Jump to content

multanen

Members
  • Posts

    1176
  • Joined

  • Last visited

Posts posted by multanen

  1. Tämä ei edelleenkään etene, yritin säätää sytytystä ohjeiden mukaan virtakynällä, hauenleuan maadoitin kaasarin runkoon, ja kynän laitoin puolaan kiinni.

    Laitoithan virtakynän puolalta virranjakajaan menevään johtoon? (plussajohtoon puolalle kun tietysti tulee koko ajan plussa).

    Alipainesäätimestä ei tarvitse välittää, kärkien pitää vaan mennä kiinni kun jakajan "nokka" ei ole kohdalla.

  2. Tuohon aikailu-ilmiöön tuntuu vaikuttavan sekä seos että sytytys. Huonosti toimivaa sytytyksen ajoitusta voi kompensoida rikkaammalla seoksella (isommat suuttimet).

    Onko sulla kaasutin-jakaja pari sellainen että se soveltuu yhteen? (jos laitat jakajan numeron tänne niin raati tarkastaa). Kaasuttimesta pitäisi vielä tietää onko originaali vai uusituotantoa?

     

    Kannattaa sormella kokeilla letkun päästä että alipainelähtö kaasarissa ei ole tukossa, siinähän on aikas pieni reikä.

     

    Itsekin olen kokeillut aika monenlaista kompinaatiota ennen kuin sain toimimaan. Nyt on Solex pict 31-4 kaasari ja elektroninen alipaine-keskipako-jakaja 1600-koneessa. Oikein riuhtaisee menemään heti kun kaasua polkee, ei aikaile yhtään.

  3. Jos moottori ei lähde käyntiin mutta startti pyörittää niin irroita esim. 2:n sytytysjohto irti sytytystulpasta ja liitä siihen erillinen s.tulppa jonka laitat moottoripeltiä tms. vasten jolloin s.tulpan runko saa maakosketuksen, sen jälkeen starttaus ja katsot räpsiikö kipinä s.tulpan kärkivälissä.

    Sytytystä ei kannata testata tulpalla vaan kipinän pitää vapaassa ilmassa hypätä helposti 10 - 15 mm. Muuten ei toimi paineisessa sylinterissä (kuten x-pj ylempänä huomauttikin).

    Itse laitan ruuvimeisselin tulpanjohtoon siten että varsi tulee jostain kohtaa sentin päähän sopivasta maakohdasta (kirkas pultin pää tms.). Kipinä hyppää sitten siitä yli.

    Aina kannattaa laittaa kipinä menemään johonkin, puola ja muutkin osat kärsivät kun energia ei pääse purkautumaan.

  4. Tee kusilaidusta muotti, nii saat köykäsen kuomun.. ja pinta tulee melkeempän kerrasta maalauskuntoon.

    Eikös se vaikka vanerista kannattaisi tehdä naarasmuotti ja laminoida sen sisään lasikuidusta kupu? Jos ohuesta vesivanerista tekee  muotin niin siihen saisi vähän taivutuksiakin. Vanerien liitoksiin ulkopuolelle voisi laittaa "palikoita" tukemaan. Pakkelilla voisi yrittää pyöristellä kulmia muotin sisäpuolelta.

  5. Tuli mieleen että onhan noita kaasuttimien puhdistusaineita. Tekeekö niillä mitään?

    Suosittelen tällaista työkalua:

    http://www.ebay.com/itm/Motorcyle-Motorbike-Carburettor-Carburetor-Carb-Jet-Cleaner-Cleaning-Tool-13Kits-/251917588159

     

    Tilasin itselle ja on ollut hyvä. Tuossa on siis erikokoisia "rasseja" suuttimien puhdistukseen.

    Takavuosina kaasarista löytyi usein roska. Nykyään polttoaineista erottuu hartsia ja suorastaan "kivettymiä" jotka tukkivat suuttimet. Varsinkin pitkän seisonnan jälkeen saa olla tyytyväinen jos edes tuommosen rassin saa suuttimen reiästä läpi. Tuo työkalu on siitä hyvä että se ei helposti suurenna suuttimen reikää niinkuin väliaikaiset työkalut (kuten klassikko: Langanpätkä teräsharjasta).

