Museoajoneuvoon saa asentaa hyväksyttyjä liikenneturvallisuutta edistäviä laitteita, ja jännitteen saa vaihtaa 12 volttiseksi. Lisäksi ajoneuvossa saa olla aikakauden lisävarusteita, jos asia on tositettavissa. Esim. vuonna 1956 on Das Auto, Motor und Sport -lehdessä esitelty ralliovaali, jossa on säädettävä etuakseli. Tällä dokumentilla säätöakseli kelpaa.
Toinen asia on toki se, että mikä on tarkastajien tietotaito - usein metsään mennäänkin, kun kyseessä on VW. Tuon vanhemman mobilistiväen mielipide kun on yleisesti: "helppo" auto, kuten kuplavolkkari. Esimerkkinä, mihinkäs amerikanautoon voit vapaasti sekoitella useiden eri vuosimallien osia.
Motiivina on se, että museoajoneuvotarkastetun arvonmääritys vakuutus- ja myyntitilanteissa on ehkä selkeämpää. Onhan se sentään jonkinlainen todistus ajoneuvon kunnosta, vaikka monilla näistä todistuksista pitäisi pyyhkiä p**settä.