Perttipee

Moottori pukissa ja osa kamoista pöydällä odottamassa. Moottori seuraavanlainen: AS41 lohko, 0,5 ylikoko. Vakio kampiakseli, std mitoissa. Vakio kiertokanget. Engle W110 nokka. Mahle 85,5. Empi/Autolinea sylinterikannet, 40/35,5 teräsventt.,3kulmaseetit, kanavat siistitty, 1 kert.jäykät jouset. Välitetyt keinut, holkitettu akseli. Alumiini tönärit, paksu seinäiset. 26mm öljypumppu, jossa lähdöt kannessa, tulee suodattimen kera n.5,5kg vauhtipyörä, 8 tappi kiinnitys. 200mm HD asetelma, vakio levy. Boschin alip./keskip. jakaja kärjettömällä sytkällä. Brosolin 40mm yksikurkku kaasarit, vaihtoehtona vanhasta koneesta olisi 34 Pict Solex, mutta tuli nyt aluksi hommattua vivusto ja putsarit. Ainoa joka hieman ahdistaa pakumiestä on tuo vauhtis, mutta olkoon nyt ainakin aluksi.

Kesä tulee, ja talvenmittaan jollakin tasolla edistynyt Multivanin, eli Marja-Liisan moottorinpidennysprojekti on vähän kokenut pientä motivaatiopulaa. Asfalttia kun paljastuu, niin ilmajäähdytysvarpaita alkaa kutittamaan, joten täytyy ajopelin kuntoon saattamiseksi tehdä muutamia toimenpiteitä, toimikoon tämä aasinsiltana Emman tarinalle tääne palstalle. Mutta ensin vähän ajoneuvon historiaa.Perheenjäsen jo vuodesta 2000. Kuusi kesää ajeltiin ja reissattiin perheen voimin pitkin poikin. Sitten Emma jäi lepäämään neljäksi kesää ja perhesuhteiden muutoksen vuoksi kahden omistajan loukussa makasi telttatallissa, kunnes syksyllä 2009 sain lunastettua toisenkin puolikkaan itselleni ja päätin saattaa Emmaan takaisin tienpäälle kesäksi 2010. Keväällä vaihdoin eräästä kuplasta jääneen puhdikkaamma moottorin paikoilleen, korjailin jarruja, vaihtelin niveleitä, asensin säätöpalat etuakseliin ja sensemmoista pientä askaretta. Ensimmäisen kesän lookkiin kuului lievästi patinoitunut ulkokuori, jota tehostettiin karhunkielellä auto läpikäymällä mattalookin aikaansaamiseksi, laskettu jousitus ja valtavat 17" Cupit sekä vuosikausia tallin katossa roikkuneen kattotelineen asennus. Toiselle kesälle muutosta tuli hieman, Cupit vaihtui Fuchsin kopioihin ja Cupit jää odottamaan Marja-Liisan valmistumista. Sisälle hankittiin tavarahylly kojelaudan alle, uusi lattiamatto, potkupahvit ja uusi hieno vaihdekeppi. Viime kesänä kesken ajokauden E-Suomen reissulla kuitenkin tapahtui moottorivaurio (totaalinen). Emma jäi Riihimäelle ja matka jatkui VR:n turvin. Laiskana miehenä metsästelin moottorin, ja mielestäni hyvän löysinkin eräältä harrastajalta isomman moottorin tieltä. Nyt on hommattuna tarvikkeita ja osa vielä matkalla, että vanhasta moottorista kaivetaan jäähdytyspellit ym. tarpeelliset osaset ja luultavasti sipastaan vähän maaliakin kromin seuraksi ja saadaan taas ehta voimanlähde Emmaa puskemaan pitkin Suomen hyväkuntoisia teitä ja ehkäpä pienen pätkän Ruotsinkin. Toki katsastus täytyy suorittaa taas ja ehkäpä maavarakin pienenee hieman tälle ajokaudelle.

sori, unohdin ottaa niitä kuvia, kun niin täpinöissään puntaaroin tölkin tekniikkaa siellä tallilla...yritän muistaa kun käyn...

Millaiset vanteet hakusalla? Enempi klassiseen olschool vai uudempaa kuin nyt?

...lisättäköön senverran, että jolla verhoiluhommaa on, niin saakoon sitten niitä pehmoisia...

