pasihakala

Velkke postasi tämän kuvan aikoinaan toiseen keskustelusäikeeseen, mutta toistetaan täällä. Kuva on Tampereelta nääs. Missä tuo Karmann Ghia -valomainos mahtaa nyt olla?

Muistelisin että Savonlinnan Possentornit valmistuivat vuonna 1963 eli kaksi vuotta ennen kuin minä synnyin. Katutasossa näkyy Savonlinnan Rauta -nimisen liikkeen Auto Osasto. Epäilen että tässä myytiin lähinnä varaosia, sillä ei noihin tiloihin ole voinut montaa autoa sopia. Näkyykö näyteikkunassa Steyr Puch -merkkinen auto? Kuvat imuroin Facebookista, Fotari Timo Seitsosen sivulta. Hänen isänsä Urpo Seitsonen kuvasi Savonlinnaa paljon. Käykää katsomassa hänen ottamiaan kuvia. Savonlinnan VW Huolto sijaitsi Savonniemessä, puisessa parakissa nykyisen uimahallin lähellä. Muistan hämärästi kun ajoimme isän kanssa sinne VW Kuplalla. Puomin virkaa tehnyt, päiväsaikaan maahan laskettu kettinki piti pahaa ääntä renkaiden alla ja muistan sitä säikähtäneeni. Olen ollut silloin reilun viiden vanha. Alle kouluikäinen joka tapauksessa. Muistan käyneeni isän kanssa VW myymälässä Lypsyniemessä 1970-luvun alkupuolella useinkin. Kolmen viikon ikäisenä kolarissa tuhoutuneen Kuplan tilalle ostettiin toinen. Tämä tapahtui elokuussa 1971. Muistan vielä kolariauton ja sen tilalle tulleen harmaan 1302:n. Ylivuotisena se myytiin, sillä tuolloin tehtiin jo vuosimallia 1972. Samanlaisia tosin olivat, että ihan sama. Joskus loppukesän - alkusyksyn 1973 aikana koeajolla juuri markkinoille tulleella VW Passatilla vuosimallia 1974. Koeajoauto oli oranssin värinen. Isä tilasi meille marinogelb-värisen kaksiovisen VW Passat S-mallin. Samaan aikaan sen kanssa jollekin toiselle perheelle luovutettiin kanarialinnun keltainen Passat. Jaettu ensimmäinen sija siis. Voi pojat että Passat tuntui hienolta Kuplan jälkeen. Ja että isä sitä polki ennen kuin kattonopeudet astuivat voimaan. Kaikkiaan isällä oli kahdeksan Kuplaa ja neljä Passatia. Hänellä oli 46 vuoden aikana ainoastaan Volkswagen-merkkisiä autoja

Jotta tämä topicci ei rönsyilisi liikaa, otan yhteyttä yksityisviestillä. Kyllä, AJ-900 on kyseessä.

Ja juuri saamani tiedon mukaan tapahtuman päivämäärä on lyöty lukkoon. Se on kuulemma 15.-17.6. ja paikka jossain siellä Turun saaristossa. Joku Håkan tapahtumaa järjestää. Sukunimi pääsi unohtumaan. Söderström tai Söderstrand tai... jotain. Jukka Torikka tuntee miehen, kyselkää lisätietoja siltä suunnalta. Ehkä tulen, ehkä en. Riippuu kesän työvuoroista ja muista menoista. Artolle tiedoksi että tämä tapahtuman järjesteleminen ei tosiaan ollut villin mielikuvitukseni tuotetta. Over and out.