    Omassa Volkkarissa erilaiset kaasutinongelmat kun ajan E85:llä mutta muihin moottoreihin olen soveltanut tämmosta rassaussarjaa.

  6. On lmeisesti vain yhtä läpimittaa tuota isompaa mäntää.

     

    Ilmeisesti tuo välissä oleva pultinnäköinen on jonkinlainen toppari..?

     

    Ulukomualaiset ilmaa joskus sylinterit penkissä ennen asennusta, ohessa video. Tuolleenhan sen varmaan irrallaankin näkisi että toimiiko:

  7. On ainakin tiivisteet oikein päin.

     

    Videolla näyttää että pinta laski ensin painettaessa mutta mistään ei tullut nestettä ulos, ei ollu siis kaikki välit täynnä vielä (tiedä sitten onko merkitystä ongelman kannalta). Pitäs olla testatessa nestettä täynnä, vähintään pitäs näkyä kaikista jarruputken liittimistä. Paras ehkä olis pienet jarruputken pätkät?

    Ilma ei oikein sovi nestejarruihin, saattaa aiheuttaa kummallisia ilmiöitä.

     

    Onkohan 944 jarruja tehty useammalla läpimitalla? Jos on niin voisi tarkistaa ettei ole tullut sitä vääränkokoista tiivistettä isoon mäntään. Muutenhan se on varmaan ehjä?

     

    Voisi varmistaa että mäntä palautuu varmasti alkuasentoon: Täyttöreiästä kun kaataa nestettä sisään niin jarruputkesta pitäisi alkaa valumaan ilman että mihinkään kosketaan (tietysti täyttöpinnan pitää silloin olla ylempänä ainakin toista jarruputkea). En tiedä voiko tuota kasata jotenkin väärin tässä suhteessa.

     

     

    EDIT: Semmonenkin on hyvinkin mahdollista että tuo sylinteri on täysin OK. Mites se toimi (tai ei toiminut) silloin kun se oli autossa paikallaan?

  8. Roiskuuko se siitä samasta täyttöreiästä ulos vai toisesta?

    Oikeastaan kokeillessa pitäisi olla molemmat piirit täytettynä ja jotkut letkunpätkät että tulisi vähän vastapainetta.

     

    Äkkiä varmaan vika löytyisi jos purkaisit männät ja jouset pöydälle siinä järjestyksessä kun ne ovat ja ottaisit kuvan. Voi olla vaikka joku tiiviste väärin päin.

     

    Pääsylinteri toimii silleesti että ensimmäisen männän nestepaine työntää seuraavaa mäntää. Eli toisen männän ensimmäinen tiiviste on niin päin että se ottaa vastaan nestepainetta polkimelta päin. Loput (yleensä kaksi) toisen männän tiivistettä on niin päin että ne tekevät painetta toiseen suuntaan (eli pois päin polkimesta).

    Jousista toinen tulee mäntien väliin pitämään niitä erossa toisistaan, toinen sylinterin perälle työntämään mäntäyhdistelmän alkuasentoon.

  9. Tyhjäkäyntikanava tukossa (lähes) mahdoton saada puhdistettua.

    Eihän näissä vaan ole kyse tyhjäkäyntisuuttimen mystisestä "litistymis"-ilmiöstä. Luin tästä joskus sambasta ja itsellekin nyttemmin tuttu asia: Eli jos 31 pict 4 kaasarin tyhjäkäyntisuutin on yhdenkin kerran kiristetty liian tiukkaan, jotain menee viduiksi eikä polttoaine enää kulje. Suuttimen vaihto ei auta.

    Se mikä auttaa on että suutinta pyörittää sopivasti "löysälle", esim. 1/8 tai 1/2 kierrosta. Voila, taas toimii ja seokset on kohdallaan. Jotkut laittavat jotain tiivistettä että suutin pysyy liikkumatta, itsekin laitan vähän teflonteippiä ihan kierteen loppupäähän.

    Tyhjäkäyntisuutin sojottaa 31-4 kaasarissa taaksepäin, hieman viistoon apukartanlukijan puolelle (messinkinen kuusiokanta ruuviuralla, sijaitsee kaasarin yläosassa).

