x-pj

Tämä kohta on vanhentunut ja kumottu jo useampi vuosi sitten. ------------------- Tarviis vissiin kertoa AKE:llekkin, kun tuo löytyy heidän sivuilta!

Tuossahan nousee kaikki lämmöt konehuoneeseen.

Tuolta vois katsella vannesuosituksia. Kaikki renkaat mitkä käy 4,5" vanteelle sopii kuplan alle. http://www.vannehaku.fi/vannesopivuus/

Noiden prikkojen avulla säädetään pyöräkulmat kohdalleen. Tuossa taulukossa on kerrottu miten paljon prikkoja tulee ulko ja sisäpuolelle, ylhäällä ja alhaalla. Määrä riippuu tukivarsien keskinäisestä offsetista. Uudet prikat kannattaa laittaa, jotta ne ovat oikean paksuisia.

Mun 5 pulttisissa vakiovanteissa on ET34. En tiedä onko niitä tehty muilla mitoilla.

Jos uutteen akseliin investoi, niin kannattaa ilman muuta hankkia saman tien kavennettu. Ei rupee sitten heti kaduttamaan kun ei pyörät mahdulle alle.

Riippuu vanteista. Jos vanteiden ET kasvaa saman verran kuin dropit levittää niin pitäs mahtua. Mulla on pallonivelkeulassa dropit ja normaalilevynen akseli ja tuo 165/80 rengaskoko. Vakiovanne 4,5" ET41 ei mahtunut. Sitten löysin vanteet joissa ET46 ja juuri ja juuri sopii. Pallonivel olat levitti raideväliä muistaakseni 6 mm puolelleen. Olkatappidropit, jotka mulle tuli toiseen autoon, levittää 1/2" puolelleen. Niiden kanssa lähdin suosiolla kavennettuun akseliin varsinkin kun meinasin laitta 5-spoket ja nekin levittää. Tuo rakennelma on vielä työn alla.

Kuplan iskaritolppien korjaus hitsaamalla on mielestäni luvallista. Ainakaan niihin ei ole puututtu, jos tehty ammattitaidolla. Jos akselia ryhdytään muuttamaan niin se on eri asia. Tässä tekstiä liikenneministeriön päätöksestä koskien akselirakenteen muutosta: ------------------- 11 § Akseliston muutokset 1. Muutoskatsastuksessa saadaan hyväksyä auton akseliston tai akseliston osien vaihtaminen mallisarjaan kuuluvaan akselistoon, mallisarjaan tarkoitettuihin akseliston osiin tai akselistotyypiltään muutoksen kohteena olevaa autoa vastaaviin autoihin tarkoitettuihin akselistorakenteen muutososiin seuraavin edellytyksin: a) autoon vaihdettava akselisto, akseliston osat tai akselistorakenteen muutososat on tarkoitettu akselimassaltaan tai valmistajan sallimalta akselimassaltaan vähintään muutoksen kohteena olevaa autoa vastaavaan autoon; b) autoon vaihdettavien akseliston osien tai akselistorakenteen muutososien tulee kiinnikkeitä lukuun ottamatta olla tehdasvalmisteisia ja soveltuvia muutoksen kohteena olevassa autossa yleisessä tieliikenteessä käytettäviksi; tarvittaessa asiasta on esitettävä luotettava selvitys; c) M1-, M1G-, N1- ja N1G-luokan ajoneuvon jousituksen tyyppi ei muutu; d) akselistosta johtuva raideväli muuttuu korkeintaan 100 mm; e) mahdollisesti tarvittavat uudet tukivarsien tai jousien kiinnikkeet tai akselisto kokonaisuutena on voitava kiinnittää luotettavasti auton runkopalkkeihin tai muihin riittävän lujuuden omaaviin rakenteisiin; ja f) muutoskatsastuksessa on tarvittaessa esitettävä luotettava selvitys hitsauslisäaineista ja hitsaustyöstä sekä muutettujen rakenteiden ja omavalmisteisten kiinnikkeiden lujuudesta; hitsaussaumat on esitettävä viimeistelemättöminä, ellei katsastajan kanssa ole muuta sovittu. 2. Muutoskatsastuksessa voidaan 1 momentissa mainituin ehdoin hyväksyä myös auton jäykän vetävän taka-akselin vaihtaminen mallisarjaan kuulumattomaan saman tyyppiseen akseliin. 3. Muutoskatsastuksessa voidaan hyväksyä auton akselivälin jatkaminen tai lyhentäminen tai akselin poistaminen tai asentaminen auton mallisarjan puitteissa. Muutos on tehtävä auton valmistajan ohjeiden mukaisesti, jos tällaiset ovat saatavilla. Jollei näissä ohjeissa muuta määrätä, on jarrujen voimansiirron laitteet muutettava siten, ettei aiheuteta ylimääräisiä liitoksia tai jatkoksia. 4. Jos voimansiirron nivelakselia muutetaan, on se tasapainotettava. 5. M1-luokan ajoneuvon, jonka on ensi kertaa käyttöön otettaessa edellytetty täyttävän direktiivien 96/79/EY ja 96/27/EY etuja sivutörmäyslujuusvaatimukset, akseliston muutokset saa muutoskatsastuksessa hyväksyä vain edellyttäen, että auto muutosten jälkeen täyttää etu- ja sivutörmäystestien vaatimukset --------------- Jos aikoo tehdä muutoksia, jotka haluaa hyväksyttää katsastuksessa, niin silloin kannattaa käydä etukäteen juttelemassa konttorilla muuotosten laadusta ja kysellä, että mitä edellytetään. Kaikki on tapauskohtaista. Toinen on tehdä vähäisiä muutoksia ja yrittää ne naamioida niin, ettei katsastaja huomaa.

