Olli Ristimäki

Ei saa oltua tähän väliin heittämättä: pääseehän sillä Fiudella eikä tarvi olla turbo tai ees ihan uus... www.rallyteamkohtala.com Eikä uunoilla liikenteen seassa, ihan itekseen vedetään. Ja kun vahinkoo tulee niin tulee vaan ittelle, kapeaksi se käy tie joskus noinkin pienelle prkl...

Voi.

Mikähän vimma nyt on kun koko ajan joku kyselee tällä palstalla neuvoja aivan vääriin vehkeisiin? Kaikella ystävyydellä kehotan lukemaan vielä uudelleen tekstin sivun yläreunan logon alta mustalla kirjoitetun jälkirivin ja tekemään siitä päätelmiä. Tää: http://ffp-motorsport.com/bb/index.php on ihan vesivehkeille tehty palsta ja siellä joku voi noista tietääkin. Täälläkin voi joku lotolla tietää mut vähemmällä ***tuilulla pääsee kun suosiolla vie ongelmansa muualle. Tervetuloa takaisin kun omistat oikean kansanvaunun =).

Mites Teboilin moniaste, Minimanissa 6,95 /4 litraa? Mahtuuko paska-asteikolle ollenkaan? Mitä tuo öljyn paremmuus oikein tarkoittaa? Eiks öljy oo ihan hyvää silloin kun kone ei erityisesti kulu eikä leikkaa kiinni? Yritän itselleni ja muille selvittää että kuinka paljon hipo-öljyjen käyttö sit tuo autuutta, huutaako motti hoosiannaa 100 000 km pidempään kun vaihtaa uudet Red Linet tonnin välein? Ymmärrän toki eron vanhan ja väljän vakiokoneen ja uuden kireen viripadan vaatimusten välillä, mut mikä on mihinkäkin järkevää? Ei vittuilua Hessulle eikä kenellekään, aitoa ihmetystä vaan siitä että mikä sen paremmuuden tekee muuta kuin hinta. Jos kaks kaverusta ostaa kaupasta uudet autot ja toinen kaataa mosaan vaikka kalliit Valvolinet ja toinen Shellin kurat ja lähtevät ajelemaan niin missä vaiheessa toisen auton kone on niin tärvääntynyt että voidaan nauraa pöljälle joka ei ymmärtänyt hyvän päälle? Itseni on hyvä lässyttää ja köyhäillä, koska ei oo autossa 3000 euron mottia eikä varmaan tuu koskaan olemaankaan. Halvemmallakin oon tähän asti ehtinyt. Mielelläni kuitenkin kuulisin jos viime kevääksi tehty motti on nyt roskiskamaa kun siellä on kesän pyörinyt Nesteen 20W-50 Specialit Ameriikan herkkujen sijaan. Jos joku Punaviivaöljyllä ajanut on rullannut uudella motilla saman 7000 km kuin minä niin oliskin mielenkiintoista avata koneet ja katsoa että onko nähtävissä huikea ero. Voi ollakin, itse tuskin huomaisin kun en oo kuru. Ensin pitäis kuitenkin eliminoida kaikkien muiden syiden vaikutus koneen kulumiselle/vallitsevalle kunnolle. Paljonko jäis jäljelle?' Mainosten mukaanhan jokainen öljy laskee polttoaineenkulutusta, vähentää koneen kuumenemista ja kulumista. Tekeekö 10-kertaa toista kalliimpi öljy kaikkea tätä kymmenen kertaa enemmän? Siinä käy pian niin että tankki tulvii ajaessa yli ja kone ei pyöri kun pensansäästö kääntyy lisääntymisen puolelle ja lakruihin ja pyttyihin alkaa kasvaa uutta pintaa.

siis puhukko sää näistä kuvista? noissahan on toisessa vantees näkyy talo yms ja toisessa loisteputket, vai onko nekin tehty fotarilla? en sano etteikö pystyis mutta... =) -MP- Joo, ei tää kuulu nyt yhtään enää aiheeseen mut pointtini oli se että noiden alkuperäisen linkin kuvienkaan ero ei selity ihan pelkässä kiillottamisella minkä nyt kuka vaan pystynee kuvia katsomalla toteamaan. Rag taisi myös samaan viitata ilmeisesti aikaisempaan vannekuvaan liittyen. Ekassa viestissäni sekoitin hätäisenä puusilmänä alkuperäiset kuvat ja Tipin ansiokkaasti vain toisesta alkuperäisestä kuvasta shoppaamat versiot ja siksi vertailin taustoja. Linkin kuvista "täsmälleen sama" ajatus oli että hiukan pistää epäilyttämään josko kaikki blingbling on hieromalla tullut kun laatikon värikin on kovasti siinä urakassa kirkastunut ja samalla vanteen ääriviivat näyttää paikoitellen jännän teräviltä. Noita vertailukuvien vanteita varmasti onkin puunattu kuvien välillä mut pikkasen lienee heitetty vielä kuvankäsittelyllä karkkia päälle. Mut kukapa olis saanut vaikka Mäkkärissä sen näköisen hampurilaisen kun mainoksessa on. Komeesti kiiltää kuitenkin ja kelpaisi mullekin, eiköhän tämä riitä tästä ja toivottavasti Surkankin köykämiiniosat vielä joskus kiiltää =).

