x-pj

Minulla myös ollut renkaat ilman sisäkumeja vakiovanteilla ja hyvin on pysyneet.

Onko se varmasti lämmin? Yksi vaihtoehto voi olla, että ryyppy lähtee päältä liian aikaisin.

Vanhemmissa kuplissa on lyhkäsemmät vetarit. Noiden leveämpien jarrujen kanssa tarvitset pidemmät tai muuten joutuu ottamaan rummusta sorvilla pois niin että saa mutterin kierteelle. Kyllä nuo vetarit kestää ei niitä sen takia kannata vaihtaa. Ennen vaihteisto hajoaa. Caster simmit kannattaa laittaa. Välttämätön silloin jos laskee keulaa suhteessa perään, muutenkin parantaa vakautta eikä tee ohjauksesta liian jäykkää. Camper stopperi ei vaikuta ajettavuuteen muulloin kun äärioloissa. Itsellä ei ole kokemusta. Tuolta löytyy ajatuksia alustan parannuksista http://www.aircooled.net/gnrlsite/resou ... ndling.htm

Jos kaasari vähänkin tulvii tai on pienikin ilmavuoto, niin noilla säädöillä ei voi sitä kompensoida. Niiden vaikutus on niin pieni. Joten ei kannata menettää toivoa. Katso ettei tiivistepinnassa ole mitään isompia epätasaisuuksia/valupurskeita jotka vois estää tiivistymisen. Jos korkea bensapinta askarruttaa, niin voit laitaa prikkaa väliin. Kuten Jukkis oli tehnyt. Otat vaikka siitä toisesta kaasarista tiivisteen ja laitat ne molemmat neuvalventtiilin alle. Tuon kiihdytyspumpun toiminnan vois varmaan samalla tarkistaa. Kun kohokammiossa on bensiiniä ja kaasuläppää avaa, niin kiihdytyspumpun putkesta (alaspäin kääntyvä messinkiputki läpän alapuolella) pitäisi valua keskeytymättömästi bensaa koko liikkeen ajan. Kun ostaa uuden osan, niin toivos, että pääsee huolista, mutta tämmöstä tämä tuntuu olevan.

Jos kaasutin tulvii, niin vika on useimmiten neulaventiilissä joka ei sulkeudu kohokammion täyttyessä. Joko ventiili itsessään vuotaa tai koho ei nouse tarpeeksi ylös. Venttiilin toiminnan voi helposti testata vaikka puhaltamalla. Kohon nousun voi estää esim. se että laittaa sen kohon akselin päälle tulevan muoviväkäsen väärinpäin. Itse tuon kokeillut. Kiihditys ongelmat vois liitttyä kiihdytyspumpun toimitaan tai virranjakajan alipaine-ennakkoon

Ei ole vielä kokemusta kun oma verhoilu odottaa asennusta, ja kattokin on samasta vuosimallista kun auto. Wolfsburg West tuntee erilaisia verhoiluja: - Through 1955, - 1956-1957 - 1958-1962, - 1963 - 1964-1967 Itse ostaisin verhoilun tuon haitarin mukaan, jotta saa sen osalta sisäverhoilun onnistumaan. Takaikkunan aukon joutuu leikkamaan itse, joten se linee helpommin sovitettavissa, jos niisä paloissa on edes eroja. Sambasta löytyy aika paljon kuvia ja keskustelua noista hanun kattoverhoiluasioista.

En nyt osaa sanoa senttejä, mutta kytkinakseli sen matkan määrää, jos suoraan alaspäin pitää pudottaa.

http://www.longenterprises.com/Rebuilde ... index.htm#. tuolla on jotain ohjeita laatikon purkamiseen, tosin heiluriaski

Tänä talvena muutoskatsastin oman kuplan 1835 koneella. Kone oli vakiokaasareilla ja pakoputkistolla (ja väitin sen muutenkin olevan vakio-osista kasattu), jolloin oletetaan tehon kasvavan sylinteritilavuuden mukaan, joten tehomittausta ei tarvittu. Eikä tullut tehomerkintää otteeseen. Alkuperäinen kone oli 1200. Nyt kun moottorinvaihdos on oteessa saa moottoria virittää. Joten siihen on palautettu nurkkakaasarit ja toinen pakoputkisto. Ruiskunkin vois laittaa, mutta turboa ei. En tiedä miten tämä auttaa juniksen koneen muutoksiin. Joku tieto vertailuautosta ja sen teknisistä eroista pitäisi olla. Minulla oli tuo Denniksen postaama dokumentti mukana ja se riitti kuplaan.

