multanen

Voisiko nuissa orggis Solexeissa olla häikkää tyhjäkäyntipuolella niin paljon, että putkeen saakka pääsisi reippaasti palamatonta ? Pitää nyt vielä kertaalleen tsekata venttiilit ja kaikki muut kaasareidet hilppeet. 

Kyllä se taitaa olla tuo nokka-akseli syypää eikä muuta korjausta ole kuin jaketechin ehdottamat. Eli esim. reilut venttiilinvälykset päästömittauksen ajaksi niin tehollinen overlap pienenee.

Seos ei siis ole liian rikkaalla vaan sitä menee palamattomana suoraan pakoputkeen virinokan ansiosta ( + ehkä isot venttiilitkin vaikuttaa samaan suuntaan).

Ilmeisesti latauksen merkkivalo palaa koko ajan eli ei sammu kun moottori käynnistetään?

Jos omistat volttimittarin niin mittaa akun jännite moottorin ollessa sammuksissa ja sitten käynnissä (latausjännite mitataan yleensäkin siis akun navoista).

Ja tähän mun vwanhaan fillariin en oo vieläkään löytäny renkaita mistään.

Oiskohan kellään heittää infoa mistä kannattais kysyä?

Monia vanhoja pyöräkorjaamoja oon käyny läpi mutta tuntuu olevan jotenki erikoinen koko kaikille...

 

Ois nii makee ajella taas fillarilla yli neljänkymmenen vuoden jälkeen :-)

Mittaa vanteen läpimitta reunan sisäpuolelta eli kohdasta josta renkaiden mm-koot yleensäkin mitataan (esim. 28" rengas voi olla 622mm). Millimetrimitalla löytyy rengas siihen.

Vanteen keskikohdasta mitatulla uran syvyydellä ei ole merkitystä.

Taas menny näköjään parivuotta ja tämä ei edenny sitten paskaakaan =(

Olen tässä talven aikana rakennellut prototyyppiä mopon dynamometristä. Hydraulipumppua aattelin käyttää jarruna kun kuulin että semmosta harrastavat nykyään. Tämä on semmosille muutaman hevosvoiman tehoille (hydraulipumpun teho ratkaisee, sähköpuoli käy sama kaikille tehoille).

Mulla on tähän arduinoon perustuva elektroniikka jo kehiteltynä. Piti tehdä hauska output-systeemi: Laite kirjoittaa tiedot suoraan Excel-taulukkoon... Se näkyy siis tietokoneelle USB-näppäimistönä. Sen takia tein näin kun en osaa Windowsille ohjelmoida mitään, Excelin avulla saa sitten käyriä piirrettyä.

Eilen lampun kanssa pelatessa (on mallia ei säädettävä) ajoitusmerkit jäi koko ajan kammiolinjasta sen verran sivuun että ne jäivät vasemmalle laturinhihnan taakse piiloon. Oli alipaineletku kiinni tai ei. Mitä siirtymä tekee asteina, en tiedä, mutta pirusti liikaa joka tapauksessa.

Sulla on siis sytytys nyt suurin piirtein kohdallaan ja joku ihme fiba ajoituksen mittauksen kanssa. Voisko tuommonen johtua siitä että anturi on väärässä sylinterissä tai sitten joku muu syy.

Käyttöakselia jouduin kääntämään koneen kasausvaiheessa että sain sen luulemaani oikeaan paikkaan. Nyt ajoitusta säätäessä merkit jää koneen käydessä vasemmmalle eli tyhäkäynnillä ennakkoa on merkkien mukaan ehkä 30 astetta. Merkkejä kohdalleen ajaessa käynti loppuu. Tästä päättelin että käyttöäakseli olisi veiläkin pykälän pielessä. Tekisi mieli korjata tai ainakin tarkastaa asento, mutta uskaltaneeko akselia enää nostaa paikoiltaan ettei alapään rikat tipahda koneeseen... Alipainekello otti bensapumppuun kiinni mutta tulpanjohtoja kääntämällä pykälän sain kellolle tilaa. Kello ei enää ole säädön este.

Ei sitä akselia kannata liikutella.

Miten muuten määrittelet sytytyshetken? (kysyn koska 30 astetta ennakkoa tyhjäkäynnillä ei kuulosta uskottavalta)

Weber 32 36 DFAV ja oireet samat. Kylmänä ei käy tyhjäkäyntiä, kun ryyppyä ei ole. Ei minkäänlaista. Kun lämpiää niin alkaa pöristä ihan ok. Joku patentti pitää keksiä. Vaijeri jo valmiina, mutta kaasaripään idea on jäänyt ed. asentajalta miettimättä.

 

Paikallaan voi varovasti jopa kierroksia nostaa. Hyvin käy. Liikkeelle lähtiessä ( kierrokset nousee) alkaa röpeltää ja meinaa sammua.

100 km:n vauhdissa pintakaasulla ok, mutta pienikin kaasun polkaisu poikii röpötyksen. Ja  taas meinaa hyytyä.