Tsorppa, katsoin äkkiä et Tipin postin kuvat oli nuo alkuperäisen linkin kuvat, koska niitä katsoin ensin ja ajatukseni oli täsmälleen sama, vaikka niissä on hieman eri kuvakulma ja toisesta on häivytetty tausta. Joka tapauksessa ajatus tuli lie selväksi ja jokainen näkee itse mistä on kysymys. Tipin juttu ok, kusettajat muualla.

Kohtuullisen härskiä kusetusta kuvankäsittelyllä, aikamoinen sattuma olis että vanne olis ennen ja jälkeen kiillotuksen laatikon päällä millilleen samassa asennossa ja kuvaajan heijastuskin puolassa täsmälleen sama. Varsinkin kun laatikko alla on vaihtunut paljon kirkkaampiväriseen, sininen kangas laatikon alla samoin ja seinäkin takana on paljon puhtaamman valkoinen eli koko setin pitää olla ihan eri paikassakin...

Hmm, mielenkiintoista. Nopeasti lukien tuli mieleen kaksi kysymystä: -jos ehdotukset tulevat voimaan esitetyn aikataulun mukaisesti (suurin osa 2007), koskevatko ne takautuvasti muutoksia eli jos esim kuplaan on muutoskatsastettu v. 2005 pohjalevyn vaihto, kuoleentuuko sen prosenttimerkintä vuoteen 2012 mennessä? -voisiko jokainen rakenneltu kupla olla esityksen määrittelemä "yksittäisesti omaan käyttöön rakenneltu harrasteajoneuvo, jonka käyttöaika rajattaisiin 30-60 kättöpäivään vuodessa" Tosin tämä kohta: "1.1.1 Yli 30 vuotta vanhat ajoneuvot Yli 30 vuotta vanhojen ajoneuvojen osalta kanta-ajoneuvossa tulisi olla vähintään 50 % alkuperäisiä ao. yksilöön valmistajatehtaalla asennetuista osista. Kunnostamista voisi tehdä yleisten säännösten nojalla ja alkuperäisiä osia korvata vastaavilla, mutta uudemmilla osilla. Autojen osalta kanta-ajoneuvon osuutta ei kuitenkaan vähentäisi myöskään osien tai osakokonaisuuksien vaihto ehdolla, että ajoneuvoa osien vaihdon jälkeenkin voitaisiin pitää kantavilta rakenteiltaan, peltiosiltaan, moottoriltaan, voimansiirroltaan, akselistoiltaan ja sisustukseltaan alkuperäistä tyyppiä ja vuosimallia vastaavana (klassikkoajoneuvo). " sallisi toteutuessaan myös harrastevolkkareihin muun muassa pohjalevyn vaihdon ilman prosentteja. Muita osia nyt on alkuperäisen kaltaisiin saanut vaihtaa tähänkin asti melko järkevästi kun ei tunnistettavia osia ole oikeastaan kuin pohja ja kone.

Okei, uutta oppia tästä asiasta. En tosiaakaan itse oo koskaan ennen nähnyt ees kuvaa tuollaisesta mallista kun itse hypistelemäni on olleet kaikki vanhempia. Onko nuo niittaamalla/pistehitsillä kiinni nuo renkaan klipsit, koppahan sinänsä kai on sama kuin vanhemmatkin?

