Perttipee

mahtaa molemmat noista olla lähimpänä oikeaa lämpötilaa versus ö-paineanturin haaroitukseen verrattuna....

no toi on kyllä toinen vaihtoehto, oikeemman lukeman sais vaan pohjasta...ja voishan siihen kikkailla jonkin suojan ympärille pohjaankin....sellaasen hyppyrin :) ja eikähän toi anturi tosiasiassa kauheen paljon korkeempi proppua ole, toki ne sisuskalut kun sieltä tulee kartanolle, niin öljyt kai tulee perässä...

http://www.paruzzi.com/verkkokauppa/?zo ... group=---- tuossa kai ainakin paikka optimaalinen, laatu kohdallaan, eikä tarvi kairata mihinkään reikää ja jengoja, luultavasti pelaa kylläkin vain VDO:n kanssa, mutta tuntuis olevan luottovehkeitä...tämä on hankintalistalla itselläni vielä jossakin vaiheessa...

tämän suuntaisia ajatuksia olikin...täytyy vaan varmaan tarkastaa heittokellolla ensin tuo asteikko...

Tänään sain vihdoin kaasarit, vivustot ja putsarit paikoilleen, meinas olla asennoitumisongelmia, hommasin toiset imusarjat, mutta ne eivät minua miellyttäneetkään. Joten modasin välilaipat, jotta sais kaasarit suoraan. Seuraavaksi olisi ohjelmassa takakannattimen ripustaminen lohkoon, tavalla taikka toisella... Tuo remmipyörä on vaan rekvisiittaa, taidan sittenkin laittaa alkuperäisen, näytti olevan ainakin öljykierre matalampi kuin orggiksessa. Onko jollakin kenties kokemuksia tuommosesta halppisalumiittirattaasta?

Mä ainaki laivapaikkani peruin...tössäytti työreisun just tähän väliin...

Päät auki näissä takakannakkeissa, niin paska makaa sisällä, mullaki kaks varhaista pallukkaa ollu ja molemmissa kannattimet hitsattu. Itelläki nyt modaus edessä kun ei ole lohkossa paikkaa ja pumpun kannessa vieläpä putkilähdöt, ni joutuu ohentamaan vähän roikotinta...

Vaikuttais toi Viltsun kannake orggikselta, johon hitsattu kannake lohkoon, eli kumit on päissä ja niistä koriin kiinni...

Perjantaina sain kauhean raivonpuuskan, jotta vappuajelulle on päästävä, kasailin moottoriin peltejä ja...kaikki tyssäsi, kun vivustoa ei saa järkevästi toimimaan noiden imusarjojen kanssa, jotka pyöräyttävät kaasaria pikkuisen välilaippojen takia. Eli imusarjat etsinnässä ja viikonloppu meni sitten viihtyessä ja vappuajelut tarvii suorittaa vesivolkkarilla, tai sitten pysyn kotona...voishan käydä toisten menopelejä ihastelemassa. Tarvii tehdä takakannattimelle parit jengat tuohon lohkoon, kolmatta ei taida järkevästi saada tehtyä, mutta eiköhän kahdellakin pysy...

Tänään ruutailin lämmönkestävää kilikoli sutkimustaa moottoripelteihin. Loppuviikko menee työreissujen merkeissä, mutta jospa viikonloppuna kerkeisi taas värkkäämään, jos kerkee, ellei vappukarkelot ala jo painaa päälle. Mutta katsellaan kuvatuksia joskus toiste, mustia ne on :)

Vanhasta pannusta peltejä ja osasia irroiteltu. Kaverilta saadun made in Kello puolipyöreeksi modatun puhallinkotelon hitsisaumat hipistelty, isot kiitokset kopasta kylmän raudan sepälle Jannelle. Edessä peltiosien puhdistus ja mattaaminen maalausta varten. Huomasin, että imusarjoissa oleviin laippoihin täytyy värkätä jengat toiseen kohti, että saa kaasareita käännettyä hieman suorempaan linjaan, muutoin vasemman kaasarin kiihdytyspumpun tanko ottaa kiinni puhallinkoppaan. Tänään tuli postista öljyosastolle hilppeitä, liittimiä, letkua, suodatin ja jalka.