Lievästi ovat "off topic", mutta julkaisemisen arvoisia kuitenkin. Kuvaavathan nämä kaksi kuvaa aikansa automyyntiä. Kuvat on otettu vuonna 1968 Helsingissä järjestetystä autonäyttelystä. Toisessa kuvassa on hiekkakirppu. Kappas vaan niitäkin on esitelty autonäyttelyssä - "oikeiden" autojen joukossa! Toisessa on VW Typ 4 kyljellään. Kuuskasiksi auton tunnistaa siitä että autossa on soikeat ajovalot jotka olivat vain tuossa ensimmäisessä vuosimallissa Kuvat ovat peräisin "Fotari Timo Seitsosen" Facebook-sivuilta. Hänen isänsä Urpo Seitsonen kuvasi Savonlinnaa laajalti ja poikansa laittoi isänsä hienot otokset näytille. Käykää ihmeessä katsomassa. Kuvia on useita satoja ja niiden joukossa on hienoa ajan kuvaa ja paljon Volkkareita. Ja jokunen Porsche myös. Urpo itse on ikuistettu tuohon hiekkakirppukuvaan. Hän piti Possentorneissa ja myöhemmin Auvisenrinteessä Foto-Posse -nimistä valokuvausliikettä. Ostin häneltä ensimmäisen kamerani ja kuvaan Nikonilla edelleenkin.

Aloitetaan uusi "topic" aiheena kotimaiset VW-jälleenmyyjät. Kiinnostaa kovin nähdä millaisista tiloista ja millaisista lähtökohdista Volkkareita maahamme myytiin. Aloitan kahdella kuvalla. Lisätkää kuvia kokoelmistanne, kiitos. Aloituskuva on otettu jossain VW-liikkeessä Helsingin alueella. Tuulilasin kulmassa olevasta verotarrasta päätellen eletään vuotta 1954. Kyykkysillään oleva mies on Jaakko Lamminen, joka aloitti Volkkarilla vuonna 1952. Kuvan lähetti hänen poikansa Jukka Lamminen. Huomaa että tuossa vaiheessa Suomessa käytössä olleessa VW-logossa kirjaimet olivat vielä vierekkäin, ei päällekkäin kuten kaikkialla muualla maailmassa. Tämä liittyi Autola Oy:n ja sittemmin VW-Auto Oy:n ja Seximo Oy:n väliseen kiistaan, jossa jälkimmäinen taho katsoi että heillä oli oikeus hammasrattaalla varustettuun VW-logoon ja näin he kielsivät VW-maahantuojaa käyttämästä normaalia logoa. Alkupään Volkkarit myytiin siksi sileillä pölykapseleilla. VW-Auto voitti riidan vuonna 1955, mutta vielä 1956 asti Suomessa myydyissä Volkkareissa oli sileät pölykapselit. Näin oli myös huhtikuussa 1956 valmistetussa Volkkarissani. Ostettaessa siinä oli kolme sileää ja yksi logollinen pölykapseli. Auto oli ollut samassa perheessä ensimmäiset vuosikymmenet ja tänä aikana autoon ei ollut tehty muita mainittavia muutoksia kuin vaihdettu yksi pölykapseli - sileästä logolliseksi. Olen nähnyt myös toisen räpeltämättömän viiskutosen jossa oli sileät kapselit. Mielenkiintoisesti Transporterien nokkamerkit saivat olla paikoillaan, samoin kuin Kuplan nokkapellissä olleet VW-logot. Mainonnassa käytettiin kuitenkin näitä muokattuja logoja. Tsekkaa käyttöohjekirjasi ja karttasi, jos sinulla sellaisia on. Jälkimmäinen kuva on vuodelta 1963. ja se on otettu VW Herttoniemen ylätasanteelta. Kuva on rajattu siten että alkuperäisen kuvan vasemmassa laidassa näkyvä Porsche 356 Carrera ei ole mukana. Uskoisin että kyseisen auton valmistenumero oli AJ-900 ja ensimmäinen omistaja Apu-lehti. Jos näin niin auto on myyty ulkomaille. Olen tähän asti ollut sitä mieltä että tuo Karmann Ghia voisi olla arkkitehti Cedercreutzin 1957 forellenblau, jonka rekisteritunnus oli BL-jotain. Nyt kun tarkemmin kuvaa katselen, näyttääkin siltä että auton väri olisikin dolphinblau ja siten se olisi 1958 tai 1959. Niitä tuli Suomeen maahantuojan kautta useampikin yksilö. Yhden tiedän olevan tallessa. Kuva on peräisin vuoden 1963 VW-kartasta. Sellainen on myytävänä osoitteessa: https://www.antikvariaatti.net/product.php?id=282999 hintaan 15 euroa.