Voin vastata itse itselleni kun tuli tänään purettua näkösälle kaks puhallinpyörää eli vanhemman mallisen siivet on ulkokehältä n. 30 mm leveät ja uudemman mallisen 35 mm. Puhallinkopassa puhallinpyörän paikassa on juuri samankokoinen leveysero. Pyörän koko leveydet on aikalailla samat mut vanhemman mallisessa on sit vaan pidempi huullos imuaukolle. Jos peltejä olis erilaisia, sopis tuonne dh-koppaan periaatteessa vähän leveämpikin puhallin kun nyt osan tilasta ottaa laturin kiinnityspellin sisäpuolella oleva "kotelo", jonka kautta puhku tuuppaa ilmaa laturin läpi. Jos tuon "kotelon" sisäseinä olis kopan ulkopinnan tasalla ja kiinnityspellin ulkopinta siis selvästi puhallinkopan seinästä koholla, vois puhallinpyörä olla sentin leveämpi. Onko tällaista mallia mahdollisesti ollut vai onko pyöriä vain nuo kaks ja peltejä 12 volttiselle vain yks malli? Tietenkin tää on vaan ajatuksella leikittelyä, koska vaikuttaishan tuo laturin hihnapyörän paikkaan ynnä muuhun, mut kaikkeahan näihin vehkeisiin on keksitty... Onhan olemassa myös ns. jenkkimallin puhallinkoppa, jossa on imupuolella joku erikoinen rengas. Ritariässä joskus kauppasi moista ja kehui muistaakseni koneen lämpöjen tippuvan 10 astetta parantuneen puhalluksen myötä. Jos pitää kutinsa niin kas kun ei oo kaikissa malleissa ollut moisia.

Osaatko kertoa enemmän noista pelleistä tai osaisko kertoa joku muu? Itsellä näkyy olevan tallissa neljä puhallinkoppaa, joissa kaikissa samanlainen pelti, vaikka erilaisia koppia ja yhdessä vv-laturi. Tietekin osat on sekoittuneet aikojen saatossa mut mikä on tasa- ja vaihtovirtasen etupellin ero? Pystyiskö joku myös mittaamaan eron dh-puhallinpyörrän ja kapeamman (vanhemman) pyörän välillä, eli mikä on siis siipien leveys kummassakin? Ja onko halkaisija eri tai imuaukkoon tulevan huulloksen muoto? Pientä osatunnistusta yritän tehdä omasta kokoelmasta... EDIT: mick:llä oli taannoin kuva noista pyöristä vierekkäin mut poistettu täältä, oliskohan se vielä jossain tallessa?

Yleensä noi menee järkiään puhki tuosta missä putki tulee ulos vaihtimesta. Kyöstin kuvassakin molemmat on juuri siitä hapantunut. Voi olla et on kotelon ulkopuolelt hitsattu tuosta saumasta mut silti on kotelon sisältä puhki. Samoin tuo mainittu simpukan tiivistäminen auttaa (siis jos on vakioputkisto missä sellainen on...). Tuon kohdan pystyy tarkistamaan kotelon sisäänmenoreiästä tirkistelemällä.

Mahtaa tuo "kennosto" olla putken ympärille valettu alumiinimöykky joten hankalaa voi olla purkaa ja laittaa takas. Mikan lattarautaidea suoraan j-putkiin hitsaten on varmaan helpompi ratkaisu ja kun niitä lattoja nyt vaikka kymmenkuntakin laittaa niin on vamaan ihan kohtuullisen hyvä.

Täsmälleen saman kokemuksen voin jakaa, yhdellä hampaalla latasta pudotettu ja pumput löysimmässä asennossaan -> vakiokorkeus. MUTTA: tuli mielestäni paljon mukavampi ajaa, takapää on jämäkkä mutta samalla kuitenkin ottaa miellyttävän pehmoisesti töyssyt ja montut. En oo kokeillut jäykemmillä säädöillä mut silleen saa varmaan nousemaan helposti ja jäykkyyttä ja "kantavuutta" lisää. Tosin noissa on liikevara melko lyhyt pisimmilläänkin joten jäykässä asennossa ei paljon oo joustovaraa. Ja korkeuskin on lopulta mulla ihan hyvä kun iskarit hetken käytön jälkeen meni hieman kasaan ja otin Z-barin pois, laski perä about sentin-kaks ja nyt on passelisti pyörä lokarin reunassa.

Mulla on myös Triscon lämpömittari ja öljynpainekello. Öp-mittari toiminee sellaisenaan ihan ok ja varmaan lämpökellokin omalla anturillaan, mut mulla sitä ohjaa Motometerin mittaava öljytikku, jolloin tarvitsi säätövastuksen piuhan väliin jotta sai kalibroitua näyttämään oikein, muuten näytti liikaa. Kaiken kaikkiaan noi on pelannut mielestäni ihan ok, mitä nyt öp-kellon anturimokkula uutuudenjäykkyyttään muutaman kerran jumitti, auttoi kun purki ja kasasi uudelleen. Jostain marketista minäkin nuo ostin ja mielestäni hinta-laatusuhde ok kun tekstuurikin on ihan siisti ja taulussa ei lue Trisco =).

