Jump to content

Ennakon säätöä.


Guest Hessu

Recommended Posts

Löytyykö tietoa?

Minkä takia on perinteisesti suosittu virittäessä vain keskipakoissäätöistäjakajaa(009). Mitä vikaa on alipaine-keskipakois yhdistelmässä tai 60-luvun vain alipainetoimisessajakajassa?

Onko jyrkkäramppisessa nokka versioissa huonot alipaineet, vai peräti toisinpäin? Eli liian kova imu jo matalilla kierroksilla ja siitä seurauksena detonointi ongelma?

Kysyn tätä siksi että kandeeko lähtee kokeilemaan edes mielenkiinnon vuoksi eri variaatioita.

Joku on varmaan asiaa joskus tutkinut ja funtsinut.

Link to comment

>Minkä takia on perinteisesti suosittu virittäessä vain

>keskipakoissäätöistäjakajaa(009).

 

Siksi kun se on halpa, ja "toimii" kaikissa koneissa.

 

Totuuden nimissa on sanottava etta halvalla ei saa hyvaa, laatu heittelee ja ennakkokayrat on mita sattuu, ne on aina tarkistettava uusissakin 009:ssa.

 

 

 

> Mitä vikaa on alipaine-keskipakois yhdistelmässä

 

Ei mitaan, jos sen saa saadettya muutetulle moottorille sopivaksi. Sellainen onkin paras, perinteisia syttyjarjestelmia verrattaessa. Mutta kallis uutena ja tyolas/vaikea saada saatoihin, kas kun sen kayrat ja alipainekello on suunniteltu vakiokoneelle.

 

 

 

>tai 60-luvun vain alipainetoimisessajakajassa?

 

Tayskaasulla ajettaessa alipaine pienenee, jolloin ennakkokin pienenee. Keskipakolimput auttavat pitamaan ennakot vahintaan keskipakomekanismin tarjoamalla tasolla, alipaineesta riippumatta.

Alipainesaato antaa hiukan viela lisaa ennakkoa pienilla kaasulapan avautumilla mutta hiipuu kun kaasua painaa enemman.

 

 

 

>Onko jyrkkäramppisessa nokka versioissa huonot alipaineet, vai peräti

>toisinpäin?

 

 

Kireammissa nokissa on vahemman aikaa kehittaa alipainetta, mutta suurempi ongelma on virityskaasuttimien kanssa, niista ei saa samanlaista alipainesignaalia kuin vakiokaasarista. Joten sellaisenaa nsita ei voi kayttaa vakio alipainejakajan kanssa, kayra ei ole sopiva. Alipainetta ei yleensa tule tarpeeksi.

 

 

>Kysyn tätä siksi että kandeeko lähtee kokeilemaan edes mielenkiinnon

>vuoksi eri variaatioita.

 

Kannattaa. Itse olen tehnyt vakio alipaine/keskipakojakajasta virikoneeseen sopivan vaihtamalla alipainekellon saadettavaan. Jos on tuplakaasarit niin kannataa ottaa alipainesignaali molemmista kaasareista, pelkka yhden kurkun alipaine on turhan pulssimaista ja jaa heikoksi.

 

1200 mallien alipainekello (se iso) on herkempi liikkumaan muistaakseni.

 

>Joku on varmaan asiaa joskus tutkinut ja funtsinut.

 

Kylla, paljonkin :)

 

Yhtaan VANHAA jakajaa ei juuri ole jarkea laittaa virikoneeseen. Kunnostus on tyolasta ja osia alkaa olemaan hankala saada. Uudet alipaine/keskipakojakajat on kalliita.

 

Virikayttoon sopivia saa esim. www.aircooled.net putiikista, nimikkeella SVDA distributor. SVDA=single vacuum, dual advance. Eli samanlainen kuin suomalaisten kuplien vakiot 70 luvulta, alipainekello jossa yksi liitin, ja keskipakomekanismi.

 

Jenkkien saastelaite-jakajassa on kaksitoiminen alipainekello, sita saa myos myohastettya sytkaa. Turbomiehilla voisi olla kayttoa.

 

Jan

Link to comment

Kiitos! Tulipas asiallista vastausta.

 

"Tayskaasulla ajettaessa alipaine pienenee, jolloin ennakkokin pienenee. Keskipakolimput auttavat pitamaan ennakot vahintaan keskipakomekanismin tarjoamalla tasolla, alipaineesta riippumatta.

Alipainesaato antaa hiukan viela lisaa ennakkoa pienilla kaasulapan avautumilla mutta hiipuu kun kaasua painaa enemman. "

 

Tää oli mulle yllätys että alipaine pienenee täyskaasulla. Funtsin lähinnä noita moottoreita, missä on muuttuvakurkkunen kaasari, eli alipaineella toimiva.

 

 

Millanen on säädettävä alipainekello? Onks siinä jollain stopruuvilla säädettävä liikkeenrajoitin vai peräti joku kuristussysteemi itse alipaineelle?

Link to comment

Ei kansii alkaa viisastelee. Mulla sattumalta on alipainemittari ja olen ajanut kahdella eri ajoneuvolla mittari kiinni.