Heikki Naapuri / Rautjärvi voisi olla yksi vaihtoehto. Hän osaa hitsata ja tehdä moottoriremontteja. Todellinen monilahjakkuus.

Kaveria ei jätetä... Jos tuollainen tapahtuma jollain ihmeen kaupalla sattuisi onnistumaan, olisi ilo ja suuri kunnia saada autosi mukaan riviin.

No johan oli aivopieru... Ilmiselvästikään et Arto tunne minua ja toimintatapojani. Tiedon tästä hankkeesta sain hyvin hyvin lähellä itärajaa asuvalta henkilöltä, joka omistaa nykyään hyvin kauan aikaa sitten maahantuomani varsin varhaisenKarmann Ghian. Hän oli kuullut hankkeesta henkilöltä joka asuu jossain tuolla Turun saariston suunnalla. Siellä päin asuu myös henkilö jolla on peräti kolme Karmann Ghiaa. Voit Arto kysellä heiltä asiasta lisää. Jos niin teet, kuulet että minä en ole ajatusta mahdollisesta tapahtumasta keksinyt. Mitä vaikeammaksi tämä suunnittelu menee, sitä vähemmän minua kiinnostaa olla tapahtuman suhteen minkäänlainen primus motor.

Sattuisiko kenelläkään olemaan irrallaan 1958-1964 Karmann Cabrioletin tuulilasia? Alkuperäistä vieläpä mieluusti, kunnolla ei mitään väliä. Tarvitisin sen mitat varmiistaakseni sen että teetän millilleen oikean kokoisia tuulilaseja. Onko tarvetta sellaiselle? Maksaa suuruusluokkaa 120€/kpl. Kuvassa näkyy erään tarvikelasin mukaan leikattu vanerimalli. Valitettavasti se tuulilasi oli kahdesta kohtaa muotopuoli. Olen yrittänyt ottaa tämän huomioon, mutta varmistus olisi paikallaan. Oma lasini ei myöskään ole alkuperäinen vaan se on vaihdettu jossain vaiheesa. Mitään leimaa ei löydy. En välittäisi irroittaa sitä vielä tässä vaiheessa. Toinen malli on 1958-1962 takalasista. Tsekkaan lasin kaarevuuden omasta lasistani, ihan vaan kaiken varalta jos käy "oho eiku" ja lasi rikkoutuu irroitettaessa tai kiinnitettäessä. Takalasin teettäminen on verraten kallista. Ensimmäinen taisi olla 600-650 euroa ja seuraavat 250€/kpl. Hinnat Kuttilan Autolasista. Takalasia en toki varoiksi aio teettää, mutta mallin otan varoiksi. Takalasi vaihtui suuremmaksi 1963 nurkilla. Omassa autossani nopeusmittari, polttoainemittari ja polttoainemittarin tankkiin tuleva käikäle ovat kaikki VDO:n valmistamia. Noin 5000 autoa uudemmassa haitarikattomallissa polttoainemittari on kuitenkin Magura-merkkinen vaikka nopeusmittari on VDO. Käytettiinkö molempien valmistajien bensamittareita ihan randomisti (vrt. Hella ja Bosch) vai oliko tässä jotain logiikkaa? Asia kiinnostaa siksi että oma polttoainemittarini kaipaa hieman kunnostamista, mutta tarjolla olisi NOS Magura. Mielelläni kuitenkin laittaisin VDO:n kun sellainen autossa on uudesta ollut. EDIT: 1962 tehtaan mainoskuvissa on VDO. On oletettavaa että alkupään autoissa on ollut VDO ja Magura on alkanut valmistaa polttoainemittareita vasta myöhemmin. Juttelin Kaha Oy:llä mittareita töikseen korjaavan Kari Hokkasen kanssa. Mittarin purkaminen on helppo juttu, siisti kasaaminen ei niinkään. Neliskanttinen kromirinkula on vaikea kiinnittää takaisin.

