P_Valtonen Posted August 31, 2014 Share Posted August 31, 2014 (edited) Tämä liittyy VW puoleen, vaikkei ihan heti aukeakkaan. Selvitys myöhemmin :) . . . - Rataspari- Alemmasta menee teho ylempään- Ylempi pyörii punasten nuolten suuntaan ja alempi taas sinisten (via mikä lie cajanne onkaan tuo väri)- Vino ratas aiheittaa päittäis rasitusta, verrattuna suora hampaiseen virkaveljeensä.Kysymys-1 Onko päittäis rasitus kumman vihreän nuolen suuntaista ylemmässä axelossa? Kumpaan suuntaan siis on laakeria rasittava päittäis voima? Edit 2: Åke vastaus ......ylempi aksila pyrkii vasempaan.... kiitosh Kysymys-2 Mitä suuruusluokkaa ko päittäis teho on?Rattaat toki suunniteltu tätä voimaa mahdollisimman vähä tuottavaksi, mutta onko päittäis voima 1% vai 10% läpiajettavasta tehosta? Edit kuva vaihdettu.... Edited September 9, 2014 by P_Valtonen Quote Link to comment
metake Posted August 31, 2014 Share Posted August 31, 2014 Ei pysty sanoon että kumpaan suuntaan voima menee ennko laitat kuvan rattaista jotka on pareja keskenään, nuo ei oo. Jos alempi on oikein niin ylempi aksila pyrkii vasempaan, mutta jos ylempi on oikein niin sitten se pyrkii oikealle. Joskus kantapään kautta tuon voiman opetelleena, eli vaihteiston sivuakseliin pelkästään toisen hammaspyöräparin suorahampaiseksi muuttaneena, sanoisin että voima on tuossa tapauksessa n. 10 - 20 prossaa läpimenevästä vääntömomentista. Omassa kokeilussa lootan sivuakseli halusi tulla päädystä ulos... Quote Link to comment
P_Valtonen Posted August 31, 2014 Author Share Posted August 31, 2014 (edited) Höh, kappas mikä moka jääny :/ No nyt kuva korjattu... Ååkelle kiitos huomiosta Edited August 31, 2014 by P_Valtonen Quote Link to comment
KalleJ Posted August 31, 2014 Share Posted August 31, 2014 Siitä miettimään. Vinouskulmallahan tuossa on eniten tekemistä. Quote Link to comment
multanen Posted August 31, 2014 Share Posted August 31, 2014 KalleJ:n taulukosta päätellen: Jos tuo rattaan kulma olisi 15 astetta ja voima hampaan kohdalla 100, olisi päittäisvoima n. 26.8 (eli TAN 15 astetta kertaa 100). Jos Valtonen antaa jonkun tehon, kierrosluvun ja rattaan läpimitan niin tuon todellisen voimankin saisi laskettua. Kysymys kahteen vielä että tuo päittäisvoimahan ei suoraan hukkaa tehoa muuta kuin laakerin häviöiden verran (eli ei tuota 27:ää prosenttia lähellekään, ehkä esim. 1 prosentti lähempänä). Quote Link to comment
P_Valtonen Posted September 6, 2014 Author Share Posted September 6, 2014 (edited) Ongelma on se että yhdessä laitteessa muuttu suorat rattaat vinoihin. Aikasemmassa oli ongelmia laakerin kestävyyden kanssa, ja nyt en tiedä että poistaako tämä vinorattaan päittäinen ongelmaa, vai tuleeko koko laitteesta 100% susi kasvavan laakeri voiman takia. Edited September 6, 2014 by P_Valtonen Quote Link to comment