 

Tänään vedettiin vaarin villasukka kaasarin isompaan kurkkuun, nykäistin irti vipu joka avaa toisen (isomman) kurkun kaasuläpän ja kone käy kuin käkikello. Nakuttaa ja välillä kukkuu :)

Lähtee kuin nakki haulikosta ?!

 

Onkohan nämä ed. omistajan viritykset pelkkää silmänlumetta ? Weberin kaasari pelkkää blingblingiä ?

Kone on 1680, 009 jakaja ( v..tustako sen tietää peruspena), yksreikä kannet. Alipainesäätäjän letku oli kiinni kaasarin jossain napukassa. Ei missään putkessa missä virtais mitään mikä aiheuttais painetta saati alipainetta missään. 

 

Poika pitää isää ihan urpona. Auttakee perk...le :)

 

Kuppelo pitää saada vapuksi baanalle ettei tule sanomista. Emännältäkin.

Tuommonen artikkeli näytti olevan englanninkielellä:

http://www.aircooled.net/making-weber-progressive-dfev-work-aircooled-vw-engine/

Melkein ensimmäisenä sanotaan että elä käytä 009-jakajaa...

Lämmitettävää imusarjaa pitävät tarpeellisena. Tuolla sivulla on myös suuttimien kokoehdotuksia yms.

Muuten jos sulla on 009-jakaja niin siinä ei kait ole alipainekelloa..? Tukisitten  kaasarista tuleva alipaineletku jos et vaihda parempaan jakajaan.

Ei ole sopiva tuo irtojakaja, se kävisi 30pict-2 -kaasarin kaveriksi (tuokin yhdistelmä varmaan lähinnä vakiokoneeseen).

Tulppaa molemmat kaasuttimen alipainelähdöt ja johda imusarjasta alipaine kaasuttimelle.

Tarkotat varmaan että letku imusarjasta ilmanputsarille?

Toinen vai molemmat? Ei ole tulpattu. Tein korjauskirjan kuvan perusteella letkut, joissa molemmat alipainelähdöt yhdistyvät t-haaralla ja jatkavat yhtenä letkuna ilmanputsarille. Siis puhdas arvaus, kun en parempaakaan tietoa löytänyt. Muutamia kokeiluja tein, mutten kokonaan tulppaamista. Imusarjan alipaine on tulpattu. Jotain pitäisi tehdä toisin?

Ei se nyt ainakaan noin voi olla oikein.

Toinen alipainelähtö kaasarissa on virranjakajan alipainesäätöä varten. Kun alipainesäätöä ei ole niin tuo lähtö pitäisi mielestäni tulpata.

Ilmanputsarille sitten se toinen, jostain kaavakuvasta selvinnee kumpi on kumpi.

En tiedä vaikuttaako itse vikaan... Tyhjäkäynti on kyllä joskus yllättävän pienestä kiinni.

Terve

Bemari teki aikanaan jonkusen vw moottorilla olevan mopon...

Olen kyllä aika varma että ne on itserakennettuja. Ilmeisesti adapteria eli sopivaa kytkinkoppaa on valmistettu teollisesti vm. 55-69 BMW pyöriin.

Tais levy löytyä :-)

 

http://www.aircooled.fi/tuote/139/kytkinlevy-180mm-jousittamaton Se kuvissa sama ja koko mut valinta automaatissa ei vain ole jousia. Tuon tilaan niin katotaan käykö.

Eroa noissa on ihan päälle päinkin: Kytkinlevyn osat on kasattu eri järjestyksessä eli sinun levyssä on moottorista päin luetellen booriosa, väliosa ja viimeisenä levyosa. Aircooledin kytkimessä päinvastoin.

Eli ei välttämättä käy. Äkkiähän tuosta kätevä mies niittaa eri järjestykseen jos osat on muuten sopivat...

No mitäs mullistavaa eroa tuossa nyt onkaan...?

Nii että olis vakioimusarjan paksu poikkiputki johon tuplakaasari liittyisi kahdella putkenpätkällä 90 asteen kulmassa. Kaikki putket olisi siis samaa tilaa. Osakaasulla ajaessa olisi aika lähellä vakiosysteemiä.

 En tiedä onko kukaan tehnyt semmosta keskituplaa missä molemmat kurkut syöttäisi samaan putkeen? Eli samanlainen kuin orkkis mutta kaksikurkkuisena.

Niin siis tämmöstä tarkotin, löyty myynnissä ebaysta:

(tää nyt on kaksireikäkansille mutta tuommonen kuin keskiosa)

Ai niin tuo on siis keskitupla-systeemi, ei varmaan kovin hyvä imusarjaviritys, alkuperäisen kaltainen imusarjakin lienee parempi. En tiedä onko kukaan tehnyt semmosta keskituplaa missä molemmat kurkut syöttäisi samaan putkeen? Eli samanlainen kuin orkkis mutta kaksikurkkuisena.