Juu tuollaiset louversit tulisi löytää. Taitavat olla kaikissa varaosa-autoissa happamia.

No okei okei okei. Ehdotukseni siitä että tapahtumaan voisi tulla myös muun merkkisillä Karmann-koritehtaan tuotoksilla, oli huono. Ajattelin lähinnä muutamaa Porsche 356 -autoa, joiden ovitolpissa on Karmannin kyltit. Nuo autot olisivat passanneet teemaan varsin hyvin. En tullut ajatelleeksi miten laaja tehtaan tuotanto oli ja ehdotukseni otettiin ihan turhan kirjaimellisesti. Ainakin ehdotukseni osoitti sen että vaikka pussihousu olenkin, en ole katsantokannaltani suppea. Tylsäksihän se kävisi jos tapahtumassa olisi vain saman näköisiä bilikoita, eikö? No sitten alettiin keskustelemaan siitä saavatko korivaihdot osallistua. Kysyn edelleenkin, kumpi on tärkeämpi - numero vai kori? Enpä ole kokenut museokilpien välissä ajamista mitenkään ankeaksi... Todellakaan. Se että saa jonkin yksityiskohdan palautettua sellaiseksi kuin se on joskus ollut, tuottaa suurta nautintoa. Se jos jossain johdossa on väärä kiiltoaste, ei ainakaan minun yöuniani häiritse. Nykyisellä kiesilläni ei museoajoneuvon statusta ei ole. En tiedä tuleekokaan. Melko-varma-ehkä. Entä jos tapahtuma on vain Karmann Ghioille? Tai pelkästään Karmann Cabrioleteille? Kummassakin tapauksessa paikalle tulee öö ehkä kymmenen autoa. Onko se silloin sellainen tapahtuma, jonka vuoksi kannattaa ajaa tässä pitkien etäisyyksien maassa varsin kaukaakin? Aika innokas pitää olla. Mitäs jos tapahtumaan kutsu kävisi kummallekin ryhmälle? Olisiko se KG-kuskien mielestä kamalaa vaikka vieressä seisoisi kymmenkunta avomallista Kuplaa? Ja sama toisin päin. Jos joku alkaa tapahtumaa oikeasti tuunaamaan, voin auttaa tietyllä tavalla. Lisätietoa yv:llä.