oxstar Posted September 7, 2014 Share Posted September 7, 2014 Välitetyn voiman suuruus pysyy samana, mutta vinohampaisiin rattaisiin siirryttäessä voima jakaantuu kahteen komponenttiin (tangentiaali- ja aksiaalivoima) pelkän tangentiaalisen voiman sijaan. Eli vinohampaiset rattaat painaa laakeria kahteen suuntaan: sisäänpäin akselin suuntaan (aksiaalinen) ja välitetyn voiman suuntaan (tangentiaalinen). Laakerin kestoikä riippuu siitä kuinka hyvin se kestää tuota uutta aksiaalista voimaa. Kestoiän voi laskea, jos tietää laakerin speksit, rattaiden mitat ja kuinka paljon akseli siirtää tehoa. Quote Link to comment
multanen Posted September 7, 2014 Share Posted September 7, 2014 Välitetyn voiman suuruus pysyy samana, mutta vinohampaisiin rattaisiin siirryttäessä voima jakaantuu kahteen komponenttiin (tangentiaali- ja aksiaalivoima) pelkän tangentiaalisen voiman sijaan. Vai meneeks se näin: Alkuperäinen voima ei jakaannu kahteen komponenttiin vaan tangentiaalivoiman lisäksi tulee "uusi" aksiaalivoima (tätä ehkä tarkoititkin). Quote Link to comment
oxstar Posted September 7, 2014 Share Posted September 7, 2014 Vai meneeks se näin: Alkuperäinen voima ei jakaannu kahteen komponenttiin vaan tangentiaalivoiman lisäksi tulee "uusi" aksiaalivoima (tätä ehkä tarkoititkin). En tarkoittanut. Vinohampaisen rattaan tarkoitushan on nimenomaan jakaa hammasvoima Fn kahteen komponenttiin Ft ja Fa, jotta kehävoima Ft pienenisi. Quote Link to comment
P_Valtonen Posted September 7, 2014 Author Share Posted September 7, 2014 Meneepä taas tarkaksi, mutta :) Tyhmä kysymys, miksi osa kehävoimaa pitää "kääntää" aksiaali voimaksi? Eikös rattaan tarkotus ole siirtää akselista A aksleliin B teho mahdollisimman vähillä häviöillä? Käsittääkseni vinohampauden matalampi äänen taso on tästä rakenteesta seurannu ainoa hyöty? Quote Link to comment
Ketsa Posted September 7, 2014 Share Posted September 7, 2014 Vinohampaisissa on myös suurempi kosketuspinta hampaiden välillä/useampi hammas kerralla töissä => kapeampi ratas voi siirtää suuremman tehon. Quote Link to comment
multanen Posted September 7, 2014 Share Posted September 7, 2014 En tarkoittanut. Vinohampaisen rattaan tarkoitushan on nimenomaan jakaa hammasvoima Fn kahteen komponenttiin Ft ja Fa, jotta kehävoima Ft pienenisi. No tätä en hevillä usko. Quote Link to comment
multanen Posted September 7, 2014 Share Posted September 7, 2014 Vinohampaisissa on myös suurempi kosketuspinta hampaiden välillä/useampi hammas kerralla töissä => kapeampi ratas voi siirtää suuremman tehon. En oikein usko tätäkään. Esim. kilpa-autojen laatikot on aina suorahampaisia. Samaten tehokkaissa moottoripyörissä. Eikö kapeampi ratas olisi kevyempi ja menisi pienempään tilaan? Quote Link to comment
Ketsa Posted September 7, 2014 Share Posted September 7, 2014 Päittäiskuorman aiheuttama hyötysuhteen heikennys merkittävämpi juttu? Tai tarve rajummalle laakeroinneille tuo lisää painoa laatikkoon? Tai jotain muuta... Quote Link to comment
oxstar Posted September 7, 2014 Share Posted September 7, 2014 No tätä en hevillä usko. Oot muuten oikeassa. Nyt kun tarkemmin luin. Kehävoima lasketaan samalla kaavalla eli se pysyy samana. Aksiaalivoima on tuon kehävoiman komponentti, josta sen lisäksi aiheutuu vielä momentti laakeriin. Tässä tapauksessa laakerin kestoikä pysyy vähintään samana tai sitten lisätty aksiaalivoima lyhentää sitä. Quote Link to comment