     

    Mulla kerääntyy aina välillä sikaflexin näköistä tököttiä kaasariin ja tyhjäkäynti häviää (E85 ehkä liottaa letkuja tms.). Tämä kökkö kerääntyy aina tyhjäkäyntisuuttimeen ja siitä voisi ehkä päätellä että se on tyhjäkäyntipuolen ahtain kohta..?

     

    Muuten 31-4 ehdottomasti parhaiten toimiva kaasari mitä itsellä on ollut.

  10. Ainakin Kalifornian kaasarikoneissa oli tietyn mailimäärän välein syttyvä muistutusvalo EGR-systeemin puhdistustarpeesta. Jostain löytyy nollausnappi, kleinbussissa se on jalkapahvien takana mittarivaijerissa olevassa mötikässä (painetaan pohjaan asti). Löytysköhän kuplasta ylimääräinen mötikkä mittarin ja etupyörän väliltä tavaratilasta..? Mittarivaijeri tulee ja menee ja ja johtonippu lähtee mötikästä.

    Ainoa info minkä ainakin kaasarimallin valo antoi oli siis että 15 tuhatta mailia on taas ajettu edellisen nollaamisen jälkeen, tuon voi siis ehkä poistaa käytöstäkin.

  11. Semmonen kannattaa vielä tutkia että missä sijaitsee Pösön tehostimen ilmanotto. Tehostinhan imaisee annoksen raitista ilmaa joka kerta kun jarrua poljetaan. Alkuperäisen palliksen ilma tulee letkua pitkin ja siinä on joku suodattimentapainen. Peugeotissa tehostimen ilma on otettu huomattavasti puhtaammasta paikasta (esim. ohjaamosta).

    Tulee pitkäikäisempi tehostin jos saat jonkun letkusysteemin rakennettua.

  12. Muistan vastikään lukeneeni myös jostain pumppu-setupista missä sähköt päällä bensa kierti jatkuvasti samaan sorttiin kun ruiskussa, mutta kävi myös kaasarikoneisiin. En kyllä keksi miten se voisi auttaa jos kohokammiot on jo täynnä kuumaa bensaa kun milläs se niitä kierrättää. Ehkä se auttaa vaan siinä että letkuissa oleva bensa vaihtuu viileään nopeammin.

    Voisko näin yksinkertainen zydeemi toimia: Laitetaan uimurikammion pohjatulppaan letku ja valutetaan bensaa sitä kautta pienestä reiästä takaisin tankkiin (tai toiselle "scavenger"-pumpulle).

    Periaatteessahan uimuriventtiili pitäisi vieläkin bensanpinnan vakiona jos vaan bensapumpussa riittää tuotto.

    • Like 2
  13. Onko näissä takamoottoreissa kuinka oleellista laatikon ja vaihdevivuston keskinäinen samansuuntaisuus? Eli pitääkö paketti olla linjassa? Mietin vain noita vaihteenvaihto -ongelmia (toinen laatikko jo, eli ei siitä kyse).

    Ne on luonnostaan tarpeeksi hyvin linjassa. Jos vaihdoitte laatikot kokonaisena nokkapaloineen niin 091:sen pitäisi olla paljon parempi (002-mallisen nokkapalan "hockey stick" yleensä kulunut väljäksi).

     

    Vaihdekepistä kannattaa tutkia että pyöriikö se (ei sais paljoakaan). Pyöriminen aiheuttaa ylimääräistä veivausta kun kepin mutka kertauttaa liikkeen. Kepin alapäässä on pallo jossa pyörimistä estävä tappi. Jos purat kepin irti, merkkaa osien paikat ensin, säätäminen menee nopeammin.

     

    Mulla oli uudempimallisen kepin tapissa jo "alkavaa kulumista" havaittavissa:

     

    post-77-0-73386500-1463044081_thumb.jpg

     

    En keksinyt muuta kuin hitsasin poranterän pätkän suoraan palloon kiinni. Keppi on nyt paljon timmimpi vaikka itse ongelmaan ei mulla auttanutkaan (1 ja 3 menee niinkuin kumia vasten painaen päälle ja pomppaavat pois ajaessa... Kumma juttu).

×
×
  • Create New...