Ajatusleikki - olet portinvartijana tämön tapahtuman sisäänajoväylällä ja sinun tulee raakata jonosta ne ajoneuvot jotka ovat kelvollisia ajamaan sisään. Mitkä valitset? Mieti tarkkaan, sillä kaikki kolme autoa ovat ihan oikeasti olemassa. Olen ne kaikki nähnyt Suomen kilvissä. A) Korinvaihtona aikojen saatossa isolla rahalla tehty auto on tehty käytännössä kokonaaan NOS-osista. Siinä ei ole käytännössä jäljellä enää yhtään mitään mitä alkuperäisessä umpiautossa oli. Umpilaiton siis. Auto on kuitenkin ulkoasultaan aivan todella hieno ja täysin alkuperäistä vastaava. Yksikään ihminen ei pysty sanomaan päällepäin että auto on väärennös, ellei pääse tsekkaamaan valmistenumeroa pohjalevystä tai rekisteriotteesta. Valmistenumero alkaa 11... eikä 15... Ellet tätä tiedä, luulet autoa aidoksi. Jatkoon vai ei? B) Auto on 1964 tai vanhempi ja siksi sen valmistenumero ei kerro onko auto ollut uutena umpinainen vai avonainen. Numero on pelkkä juokseva numerosarja, 6,5 miljoonaa tai sitä pienempi. Vasta vuosimallista 1965 alkaen valmistenumero kertoi tyypin ja vuosimallin. No. Tässä kyseisessä autossa on kyllä aidon avomallin valmistenumero. Se kävisi ilmi tehtaan kirjeestä, jos omistaja olisi sellaisen tilannut. Homman juju on kuitenkin siinä että tässä kyseisessä autossa on väkisin umpiautosta tehty kori, jossa ei ole kaikkia tarvittavia vahvikkeita. Tätä et kuitenkaan voi päällepäin nähdä. Aidolta näyttää. Jatkoon vai ei? C) Autossa on museokilvet ja sen pitäisi siis olla alkuperäistä vastaava. Autossa on kuitenkin Opel Asconan penkit, vuosimalliin kuulumattomat USA-puskurit, väärä takahelma, väärä äänenvaimentaja, liian uudet lattiapellit jne jne. Tällä kertaa valmistenumero ja kori rimmaavat, mutta museoajoneuvon statuksesta huolimatta auto ei mielestäni ole ollenkaan alkuperäistä vastaava. Jatkoon vai ei? Huomaatteko että ei ole helppoa tehdä rajanvetoa sen suhteen mikä on kyllin hieno auto tapahtumaan. Enkä missään tapauksessa tahtoisi olla portinvartijana päättämässä kuka saa ajaa sisään ja kuka ei. Mietitäänpä hetki. Oltaisiinko tapahtumaa järjestämässä erikoiskoritehtaan tuotoksille? Vai onko kyseessä matemaatikkoliiton kesäkokous jossa numerot ratkaisevat?

Virtanen tekee pellistä prässättyjä ostia, mutta ei tällaisia valettuja. Lisäksi hän keskittyy 1940-1950-lukuisiin, mutta saattaahan hänellä toki NOS osiensa joukossa tällaiset olla, täytyypä kysyä. Kynnyskotelot vahvikkeineen tilaan aikanaan Virtaselta. Olen nähnyt hänen tekemiään peltiosia ja ne ovat huikean laadukkaita...

Valitettavasti ovat prässättyä peltiä eikä valettuja kuten hakusessa Mutta kiitos vinkistä kuitenkin!

Tämä keskustelu meni siis niiiiin laukalle ja samantien Ketään ei tunnu kiinnostavan se missä ja miten järjestetään. Ja miten voisi olla avuksi järjestelyissä? Olennaisinta näyttää olevan kuka voi tulla ja kuka ei. Ja millä valmistenumerolla. Kamoon. Aikuiset ihmiset. Koritehtaan tapahtumassa olennaisinta oli juurikin se KORi. Vai mitä olen missannut? Ääh. Mä olen siis niin ulkona. Heippa. P

No joo. No jos sitten rajaisi siten että VW Karmann Cabrioletit, VW Karmann Ghia Coupet ja VW Karmann Ghia Cabrioletit. En rajaisi korinvaihtoja pois, sillä korihan tässä koritehtaan tapaamisessa on pääasiassa. Mutta joo, ehkä nuo Chrysler Crossfiret ja Land Rover Defenderit jätetään väliin. P

Kuulin huhua että joku olisi suunnittelemassa VW Karmann Ghia -aiheista tapahtumaan Turun saaristoon ensi kesänä. Olisiko ideaa laajentaa ajatusta niin että mukaan kutsuttaisiin myös muita Karmannin koritehtaan tuotteita? Että yhteisenä nimittäjänä olisi kyseisen tehtaan tuotanto, eikä vain Karmann Ghia? Näin ollen mukaan voisi tulla myös Karmann Cabrioletilla, tai Karmannin korittamalla Porsche 356:lla tai 911:llä. Miksei myös Karmann Gypsyllä (matkailuauto), tai Golf / Escort / Megane Cabrioletilla. Vai uhkaako tapahtuma laajentua liian suureksi?