On se sitten mukavaa tämä vertaistukiryhmän kannustus :) Yritän lapsianikin opettaa, että kantapää on paras tapas oppia asioita, yleensä vaan kivuliain tai kallein tapa...niin tässäkin tapauksessa. Ropeloin kyllä ropelia heti kun pannu alkoi oirehtia, mutta se paperi ei sattunut olemaan sillä laidalla joka oli ylhäällä... Kerran keväällä 2000, kuplalla joka mulla oli ennen Emmaa, lähdin kesän ensiajelulle, ja yhtäkkiä saakelinmoinen ravistus kun antoi kierroksia, ja sitä ihmettelemään konehuoneeseen...oli muuten senverran konehuoneessa villalankaa, ettei jäänyt epäselväksi, että mistä ravistus johtui, junnu kai oli lapasensa pysäköinyt joskus puhallinkopan päälle tai jonnekin ja sen imassut tuulettimeen...silloin selvisi säikähdyksellä, nyt ei... Oli miten oli, harrastaminen on useinkin tällaista, mutta harrastamisessa on se hyvä puoli, ettei sitä saa touhuta pipo kireellä...en mä ainakaan pysty... eli suuta hevosenkengälle vaan...sullon mun luonto :)

ja asia meni vielä niin, että olis reissuun lähtiessämme aikalailla kauheessa tuubassa, kun muru haki minut Qstockista ja lähdimme yötä vasten ajelemaan etelään...ja kauheessa tuubassa tarksitin yöllä öljyt ja varttilitran lisäsin...eipä tähän asiaan ole juuri lisäämistä... :)

tulipas happea haukatessa kauhea innonpuuska, ja vetäsin talvikulkineella Emman lankkujen päälle ja riepasin motin pois...syy moottoririkkoon selvisi...paperitollo tuulettimessa...täysin oma moka...prkl!!! No, oli miten oli, nyt moottori tallissa ja alkaa osien vaihto, ynnä muuta askartelua aiheeseen.

lunta rätkii siihen tahtiin, että into laantuu, toivottavasti ei ihan kokonaan, laitan kohta myyntiin...vitsi vitsi, tunnearvo on niin valtava, ettei hullukaan maksa tuosta niin paljoa....vielä...odotellaampa aurinkoisempia päiviä

just eilen sihtailin samaa asiaa, jos meinaa vielä laskea, niin putkistolle täytyis tehdä jotain, olis kuplan haidautti vaimennin jemmassa, jonka vois modata sopivaksi, mutta kollektori on myös yhtä alhaalla kun vaimennin, eli pakosarjalla täytyis tehdä näinollen jotaki...laahakkoon siis vaikka alphalttia, jos hitsais alimpiin kohtiin semmooset kulutuspalat :)

olisin vahvasti sitä mieltä, että ainakin korvakuulolla neljänneksen hiljaisempi kuin sinkle, ainakin omaan korvaan sopiva matalahko ääni...toki yläkierroksilla kuuluu sekin...mut muutoin ihan kiva

Askelia ne on tipuaskeleetkin, sain tänään itsestäni senverran irti, että puskuri ja takapelti irroitettu, huomenna jos sais muutaman askeleen enemmän aikaiseksi.

No täytyy sanoa, että on :) Tsemppiä vielä loppumetreille...toivottavasti edes jossain kesän karkeloissa törmätään...ni pääsee livenä yhdistelmää ihastelemaan

Komee kulkine siitä tulee...vähä eri näköö, kun silloin raatittiin vesisateessa Mantorpissa...

Jätän...poistin sen kyllä silloin tilaukselta, mutta siellä se laatikon pohjalla köllötti, en kehtaa alkaa lähettelemään eestaas, pidän kesällä vaikka blingblingtaivalkoskelaislaturinhihnapyöränheittokisat joku kaunis lauantaiehtoo....ja tuon perkeleen kustomiöljykorkin saa heittää perään, tilasin mielestäni kromatun orkkislookkilaisen perkele...ei mikkää mee kohtuuella, menipähän viimeksi, nyt ei s******a millään....oonko mä niin hokare tilaaja vai mikä maksaa?

