuodattimella, kaikki mustia) on ilman imutorvessa termostaattiläppä joka säätää imeekö kone kylmää imuilmaa vai esilämmitettyä pahviputkea pitkin koneen alta. Tämä näkyy ulospäin mokkulana suotimen vasemmalla puolella sojottavassa imutorvessa (vanhimmat tais osottaa oikeelle). Kyseisen osan mystisen toiminnan mystiseen ohjaamiseen liittyy imusarjasta SUODATTIMEN KANNEN PÄÄLLÄ olevaan liittimeen (vasemmanpuoleiseen jos on kaks) tuleva letku, ainakin uudemmissa toisesta menee letku sinne termostaattiläppäkoteloon. Mutta tämä kaikki sepustus on turhaa jos käytössä ei ole vakiosuodin tai termostaatti ei ole paikallaan tai käytössä. Silloin pistetään imusarjassa olevaan letkulähtöön pieni pätkä letkua ja ruuvi sisään niin että on tukkeessa eikä sotke seoksia.

Jos kysyy, kannattaa ehkä lukea mitä vastataan Tämä kaikki pitää tarkistaa + venttilit säätää ennen kuin kannattaa paljon alkaa kaasarin ruuveja pyörittelemään ja ihmettelemään. Tuon kärkikulman tosin väittäisin olevan kuplalle 44 astetta, joskin ainakin analogisella mittarilla säätäminen on sen verran haastavaa että pientä heittoa voi jäädä.