Kappas vaan, niin näyttää tosiaan olevan. Oma autoni on tehty toukokuussa 1962 eli se on aikalailla viimeisiä kuuskakkosia. Siitä kuuluuko Cabrioletin (KG:n ja Sonderbussin) varapyörässä olla alumiininen koristerinki vai ei, ollaan montaa mieltä. Toisaalta saksalainen on niin pihi että olisi epäloogista miksi he olisivat laittaneet rinkulan myös varapyörään. Ilmeisimmin joissain mainoskuvissa rinki kuitenkin varapyörässä on? Täytyy selvitellä vielä. Tehtaan kirjeessä ei ole mainintaa valkosivurenkaista, joten tottapa tuo on tullut maahan mustilla renkailla. Auto oli uutena eräässä kartanossa. Lukuiset yhteydenotot eivät ole ainakaan vielä tuottaneet tulosta. Joko kuvia ei ole, tai niitä ei muusta syystä näytetä. Toiselle omistajalle olen soittanut kahdesti ja sovimme että tapaamme parin viikon kuluttua. On mielenkiintoista kuulla auton vaiheista vuosina 1973-2010. Jokunen kuva Nizzan reissulta pitäisi löytyä. Kolmannelta omistajalta olen saanut useamman kuvan - kiitoksia niistä.

Olihan päivä... Ensin tapasin vanhemman miehen, jolta sain ostaa "Farbkombinationen" -kirjan, jossa on KAIKKI vuosien 1961-1962-1963 VW mallit ja KAIKKI väriyhdistelmät. Lisäksi sain ostaa Der Berater -lehden lisäpainoksen, jossa on vuosimallin 1962 värivaihtoehdot. Näiden papereiden kanssa on helppo mennä aikanaan museokatsastukseen ja osoittaa että kaikki värit ovat oikein. Kuskin ovi ei ole tahtonut pysyä kiinni mukulakivikadulla ajettaessa. Saranatapeissa on väljää, ja lisäksi yläsarana liikkuu oveen nähden (miksi?). Sain ostettua NOS oven vastakappaleen, mutta tarkemmin tutkittuani huomasin sen olevan pykälää vanhempaa mallia, eli tarkoitettu 1956-1959 lihakoukkuovenkahvoja varten kun itselläni on siis 1960-1964 painonappikahvat. Ero ei ole iso mutta on kuitenkin. Lisäksi vastakappaleet olivat eri valmistajan tuotteita. Vertailin niitä ja huomasin että muovinen liukuva osa on ihan sama. Ja että käytetty osa on kulunut useita useita millejä. Purin osat ja vaihdoin muovikappaleen vanhaan runkoon. Olivat näemmä vaihtokelpoisia osia. Erään kovemman luokan keräilijän varastosta löytyi useamman värisiä NOS-matonkappaleita, joista oli hyvä verrata sitä mitä eri värejä oli saatavilla. On hyvin uskottavaa että autossani on ollut uutena alimman väriset matot. Ne rimmaavat hyvin kumimattojen kanssa. Mattoa myy metritavarana mm. http://www.klpartner.fi/ Kuopiossa. Maton leveys on 54" eli 137 cm ja maksaa 90 euroa / jm. Samalla tallilla oli umpimallisesta saman ikäisestä ja värisestä autosta peräisin oleva rengas. Tämän harrastajan mukaan tuon ikäisissä pressikuvissa oli juuri tuollainen kapeahko valkosivu. Hmm. Olisiko kenelläkään kuvaa näyttää? Oikealla oleva rengas on oman autoni varapyörä. Sininen väri on Königblau ja sen sekoitusohje löytyy PPG:ltä. Illan päätteeksi kävin katsomassa muuatta hienosti tehtyä 1960 Karmann Cabrioletia. Oli mielenkiintoista nähdä luonnossa mitä eroavaisuuksia näillä vuosimalleilla on. Oli oikein mukava tapaaminen. Ja päivä.