Itse tein lähes tai aivan kuin metake eli: -rälläkkä kouraan, vanha ja mutkainen helma poikki ihan lokareiden ja helman liitoksen sisäpuolelta eli niin että sisälokareiden "kärjet" jäivät paikalleen ja lokarit niihin kiinni -uudesta IGP-tarvikehelmasta (brassishittua, tiedetään, who cares tommosessa paikassa...) poikki etureunasta terävät kolmion malliset kärjet, joista kuuluis hitsata konehuoneen sivuseinään, lisäks pikkasen muotoilua ja yhdet lisäreiät sinne konehuoneen puolelle jäävään etureunaan -helman etureunan reikiä (2 per puoli) vastaaviin kohtiin hitsataan mutterit konehuoneen seinään. -lokarit löysälle, helma reunoistaan lokarin tiivistenauhan ja sisälokarin "kärkien" väliin, lokarin pultit kireelle ja hätävarjelun liioitteluna vielä parilla 6 mm pultilla helma etureunastaan konehuoneen sisäseinään kiinni -toimii, tekeminen kesti ehkä tunnin, irroitus kestää 2 minuuttia ja kiinnitys about kolme, ei tarvi ottaa lokareita irti eikä löystytä koria Tää malli ei tietysti auta esim. tuplien kanssa kikkailua mut koneen irroittaminen käy sutjakasti.

Valtosen Petterin kanssa tuossa keväällä kerran visioitiin palosuojamaton käyttöä eristenauhana, yksi vaihtoehto purkaantumisen estämiselle oli leikata vähän leveempiä nauhoja, taittaa kaksinkerroin ja kiertää paikalleen niin että leikattu reuna jää aina seuraavan kerroksen alle. Tulee kaksinkertainen kerros, mut eristääpä paremmin ja taitaa kuitenkin tulla rullassa myytävää nauhaa halvemmaksi. Vai tuleeko, mitä tarkkaan ottaen tarkoitetaan palosuojamatolla? Mistä saa, mitä maksaa ja miten eroaa esim. sammutuspeitteestä?

Pitäis nyt tuota kennon paikka vähän miettiä, pyöräkotelo ja siellä sisälokari on vissiin aika suosittu. Sen lisäksi muita vaihtoehtoja on lähinnä vaihdelaatikon päälle tai sit vääntösauvaputken ja vetariputken välimaastoon lappeelleen. Siinä kävis huikuri mut kiinnittäminen on vähän haasteellista kun vetariputkikin liikkuu ja mikä tahansa alhaaltatuleva moukku sit hajottaa kennon välittömästi. Mut onko joku tohon kohtaan virittänyt kennoa? Laatikon päällähän ei taida oikein ilma liikkua, muistan lukeneeni, välijäähdyttimet on ainakin taitanut toimia siellä vaihtelevan heikosti. Onko siis takapyörän vieressä The Paikka? EDIT: Ja vielä yks nolo kysymys tähän varmistaakseni muistikuvani/järjenjuoksuni oikeellisuuden: kiertääkö näissä volkkarin suodatinpumpuissa ölö niin, että se menee suotimeen ulkokehältä ja tulee ulos keskeltä suodatinta?

Aihe ei tietysti ole kovin trendikäs, mutta jonkun voisi silti kuvitella jotain tietävän/viitsivän jopa rivin-kaksi kirjoittaakin kun monesta muusta asiasta sivutolkulla jauhetaan... Keskeinen askarruttava asia siis on et miten esim. lisäilmojen koko vaikuttaa seokseen, tuntuvat hieman suurilta kun vertaa muissa topiceissa kerrottuihin tuplien lisäilmasuuttimiin. Entäpä sisäkurkut, isot vie vääntöä alhaalta mut pitäiskö keskituplassa olla vähän isommat kuin nuo 28:t?

Tuo mikälie-pumppu on nyt ajossa olevassa koneessa kiinni, Maxi 2(?) on tallilla toisen koneen persuksissa. Pitää noi ottaa molemmat irti ja vähän silimitellä et kumpi näyttäis paremmalle. Tollainen laippakin termarilla löytyi joten jossain vaiheessa varmaan pääsen kertomaan kaikille et miten pelittää. Ensin vaan voi olla vähän mahduttamista kun on sorsat kiinni mut katsotaan...