multanen Posted September 7, 2014 Share Posted September 7, 2014 Päittäiskuorman aiheuttama hyötysuhteen heikennys merkittävämpi juttu? Tai tarve rajummalle laakeroinneille tuo lisää painoa laatikkoon? Tai jotain muuta... Luin muutaman englanninkielisen sivun ja vaikuttaa siltä että vinohampainen ratas olis tosiaan ainakin teoriassa vahvempi. Ropleema tulee noiden mainitsemiesi lisäksi siitä että vinohampainen ei ole käytännössä hyvä jos on kapea ja karkeahampainen ratas (kaikissa vaihdelaatikoissahan on pääosin justiinsa näitä). Quote Link to comment
KalleJ Posted September 7, 2014 Share Posted September 7, 2014 (edited) Vinohampaisissa on myös suurempi kosketuspinta hampaiden välillä/useampi hammas kerralla töissä => kapeampi ratas voi siirtää suuremman tehon. Tämä on totta. Suoraan kirjasta lainattua: "Vinohampaisen pyörän etuna suorahampaiseen verrattuna on suurempi tehonsiirtokyky ja pienempi käyntiääni. Hampaan pituus kasvaa vinouskulman kasvaessa ja samalla tehonsiirtokyky paranee, vaikka pyörän leveys ei kasva. Käytännön mitoitustyössä vinouskulman suuruutta rajoittaa laakerien kyky kantaa vinosta hammastuksesta aiheutuvaa aksiaalikuormaa. Käytännössä vinouskulma jää suhteellisen pieneksi, normaalisti 8-15. Silti laakerien valinta tuottaa vaikeuksia nykyisillä tehotasoilla. Usein joudutaan tinkimään kestoiästä. Radiaalisen kuorman kantokykyvaatimus pakottaa valitsemaan huonosti aksiaalikuormaa kantavia laakerityyppejä, kuten laipallisia lieriörullalaakereita. Laakerit siis rajoittavat vaihteiden tehonsiirtokyvyn lisäämistä. Laakerien aksiaalikuormaa voidaan vähentää valmistamalla samalle akselille erikätiset hammaspyörätm jolloin aksiaalivoimat kumoavat toisensa (nuolihammastus)." Edited September 7, 2014 by KalleJ Quote Link to comment
multanen Posted September 7, 2014 Share Posted September 7, 2014 Mikä kirja KalleJ:llä? Quote Link to comment
KalleJ Posted September 7, 2014 Share Posted September 7, 2014 Mikä kirja KalleJ:llä? Koneenosien suunnittelu, Airila et al. Quote Link to comment
multanen Posted September 7, 2014 Share Posted September 7, 2014 Koneenosien suunnittelu, Airila et al. Aattelinkin että olis koneenrakennuksesta enemmän kuin kilvanajo-autoista. Koneenrakennuksessa ei yleensä tarvitse laittaa 700 hevosvoimaa alle kaksi senttiä leveiden rattaiden läpi. Vormula ykkösessä laittavat. Quote Link to comment
oxstar Posted September 7, 2014 Share Posted September 7, 2014 Sama teoria pätee toki niidenkin suunnittelussa. Osien kestoikäkin on varmasti lyhyempi. Quote Link to comment
Ketsa Posted September 7, 2014 Share Posted September 7, 2014 Meikäläisenkin käsikirjasto on ajalta ennen internettiä, eikä minulla ole tietoa siitä, että pyöriikö maailma enää samalla tavalla :-) Quote Link to comment
SePi Posted September 7, 2014 Share Posted September 7, 2014 "Hampaan pituus kasvaa vinouskulman kasvaessa ja samalla tehonsiirtokyky paranee, vaikka pyörän leveys ei kasva" - onkohan tuo kuitenkaan noin suoraviivaista, koska hammaspyörät ovat kosketuksissaan varsin pienellä alueella pyörien kehän suuruudesta riippuen. Ja mitä liukkaampi öljy, sitä pienempi kitka hampaiden välillä ja päittäisvoimat kasvaa Quote Link to comment