Miun mielestä noilla yhdysputkilla ei ole juurikaan väliä muuten kuin ehkä tyhjäkäynnin tuntumassa.

Seos yksireikäisessä kannessa ei jakaannu kuplan koneessa ikinä tasan johtuen yhtäaikaa auki olevista imuventtiileistä. Parempa olis jos eri puolen imusarjaputkien välissä olisi putki joka tasaisi painesyklejä toisen puolen kanssa,silti ongelma ei täysin poistu.

Mielestäni seosero johtuu epäonnisesta imusarjavirityksestä ("intake tuning"). Eli kun 4:sen imuventtiili sulkeutuu ponnahtaa kanteen päin virrannut seos takaisin kaasariin päin. Kun 3:sen imuventtiili aukeaa seuraavana niin seoksen virtaussuunta pitää ensin muuttua. Vähemmän seosta ehtii mennä 3:seen. Sama tilanne 1-2 sylinteriparilla.

Imusarjaviritys muuttuu kierrosten mukana mutta ei taida kuplassa koskaan mennä oikein sopivasti keskikaasareilla.

No eihän tässä ole nyt se että etummaiset sylinterit jäähtyvät liikaa ja takimmaiset vähemmän. Vois kokeilla eri lämpöarvoista tulppaa etupyttyihin.

Jollakin toisellakin vw-moottoripyörällä oli muistaakseni tämä sama ilmiö, taisin ehdottaa samaa syytä silloinkin...

Infrapunamittari voi muuten olla epäluotettava kiiltävistä pinnoista mitatessa.

Näyttää olevan vastus tuosta ympyrästä vasemmalle eli tuo "raidallinen osa ilmeisesti kuumin kohta?. Jos ei ole niin voisi olla huono kosketus ympyröidyssä kohdassa.

Onko käynyt mielessä että jos olet akulla testaillut ilman laturia valoja jne. Niin kun lyöt sen laturin ekaa kertaa säätimen kanssa kiinni niin se rupeaa lataamaan täydellä teholla samantien ja voi näin ollen myös vähän lämmetä. Kun taas kun akku on täynnä niin täyttä lataustehoa ei taas tule käyttöön kokoajan.

 

Tämä siis ihan vain pähkäilyä.

Luulen että menee niin päin että säädin lämpiää vähemmän kun laturilla on enemmän kuormaa. Eli kun laittaa valot ja muut päälle niin lataussäädin alkaa maadoittaa kenttäkäämiä suoraan maahan eikä vastuksen kautta kuten pienellä kuormalla.

Jepp, lataus toimii kyllä muttan säätimen takapuoli/pohja missä df piuha kiinnii kumenee niin paljon että pelkään että takapenkki syttyy palaamaan

Jos se sihahtaa märällä sormella kosketettaessa niin alkaa olla kuuma. Toisaalta tommonen 60 C-asteinen metalli tuntuu jo sormeen kuumalta mutta on melko harmitonta. Ainahan sähkölaitteet tuottavat jonkin verran lämpöä.

Ja jos edellä mainitut ei auta niin takaluukun tiivisteen kunto kannattaa myös tarkistaa.

Näin eli kaikki lämmitysilma palliksessa tulee konehuoneesta.  Jos pakokaasua tai öljynkäryä pääsee konehuoneeseen se tulee sieltä sisälle.

Lämmönvaihtimet usein ruostuneita pakoputken alkupäästä, siihen saa jotain korjauspalojakin.

Kävin äsken mittamaassa uudestaan: tyhjäkäynnillä akulla oli 6.9-7 V, laturista tuli 16-17 V.

Säätimessä kohta mihin DF piuha tulee kiinni on se mikä kuumenee. Ajatuksia?

 

Christoffer

Jos ainoa ongelma on polttava tunne sormissa niin hansikkaista saattaisi olla apua  =)

Muutenhan lataus vaikuttaisi toimivan.

Okei, eli säädin ennakon siten että kampura ykk ja pyörijä ykkösen kohdalla, jakajaa vastapäivään siihen rajalle jolloin löytyy 0/12v raja puolan miinuksen ja maan välille. Tässä meni pieleen? Jakajaa myötäseen? Ohje oli englanniksi ja jätti itselle hiukan tulkinnanvaraa...

Noin tehdessä jännitteen tulisi tippua nollaan kun jakajaa pyöritetään sytytyshetken kohdalle (juuri ennen sitä pitää siis olla 12v).

Sytytysennakko on säädetty ykkn kautta kärkien sulkeutumiskohtaan.

Tämä lause mietityttää että mitä tarkoittaa, kipinä tulee oikeasti kun kärjet aukeaa.

Voisko ylläpito siirtää noi Boxerin pölinät projektiosiolle? Tai kokonaan pois?

No ei nyt kokonaan pois ainakaan. Mutta parempihan se olisi kaikille jos ne olisivat omassa ketjussaan.