Ilmajäähyvolkkarin kone toimii varmaan hienosti monenlaisella öljyllä. Kyse on tosiaan kestävyydestä. Nykyautojen vähäpäästöisyys on edellyttänyt myös öljyjen kehittymistä vähäpäästöisemmiksi. Joten niistä on vähennetty päästöjä aiheuttavia lisäaineita, mm sinkkiä ja fosforia, joka on kuitenkin tarpeen vanhoissa moottoreissa, joissa on laahaavat nostimet. Nykymoottorit on kehitetty sellaisiksi, etteivät ne noita lisäaineita tarvitse. Tämä ongelma ei koske pelkästään volkkareja. Esim. perus V8-koneissa on samanlaisia nokkien ja nostajien kestävyysongelmia. Koska ongelma on tunnettu joillakin öljynvalmistajilla on öljyjä jotka on kehitetty erityisesti vanhanaikaisille mootoreille ja sisältävät noita ennenaikaista kulumista estäviä lisäaineita. Nuo erityisesti vanhanaikaisille moottoreille tarkoitetut öljyt on varmempi valinta volkkarin koneeseen kuin nykyaikainen huippuöljy.

Itse olen kerran vaihtanut moottoria irrottamatta. Vetarin putket pitää tosiaan irrottaa, muuten paketti ei siirry tarpeeksi ja silti piti vääntää raudalla aika lujaa. Käsijarrun vaijerit otin kans muistaakseni irti, jotta akseliputket liikku tarpeeksi taakse. Noita isoja pultteja en muistaakseni kokonaan poistanut. Löysäsin vaan niin paljon kuin kierre antoi myöten.

Toivottavasti tälle saadaan jatkoa. Kivaa oli!

Minun tarjoitus ei ollut sanoa, että punainen optima ois huono. Se on erittäin hyvä, enkä omaani vaihtaisi pois. Antaa poikkeuksellisen hyvän käynnistysvirran. Se ei kuitenkaan ole huoleton. Ei kestä tyhjentymistä. Jos haluaa hyvän ja huolettoman akun joutuu ostamaan keltaisen optiman. Se on erinomainen käynnistysakku ja kestää lisäksi syväpurkauksen, mutta se on sitten vielä muutaman kympin kalliimpi.

Ei noi red top optimat niin paljon kalliimpia ole, mutta ei nekään kestä, jos jännite pääsee liikaa laskemaan seisonnan aikana. Varminta ois ladata akku ainakin kerran talvessa, jos auto ei ole käytössä.

Onnea uudelle yritykselle! Tätä on kaivattu. Monella muullakin varmaan ruiskuhaaveita mielessä.

Itse käytän myös tuota Gulfin "sinkki-öljyä". Tuossa mainitussa valvolinen öljyssä (VR1 Racing 20W-50) on myös vanhoihin moottoreihin soveltuva koostumus.

Kyllä tuo onnistu noihin kierrekorkilla varustettuihin vaikka pelkällä tubeles venttiilillä jarrunestesäilön korkissa ja paineistamalla käsikäyttöisellä rengaspumpulla. Tulee kyllä vähän enemmän liikuntaa, eikä onnistu vartissa. Onko kukaan keksinyt paineistukseen soveltuvaa korkkia vanhempiin kumikorkkisiin jarrunestesäiliöihin?

Oispa noin aurinkoista tulevina viikonloppuinakin!

Tuohan voi olla mitä tahansa 1300-1700. Putkien ulkomitta on sama. Varma voi olla vain avaamalla kannen ja mittaamalla. edit: ajatusvirhe, tietysti vain lohkon reikä noissa on saman mittainen, kannen reikä 1300;ssa pienempi.

Kotkassa on myös mahdollisuus kokeilla ajotaitoja liukkaalla. http://www.volkkaripalsta.com/keskustelu/topic/9815-vw-talvipäivä-kotkassa-12022011/

Minä putsasin yhden maalatun ovalin ratin ihan maalinpoistoaineella. Ei vahingoittanut muovia, tosin annoin aineen vaikuttaa max puoltuntia. Jos taustapuolelle kokeilee ei tule ainakaan suurta vahinkoa. Kun kaikki maali on pois, niin vähän hiontaa ja sitten sen voi maalata uudelleen. Tulee tosi hieno.

Oikeassa olet muutokset tuli vasta 61 mallissa.

Minun 59:ssä ei ole alunperin ollut pissapoikaa. 60 muuttui varapyörän takana oleva hylly pyöreäkulmaiseksi, joten eiköhän se pönttö siihen silloin tullut (59:ssä vielä terävänurkkainen kuten ovalissa). Katkaisijasta ei mitää hajua.

Ei ole minun katsastusasemalla vinkkareista muuta sanottu kun ihasteltu. Sama kuin turvavöiden kanssa, ei ne niitäkään kaipaa. Pissapoika (käsipumpulla) on tuohon joskus aikanaan lisätty. Se on yksi noita harvoja takautuvasti määrättyjä varusteita.

Nastarenkaat ois tälläkertaa tarpeen. Eteen vaan tarvitsen noita kapeita. Taakse on jo sopivat.