-Alex- Posted September 7, 2014 Share Posted September 7, 2014 Mulla on noi koneenosien suunnittelukirjat töissä, lisäksi on kirja nro 1. :) Meikäläisenkin käsikirjasto on ajalta ennen internettiä, eikä minulla ole tietoa siitä, että pyöriikö maailma enää samalla tavalla :-) kirjasto.JPG Quote Link to comment
multanen Posted September 8, 2014 Share Posted September 8, 2014 Kaikissa koville joutuvissa vaihdelaatikoissa näyttää olevan hyvin samannäköiset rattaat. Mm. rekka-auton, Formula ykkösen ja Yamaha R1:sen vaihdelaatikon rattaat ovat kaikissa kapeahkoja, karkeilla suorilla hampailla. Myös F1:sen "toisio" perävälitys ja R1:sen ensiövälitys ovat suorahampaisia. Itse päättelen tästä että karkeahampainen kapea ratas on vahvempi suorana. Sitten taas paperikoneissa, voimalaitoksissa yms. näkyy olevan paljon vinohampaisia rattaita. Ne on kokoonsa nähden varsin hienohampaisia. Rattaat ovat myös melko leveitä. Tällaisissa vinohampainen onkin varmaan vahvempi tai siitä on voitu tehdä kapeampi. Quote Link to comment
multanen Posted September 9, 2014 Share Posted September 9, 2014 Hampaan pituus kasvaa vinouskulman kasvaessa ja samalla tehonsiirtokyky paranee, vaikka pyörän leveys ei kasva. Tämä väite jäi nyt vaivaamaan vaikka ihan kirjasta onkin. Laskeskelin pari esimerkkiä ja vaikuttaa siltä että hampaan pituus kasvaa samalla kaavalla kuin ratasta pyörittävä voima + aksiaalivoima. Karkea esimerkki: 45 asteen ratas on n. 1.41 kertaa pitempi kuin suora. Mutta: siihen vaikuttava voima myös 1.41 suurempi (esim. pyörittävä voima hammaskehällä 1N, aksiaalivoima 1N, näiden resultantti neliöjuuri 2 eli n. 1.41N hammasta vasten). Onkohan tässä esimerkissäni jotain pielessä vai onko tuo kirjan väite väärä tai väärin muotoiltu? Quote Link to comment
SePi Posted September 9, 2014 Share Posted September 9, 2014 Tämä väite jäi nyt vaivaamaan vaikka ihan kirjasta onkin. Laskeskelin pari esimerkkiä ja vaikuttaa siltä että hampaan pituus kasvaa samalla kaavalla kuin ratasta pyörittävä voima + aksiaalivoima. Karkea esimerkki: 45 asteen ratas on n. 1.41 kertaa pitempi kuin suora. Mutta: siihen vaikuttava voima myös 1.41 suurempi (esim. pyörittävä voima hammaskehällä 1N, aksiaalivoima 1N, näiden resultantti neliöjuuri 2 eli n. 1.41N hammasta vasten). Onkohan tässä esimerkissäni jotain pielessä vai onko tuo kirjan väite väärä tai väärin muotoiltu? Minä en ymmärrä tai muista noita fysiikan kaavoja, mutta maallikon ajatuksissa tuo väite riippuu olennaisesti myös hammaspyörien kehistä, joka vaikuttaa siihen kuinka monta vinoa hammasta on kosketuksissa ja kuinka paljon niiden kosketuspintojen kautta voimaa voi/täytyy siirtyä. Suorassa hampaassa voima jakaantuu koko hampaan leveydelle kerralla, mutta vinossahan tavallaan hammas kuormittuu koko ajan eri osistaan ja siinä on mun mielestä riskinsä Quote Link to comment
Recommended Posts
Join the conversation
You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.