Unkki

Tunkinkorvakkeet ovat aika lähellä painopistettä, eli keulalla ei ole juuri painoa niistä nostettaessa, kun moottori on paikallaan. Minä laittaisin taemman nostopisteen taaksepäin. Torsioputkien päistä ja vaihteiston sarvien tyvestä olen itse nostanut.

Rakennustekniikkaa en tunne, mutta hyväksyttävän tulityötilan saa aikaiseksi silläkin, että vuoraa seinät ja ovet pellillä niin, että rakoja ei jää. Kaksi olen näin toteuttanut, ja ensimmäisessä oli ikkunoitakin - niiden puupokat saivat jäädä näkyviin. Ihan tarkkaan en muista, kun tuolta lähdöstä on jo yli 8 vuotta aikaa. Lattianrajaan ja joihinkin saumoihin/reunoihin on pellin taakse laitettu suikale palonkestävää villaa.

Mekin pääsimme kotiin päättäjäisreissusta. Kiersimme joutessamme Pohjanlahden ympäri museoihin ja kaupunkien vanhoihin osiin keskittyen. Lopuksi tulimme viime yönä yli Kapellskäristä Naantaliin ja ajelimme kotiin Helsinkiin. Ohessa muutama kuva kahdesta museosta. Pieni bensa-asemamuseo oli kiinni, mutta söimme siinä vieressä lounaan. Härnösandissa olevasta Ruotsin suurimmasta automuseosta löytyi mm. avo-Kupla vm. 1951. Lähetetty minun EVA-L09 laitteesta Tapatalkilla

Herätevirran liitin (siis solenoidin päässä oleva) saattaa löystyä ja/tai hapettua, ja vaivat ovat kuvailemasi kaltaisia. Monet ovat laittaneet herätevirran releen kautta, mikä parantaa tilannetta oleellisesti.

Tattiksella on, kerran kävit jo tutustumassa [emoji6] Milloin olisi tarve? Lähetetty minun EVA-L09 laitteesta Tapatalkilla

Luultavasti se on siinä ollut jossain vaiheessa, mutta ei minulla siis ainakaan, ja tämä on ollut minulla ajossa vuodesta 2014. Laitoin tuon kuvan lähinnä siksi, että muutkin laturiongelmien kanssa painivat huomaisivat tarkistaa maadoituksen. Lähetetty minun EVA-L09 laitteesta Tapatalkilla

Tässä ei ole ollut minulla, ja tämän laturin kanssa on pärjätty jo 7 kesää ongelmitta ilman maadoituspiuhaa. Nyt vaihtui kone, mutta laturi pysyi samana. Lähetetty minun EVA-L09 laitteesta Tapatalkilla

Tätäkin ketjua tankkasin moneen kertaan, eikä ongelma meinannut ratketa. Laturi pyöri hyvin, kun sille antoi virtaa. Latausvalo vain jatkoi palamistaan joka kerta, kun käynnistin moottorin. Olin jo katselemassa uusia latureita netistä, kun tallikaveri pölähti paikalle. Hän kertoi omasta Porsche-traktoristaan, jonka laturin ongelmien syyksi paljastui maalaus, joka ehkäisi laturin rungon maadoittumisen. Tähänkin moottoriin on tullut vähän väriä laitettua, joten tein kytkennän kuvan mukaisella tavalla ja laitoin käyntiin. Valo sammui heti. Eli siis vaikka laturiin tulee kaksi piuhaa, sen ei saa antaa hämätä. Laturin pitää olla maadoitettuna rungostaan. Nyt pitää vain tehdä vähän paremmin kyydissä pysyvä maadoitus, maaleja kun en viitsi ruveta rapsuttelemaan pois. Lähetetty minun EVA-L09 laitteesta Tapatalkilla

Määräyksiin on näköjään ennen voimaantuloa tehty pieni tekninen korjaus. Ilmavolkkareiden kannalta ei näyttäisi olevan muuta oleellista kuin edelläkin käsitelty maksimiteho: 25 kg/kW on hävinnyt, viimeisenä luokkana on yli 20 kg/kW, jonka saa muuttaa niin, että muutoksen jälkeen on vähintään 12 kg/kW. 1.3.2021 voimaan tulleet säännöt löytyvät täältä: https://www.finlex.fi/data/normit/46612/01_Auton_ja_sen_peravaunun_rakenteen_muuttaminen.pdf Lähetetty minun EVA-L09 laitteesta Tapatalkilla

On tietty, mutta tuli käsittääkseni ihan pikkuisen myöhemmin markkinoille. Ensin Passat, sitten Golf ja kohta perään Polo. Olisin kieltämättä voinut ilmaista itseäni hiukkasen tarkemmin, mutta keskityin vain noihin ilma- ja nestetematiikkaan liittyviin nimiin.

Tulipahan tässä mieleen, että kun VW siirtyi nesteen käyttöön moottorien jäähdyttämisessä, pienemmän auton nimeksi tuli Golf. Nimi viittaa tietysti aika suuren kokoluokan nestevirtaukseen. Passatissa oli vielä kuitenkin edes nimessä mukana ilman virtaaminen (siis pasaati). Sittemmin tuli Vento, jonka senkin nimi viittaa ilman virtaamiseen (ital. vento 'tuuli', samaa kantaa on mm. ventilaatio).

Täytyy myöntää, etten ole tutustunut noiden termien tarkkaan merkitykseen vaan pohdin asiaa intuitiivisesti ja koin joustovaran tarkoittavan etäisyyttä normaalista ajoasennosta pohja-asentoon. Jos sillä tarkoitetaan jousittamattoman osan koko liikerataa ääriasennosta toiseen, niin silloin tietysti noin kuin metake kirjoittaa.

Eli näyttäisi siis, että keulan madaltaminen säätöakselilla ei ole ilman muutoskatsastusta sallittua, koska se muuttaa joustovaraa, mutta droppiolilla olisi - olettaen, etteivät renkaat ota kiinni mihinkään.

Jostain tekstistä luin tai ymmärsin, ettei vertailuajoneuvona tarvitse käyttää mallisarjan tehokkainta vaan muutettava ajoneuvo käy yhtä hyvin vertailuajoneuvoksi. Laitoin jo koneen kiinni, pitää lukea toisella kertaa vielä tarkemmin. Lähetetty minun EVA-L09 laitteesta Tapatalkilla

Kohdassa 3.11.2 on säädettävästä alustasarjasta sanottu jälkimmäisessä kohdassa 2): "alustasarja ei saa olla ajonaikana (sic) säädettävä lukuun ottamatta muutoksen kohteena olevaan ajoneuvoon tarkoitettua tehdasvalmisteista alustasarjaa, joka on tarkoitettu ajonaikana (sic) säädettäväksi, ja joka on asennettu valmistajan ohjeiden mukaisesti" Tulkitsen tämän niin, että jos ostaa joltain VW-osavalmistajalta ilmajousitussarjan, jossa on mahdollisuus ajonaikaiseen säätöön, se on sallittu.