Vanhat topicit hain mut ei oikein suoraan löytynyt apua suutinpohdintaan kun isot pojat on pohtineet vaan nurkkatuplien suutimia ja meikäjepellä on keskitupla. Anyway, 36 IDF siis keskellä ja siinä lämmitettävä imari. Ruuvailin seosmittarin taannoin kiinni ja testilenkki osoitti et tyhjäkäynnillä seos suht ok, lambda-arvo noin 0.85-0.90. Samoin kun lyö lapun lattiaan niin pyörii 0.80 ja 0.90 välillä. Sen sijaan tasaisessa matkavauhdissa (n. 2800-3000 rpm) menee selvästi laihemmalle, johonkin 1.05 paikkeille. Kun tiputtaa kierroksia alemmas eli alkaa mennä enemmän tyhjäkäyntipiirin puolelle niin pikku hiljaa siirtyy rikkaammalle. Pääsuutin siis lienee pieni, mut mitä muuta kandeis kokeilla vaihtaa? Nyt suutincombo seuraava: pää 140, tyhjä 50, lisäilma 200, kiihytys 55, putket f11, kurkut 28. Kone 1835 cc, n. 280 asteinen vakiosta hiottu nokka 9,5 mm nostolla, vakiosta viilatut kannet vakiovenoilla, ruttua 9.8, 009 kärjettömällä ja CB:n käärmeenpesä perässään Ahnendorf. Kone vetää ihan kivasti parista tonnista aina viiteen tonniin, mihin oon polkemisen lopettanut eikä käynnissä oo varsinaisia häiriöitä. Pieni keskituplalle ominainen miettiminen on polkaistessa mut ei häiritsevä. Kulutus on matka-ajossa jossain 9 litran paikkeilla. Tehoja ei siis nyt niinkään oo hakusessa mut rikkaammalla sai koneen hyvinvoinnin kannalta käydä ja samalla voisi vähän korkeella olevat lämmöt ehkä laskea. Pääsuutin 160 tai 180 mut mitä muuta, tyhjää myös isommaks ja lisäilmaa pienemmäks?

Mulla on kaksikin noita suodatinpumppuja, joista toinen näyttää ulkoisesti kovasti tuolta CB:n Maxi 2:lta eli tältä: Toisesta ei ole tietoa, ei ole kyllä samannäköinen HC:n myymän Pukpäkin kanssa kun jalassa on koko matkalla jäähdytysrivat eikä oo tuota ohivirtausventtiiliä Onko nuo kanavat CB:n pumpussa selvästi suuremmat eli mittaamallakin jo isommat vai onko kyse muotoilusta tai muuten perusrakenteesta?

Millaisia kokemuksia on suodatinjalan ja suotimen välistä ottavasta sandwich-palikasta elipä tästä (kuva HC:n katalooki): Joskus joku kai jutteli et suodatinjalan kanavat on liian pienet että siitä vois ottaa mitään ulos, mut en kuitenkaan oikein tiedä miten tuo haittais jos se vaan pidentää öljyn reissua pumpulta ennen paluuta takaisin ja kiertoon kun jo olemassa olevassa kennossa ja tuossa palikassakin käsittääkseni on kuitenkin suodattimen jalkaa isommat röörit. Pitäis siis ottaa kierto pienelle kennolle kun lämmöt roikkuu syyssäilläkin vähän korkeella eikä oo oikein paikkaa/vehkeitä//taitoo/juuri kiinnostustakaan alkaa paikallaan ja nipussa olevaan koneeseen värkkäämään ff-paluuliitosta. Toi tarvii tietysti vielä termarin väliin, siitä toinen kysymys. HC myy 92 eurolla 80 C:ssä aukeevaa termaria, ei oo vissin Mocal vaan joku muu. Saako jostain (tavan tarvikeliikkeestä?) halvemmalla, onko Mocalit paskoja ja ennenkaikkea, mistä vois saada tällaista Mocalin comboa: Toki jonkun muunkin valmistajan käy. Tossa olis oikein kierreliittimetkin kun alta minuutin alkaa kuitenkin joku vinkumaan klemmariliitoksista. Koko suunnitelmallahan saa todennäköisesti täyden halveksunnan mut niin tuntuu saavan täällä millä tahansa joten enpä välitä. MITO ainakin myi tollasen sandwichin taannoin pois, oliko itselläsi käytössä ja myitkö tarpeettomana vai huonona?

Tattista, ehdin jo Googlettaa homman ja jossain autopalstallahan jotakuta toista toropaista neuvottiin samassa asiassa...kohta on valoo maailma täys =).

Yksinkertainen juttu mut ei muista: miten kytketään sulkeva rele, jossa kaksoistulo? Navat 30, 85, 86, 87 ja 87a. En siis tarvi mitään kaksoistuloa eli yhdellä syötöllä kytketään.