Tuollaisen putkihässäkän omistaja ilmoittautui. SUURKIITOS! Oheisesta kuvasta käy ilmi millaiset "louversit" ovat hakusessa.

Etujalkatilan ritilät tuottavat päänvaivaa. Ensinnäkin "louversit" ovat huonot molemmilla puolilla ja tarvitsisin ehjät. Kyseessä on se malli jossa on kaksi suoraa ja kolme vinoa aukkoa. Olisiko kenelläkään varaosa-autot josta sellaiset voisi ostaa. Toisekseen vasemman puoleinen luukku puuttuu kokonaan. Oikeanpuoleisen luukun puhdistettuani huomasin että kappas vaan siinä onkin Cabrioletin varaosanumero. En kuitenkaan kuvia vertailemalla keksi mikä ero umpimallin luukussa voisi olla. Olisiko kenelläkään myydä vasemmanpuoleista? Edes umpimallin luukkua? Kyseessä on valettu luukku. Muutamaa vuotta uudemmissa luukut olivat prässättyä peltiä. Kolmanneksi takapenkin alla oleva putkihässäkkä puuttuu kokonaan. Olisiko kenelläkään sellaista myydä?

Nyt ymmärrän miksi kaikissa tämänikäisissä Kuplissa on pissapoikasäiliön hyllyn kohta mätä. Sillä kohdalla on kaksi peltiä päällekkäin > väliin pääsee kosteutta joka ruostuttaa peltiä. Laadukasta korjauspeltiä ei tiettävästi ole saatavilla. Se mikä on myytävänä, muistuttaa lähinnä karjalanpiirakkaa. Siinä määrin ryppyinen pelti on. Sain hankittua melkein ehjän käytetyn keulapalan. Olihan iso homma porata pistehitsit auki... Ja ta-daa - eipä ole tämäkään pelti ehjä vaan päivä paistaa läpi jo nyt, ennen hiekkapuhaltamista. Tein kuitenkin kehikon ympärille niin että osa pysyisi muodossaan puhalluksen aikana. Sattuisiko kenelläkään olemaan NOS peltiä myytävänä? Siis alkuperäistä peltiä, ei ryppyistä huonolaatuista osaa.

Oikeassa alakulmassa lukaa "korot" eli korotettukattoisen painot, eli mallimerkintä ei tarkoita tällaista Grossraumia

Liitteenä kuva maahantuojan arkistosta löytyneestä paperista. Siihen on merkitty junakeulan oviin maalatut painomerkinnät. Hyödyllinen tieto silloin kun on entisöimässä pakettiautoaan pieteetillä ja ovi on ylimaalattu niin että alkuperäisiä merkintöjä ei enää näe. Osaako joku kertoa miksi tuon ikäiset mallimerkinnät ovat nelinumeroisia? 211 on tietenkin Kastenwagen jossa on ohjaus vasemmalla ja pariovet oikealla, sehän on selvää. Vaan mitä eroa on malleilla 2112 ja 2113 ??? Onko toisessa ovet molemmin puolin? Vai onko toisessa pariovet molemmin puolin? Ymmärtääkseni merkintä ei voi tarkoittaa liukuovea, sillä se oli M-varuste. Pritschenwageneista on kolmekin eri mallia, 2612, 2613 ja 2612-200. Voiko viimeiseksi mainittu olla tikapuuauto? 2652 ja 2653 ovat doppelkabinereita. Huomaa malli 365-265. Sehän on tietenkin umpinainen VW Typ 3 Variant.