CCA arvo kertoo parhaiten kylmäkäynnistystehokkuuden. CA-luku käynnistystehokuuden lämpimänä. Tästä ei tiedä kumpia lukuja nuo 395 ja 600 ovat. Joka tapauksessa tuo 80Ah akku on selkeästä parempi käynnistysakku. Optima on vielä hiukan parempi käynnistysakku vaikka sen virtavarasto on vain 55Ah. Mulla on ollut noita optima-akkuja. Niiden paras puoli on että ne ovat geeli-akkuja ja voi laittaa vaikka ylösalaisin. Ei vuoda ja toimii normaalisti. Tyhjäksi ei kannata laskea. Silleen pilasin yhden parin. Eli kannattaa latailla säännöllisesti seisontajakson aikana tai laittaa ylläpitolaturiin koko talveksi. Hinnallakin on mielestäni merkitystä akun valinnassa. Maksoin omasta 6v optimasta viime syksynä 150€ Häkkisen akkuliikkeessä, mutta samaan hintaan saa kuulemma IKH:lta, en ole varma.

Vannesuositusten mukaan pitäs olla vähintään 5,5" leveä vanne. Onhan noitakin vakiovanteina, mutta yleisin taitaa olla 4,5" leveä.

663 kuplat -75 ja 664 -59

Oli pakko vähän muokata

Voisko laakerit kanittaa, niin että toinen puoli ei laskeudu vapaasti.

Ei ole mitään tietoa vuosimalleista, mutta kuplan laatikkoon noita stefallisia pusliakin on kahta kokoa. Hotcarsilta muistaakseni sain pienmmän ja KK:lta isomman.

Aina olen konetta kasatessa tuota käyttänyt. Pysyy liukupinnoilla vaikka projekti venyisi. Muuten en sitä koneeseen lisäilisi. Sinkkiä ei tuossa enää tietääksni ole, ennen oli.

Samaa mieltä, että alipainesäätöinen jakaja ilman muuta. Ei kärjellistä jakajaa tarvitse kovin usein säätää jos kaikki on kunnossa. Kyllä se huoltivälin riittävissä säädöissä pysyy. Mutta jos joutuu uuden jakajan hankkimaan niin silloin tietysti kannattaa miettiä, että laittaisiko saman tien kärjettömän. Kaikki riippuu hintaerosta ja lompakon paksuudesta. Petronix jakajista minulla ei ole kokemusta.

Lisätään vielä tähän listaan Gulfin zinc plus. Saa ainakin US Partsista.