Moottori pukissa ja osa kamoista pöydällä odottamassa. Moottori seuraavanlainen: AS41 lohko, 0,5 ylikoko. Vakio kampiakseli, std mitoissa. Vakio kiertokanget. Engle W110 nokka. Mahle 85,5. Empi/Autolinea sylinterikannet, 40/35,5 teräsventt.,3kulmaseetit, kanavat siistitty, 1 kert.jäykät jouset. Välitetyt keinut, holkitettu akseli. Alumiini tönärit, paksu seinäiset. 26mm öljypumppu, jossa lähdöt kannessa, tulee suodattimen kera n.5,5kg vauhtipyörä, 8 tappi kiinnitys. 200mm HD asetelma, vakio levy. Boschin alip./keskip. jakaja kärjettömällä sytkällä. Brosolin 40mm yksikurkku kaasarit, vaihtoehtona vanhasta koneesta olisi 34 Pict Solex, mutta tuli nyt aluksi hommattua vivusto ja putsarit. Ainoa joka hieman ahdistaa pakumiestä on tuo vauhtis, mutta olkoon nyt ainakin aluksi.

Kesä tulee, ja talvenmittaan jollakin tasolla edistynyt Multivanin, eli Marja-Liisan moottorinpidennysprojekti on vähän kokenut pientä motivaatiopulaa. Asfalttia kun paljastuu, niin ilmajäähdytysvarpaita alkaa kutittamaan, joten täytyy ajopelin kuntoon saattamiseksi tehdä muutamia toimenpiteitä, toimikoon tämä aasinsiltana Emman tarinalle tääne palstalle. Mutta ensin vähän ajoneuvon historiaa.Perheenjäsen jo vuodesta 2000. Kuusi kesää ajeltiin ja reissattiin perheen voimin pitkin poikin. Sitten Emma jäi lepäämään neljäksi kesää ja perhesuhteiden muutoksen vuoksi kahden omistajan loukussa makasi telttatallissa, kunnes syksyllä 2009 sain lunastettua toisenkin puolikkaan itselleni ja päätin saattaa Emmaan takaisin tienpäälle kesäksi 2010. Keväällä vaihdoin eräästä kuplasta jääneen puhdikkaamma moottorin paikoilleen, korjailin jarruja, vaihtelin niveleitä, asensin säätöpalat etuakseliin ja sensemmoista pientä askaretta. Ensimmäisen kesän lookkiin kuului lievästi patinoitunut ulkokuori, jota tehostettiin karhunkielellä auto läpikäymällä mattalookin aikaansaamiseksi, laskettu jousitus ja valtavat 17" Cupit sekä vuosikausia tallin katossa roikkuneen kattotelineen asennus. Toiselle kesälle muutosta tuli hieman, Cupit vaihtui Fuchsin kopioihin ja Cupit jää odottamaan Marja-Liisan valmistumista. Sisälle hankittiin tavarahylly kojelaudan alle, uusi lattiamatto, potkupahvit ja uusi hieno vaihdekeppi. Viime kesänä kesken ajokauden E-Suomen reissulla kuitenkin tapahtui moottorivaurio (totaalinen). Emma jäi Riihimäelle ja matka jatkui VR:n turvin. Laiskana miehenä metsästelin moottorin, ja mielestäni hyvän löysinkin eräältä harrastajalta isomman moottorin tieltä. Nyt on hommattuna tarvikkeita ja osa vielä matkalla, että vanhasta moottorista kaivetaan jäähdytyspellit ym. tarpeelliset osaset ja luultavasti sipastaan vähän maaliakin kromin seuraksi ja saadaan taas ehta voimanlähde Emmaa puskemaan pitkin Suomen hyväkuntoisia teitä ja ehkäpä pienen pätkän Ruotsinkin. Toki katsastus täytyy suorittaa taas ja ehkäpä maavarakin pienenee hieman tälle ajokaudelle.

sori, unohdin ottaa niitä kuvia, kun niin täpinöissään puntaaroin tölkin tekniikkaa siellä tallilla...yritän muistaa kun käyn...

Millaiset vanteet hakusalla? Enempi klassiseen olschool vai uudempaa kuin nyt?