Hyvää Joulua minunkin puolestani kaikille kohtalotovereille ikään ja sukupuoleen katsomatta!!! Toivottavasti pukki tuo kovia paketteja, varsinkin niitä puuttuvia osasia kaikille.... :)

Kesä alkoi hienosti, oli leimaa voimassa, ei tarvinnut kun öljyt ja tulpat vaihtaa, ilmoitus liikenteeseen otosta ja eikun tien päälle nauttimaan. Käytiin hääautona Etelä-Pohjanmaalla.Hääparia vastaanottamassa Poikien kanssa Qstockissa.Qstock:iin lähdössä Ja monta muuta mukavaa reissua ja kokemusta taas rikkaampana Emman kanssa. Kilometrejä kertyi ~4500 Kulutus keskimäärin ~10l / 100km Kunnes sitten 31.7. loppui ajokausi kun lähdettiin suosikkilankomiehen mökiltä Lunkinjärveltä Riihimäkeen päin, Kormun risteykseen katosi öljynpaineet ja puristukset.Kyytiä vailla Emma täytyi jättää Riihimäkeen hoitoon ja tulla junalla kotiin ja Emmaa kotiutui vasta 3.11 kun saimme haettua auton kotiin.Emma matkalla kotiin Tuore moottori on odottamassa tallissa kevääseen asennusta ja ensi kesänä taas reippain mielin tien päälle.

Tuossa etummaisena kyytiä kerjäämässä lankomiehen kans, kun rakkaasta Emmasta melkein formulatyyliin moottori antautui Kormun risteykseen

No vähän...pallis on vieläkin etelässä moottoririkon vuoksi, ei ole ollut mahkuja hakea kotiin, moottoristakin olis kaupat tehtynä, mutta se on vähintään yhtä kaukana. Siinä meni loppukesän ajelut mönkään.

näyttäis Westfalian vararenkaskotelolta....

ei...nyt ei saa luovuttaa, eikä haukkua toista tyhmäksi...tutkitaan vaan interwebin saloja, kyllä sieltä vastaus löytyy....eli aikalisä....taimaut

:)

eipä kestä kiitellä, kiva vaan seurata tämmöisen perusteellisen projektin valmistumista ja täten saadaan lisää pallonokkia teitä kaunistamaan...olisin mielelläni kartanut oman korteni kekoon...

eli sillonhan täältä löytyis passeli mittari...

no, parhaiten ne erottaa pohjan väristä, uudemmissa musta pohja ja numerot semmoset nätit pienet ja näissä vanhemmissa, kuten mun Emmassa, pohja on harmahtava ja numerot on semmosen siamilaiskissan korkuiset...eli kuvassa olevat.. http://i244.photobucket.com/albums/gg32 ... 666666.jpg

onkos Lindassa uudemman vai vanhemman malli mittarinpohjat, mulla olis yksi vanhemmalla tekstuurilla jouten...

Takaa yks ulkoboori on noin 5,5 cm pudotus. Etupäähän kannatta laittaa madalluspalat akseliin, niin saa säädettyä mieleisekseen. Mulla meni oman pallon kans yhden työpäivän verran keulan ja perän kanssa, toki tuli vaihdeltua jarrusylintereitä, käsijarruvaijerit, niveliä, suojakumeja, vaihteensiirron heloja ym. siinä samalla...ei se nyt niin mahdoton savotta ole.

me lähetään Oulusta torstai-aamuna kahden autokunnan voimin, luultavasti melko aikasin :)

tässä mun yksilössä keulassa säätöpalat puolivälissä, takaa yksi sisäboori alempana...

tänään olisi saanut pakun yhteen kasaan, mutta arvoisa tavarantoimittaja toimitti raidetangon sisäpään sijasta ulkopään, eli huomenna vaihto ja sitten leimaa kokeilemaan, kerkiäis vähän ajaa ennenkuin Turkkuseen suunnataan ens torstaina...

kiinnitystä joutuu modaamaan, eli ei käy ristiin...säätämällä luulis välys kaikkoavan...ruuvi auki, meisselillä tiukemmalle, mutta pieni välys pitää jäädä

Mun mielipide: simppelisti vain Stuttgart fontilla logo, puhelinnumero ja paikkakunta joko oveen tai kylkipeltiin ja takaluukkuun. Väri valkoinen, rajaus harmaalla ja sitten vanhatetaan valmiiksi, jonka straipparit osaa tehdä. Ja tottakai vanhan valintalevypuhelimen kuva siihen puhnron eteen...oldskuul ja less is more. Jos osaisin fotosopata, olis ehkä ollut helpompi asia esittää...

mittaiskohan joku omasta, jos sattuu olemaan vielä näkösällä, niin numeroiden korkeuden...

eli tällaiset siis löytyi,kiitokset Mikalle...

ilmoittele kun selvii hintapolitiikkaa...