Tuota laitoin kuplaan ja roverin v8 koneeseen, mutta ei ole kilometrejä niin pajoa, että vois kokemuksesta puhua. Jenkkiautoharrastajat tuntuu tuota suosivan. Ja nokka ja nostajat meni uusiksi roverin kasistakin nykyöljyillä. Vanhoissa kaseissa on laahaavat nostajat niin kuin kuplassa ja siihen sitä sinkkiä tarvitaan. En vaan ymmärrä miks jotkut ajattelee, et sisäänajo riittää. Kyllä sitä sinkkiä oli aikanaan kaikissa öljyissä. Nyt vaan jäänyt pois kun sitä ei voi päästömitattavissa moottoreissa käyttää.

Noita niin sanottuja 4-pulttisia vakiovanteita on erilaisella et:llä. Aika yleisiä lienee 34 ja 41. Itse onnistuin löytämään parin 4" leveitä ET46. Se jo tarkoittaa sitä, että vanteen keskiosan kohoumat tulee ulommas kuin vannekehän ulkoreuna. Tomosia jos löydät niin luulis mahtuvan droppi-olat ihan vakioakselin kanssa, ja jos vielä laittas jotkut 145 leveät renkaat.

Jos säätöakselin hommat, niin kannattaa heti valita kavennettu. Hinnassa ei ole paljon eroa. Loksuissa ei ole tilaa madallukselle ilman kavennusta ainakaan noilla vanteilla, jotka kuvassa ovat, eikä paljoa kuplan vakiovanteillakaan. Ja sitten jos laittaa droppi-olat niin ne levittä raideväliä vielä lisää. Tosin tuossa akselistotyypissä vain 6mm puolelleen, mutta sekin on paljon jos ennestäänkin on ahdasta. Tuossa pallonivelakselistossa ei pelkällä säätöakselilla voi paljoa madaltaa tai menee viimeisetkin ajo-ominaisuudet. Vaikka haluaisit vain maltillisen madalluksen hommaa kavennettu akselisto. Se antaa joustovaraa jatkoa ajatellen. Jos hommaat uuden akselin, niin ei kannata etsiä sitä halvinta, koska hintaero johtuu laadusta ja monella on ollut ongelmia huonosti tehtyjen akseleiden kanssa. Hyvän akseliston saa 350-400 eurolla. Droppi-olat on halvempi kuin säätöakseli, mutta pudottaa keulaa muistaakseni noin 6 senttiä ja se edellyttäisi ainakin suurella et:llä olevien (=raideväliä kaventavien) vanteiden hankkimista, jotta mahtuisi loksuihin. Tai sitten sitä kavennettua akselia... Toinen mahdollisuus on leveät lasikuitulokasuojat, jolloin raideleveys ei ole ongelma vaan etu. Jotkut tykkää niistä, minä en.

Mun Dellorto 40 DRLA:ssa 80mm.

Kun noita USA:n hintoja kuolaa, niin kannattaa muistaa, että niihin tulee rahdit, tullit ja ALV:t päälle. Tuollanen CBP:n sarja tänne tuotuna varmaan 400-500 dollaria. Paruzzilta saa takajarrut n. 500€ sarja ja Oberin pojat hoitaa sen tänne suomeen tuohon samaan hintaa. Keiteleen koneesta kannattaa varmaan kans kysellä. Mutta noita ei tosiaan saa parilla sadalla, joten se itse väkeltäminen voi kuitenkin olla hyvä ajatus.

Onko tuo laturi sillä lailla identtinen, että kuplan laturin ropelli, siimapyörä ym. roippeet sopii?

Onks tää maailma niin julma, et mun 59-kuplan kiinteään laturinjalkaan ei saa 12V laturia istumaan muuten kun hakkimalla possun tai jonkun vielä harvinaisemman ampulanssin laturin, jotka molemmat on hirveen kalliita (=arvokkaita). Onko kukaan konvertoinut vanhaa solakkaa kuplan laturia 12 volttiseksi? Jos niin missä ja mitähän kustantaisi?

Tuolla L-weldillä on myös laitteet millä oikaistaan alumiinivanne. Ne tarkistaa vanteen suoruuden jokaisen hitsauksen jälkeen ja sano, et melkein aina pitää myös oikoa.