Enkä huomannu kummassakaan alipaineen putoamista kovilla kierroksilla.

Mutta voi olla että en vetäny ihan läppälevällään.

Link to comment

>Tää oli mulle yllätys että alipaine pienenee täyskaasulla.

 

Niin se on yllatys monelle muullekin joka ei ole asiaan perehtynyt.

 

 

Tasta paasemme siihen miksi 009 on "huono ja halpa" vaihtoehto, nimittain siina on vain yksi tekija joka vaikuttaa ennakkoon: kierrosluku. Ennakon saato on silloin tehtava heikoimman lenkin mukaan, eli ei saa menna liian aikaiselle MISSAAN vaiheessa. Ennakkoa saa olla reilustikin pienilla kuormilla ja pienilla kaasulapan avautumilla, silloin kaasuun vastaavuus ja alavaanto on hyvat. Mutat jos 009:n saataa optimaalisesti sita tarkoitusta varten, niin tayskaasulla ajaessa ennakkoa on liikaa, ja moottori nakuttaa ja vauriovaara on suuri. Tehotkin laskee jos on aivan liikaa ennakkoa. Sen takia 009 on saadettava "pahinta mahdollista tilannetta" varten turvalliseksi, eli MAKSIMIennakon mukaan. Turvallinen maksimi milla kuormala tahansa on yleensa 28-32 astetta. 009 saadetaan siihen, noin 3000kierroksen kohdalla, ja tyhjakayntiennakko sitten "osuu" mihin sattuu. Silla ei ole valia, koska 009 on saadettava turvalliseksi ylakierroksilla.

 

Seuraus: 009 on alhaalta laiska, eika tunnista millaan natteja liikeelle lahtoja ja pintakaasu-ajoa.

 

SVDA: voit saataa siihen saman ennakkokayran kuin 009:nkin (kaikki noi on "saadettavia" kayraltaan, palaan siihen kohta), mutta apuna on alipaine-ennakko, joka antaa ylimaaraista sytkaennakkoa silloin kun se on turvallista (pienilla lapan aukeamilla). Tama extra ennakko aikaansaa pehmeat lahdot normaaliajossa, paremman alavaannon, ja pienemman polttoaineenkulutuksen. Samasta maarasta bensaa saadaan enemman energiaa kampuran pyorittamiseen. Tasakaasulla maantieajossa se antaa myos enemman ennakkoa kun ei ole kuormaa ja se on turvalista tehda, taas saastyy bensaa ja auto kulkee kevyemmin.

 

virikoneessa alipaine-ennako auttaa lisaksi antamaan alkusysayksen ennakon kasvulle ja kierrosten nousulle, kun lappa juuri alkaa aukeamaan. Alipoaine-ennakko toimii viiveetta. Keskipakolimput alkavat liikkumaan vasta myohemmin, mutta ne saa nopeammin sysaistya vauhtiin alipaine-ennakon antamalla pikkuisella esipotkulla. Kaasuun vastaavuus siis paranee.

 

 

Sitten niiden jakajien saatamisesta... mika tahansa jakaja, vakio tai 009, on saadettavissa sisaisesti, siis ennakkokayra. keskipakomekanismin jousivoimia voi muuttaa jousia vaihtamalla ja esijannitysta muuttamalla. Lisaksi voi muuttaa kokonaisennakkoa, pelaamalla keskipakolimppujen stoppareiden asennolla.

 

009 Esimerkki: Haluat 30 astetta maksimiennakkoa, koska kone kay silla hyvin ylakierroksilla isoilla kaasulapan avautumilla. Mutta alhaalta kone jaa vaisuksi, kun sinne "jaa" vain 5 astetta. Kokonaisennakko silloin jakajassa on 25 astetta. Ratkaisu: rajoita limpujen liiketta niin etta kokonaisennakkoa tulee enaa 20 astetta. Saada taas 30 astetta maksimiennakkoa, ja huomaat etta nyt tyhjakaynnilla onkin mukavat 10 astetta viela ennakkoa jaljella. Kautta linjan enemman ennakkoa, mutta maksimit pysyy 30:ssa.

 

Tama kaikki on vain pintaraapaisua, tassa ei mitenkaan pysty kaikkia muuttujia kaymaan lapi.. :)

 

>Millanen on säädettävä alipainekello? Onks siinä jollain stopruuvilla

>säädettävä liikkeenrajoitin vai peräti joku kuristussysteemi itse

>alipaineelle?

 

Juuri noin, kellon paassa on ilmatiiviisti lapi viety saadettava stoppariruuvi, joka rajoittaa kellon kalvon liikerataa. Lisaksi kello on purettava, ja jousen voi vaihtaa jaykempaan tai vetelampaan, riippuen siita kuinka herkaksi sen haluaa. Jousi on kellon sisalla. Vanhemmissa vehkeissa joissa on pelkka alipainesaato, on jousi ollut myos jakajan sisalla, karkien vieressa. Helppo vaihtaa erilaiseen. Olen joskus hitsannut jatkoa jousipidikeeseen ja laittanut toisen jousen orggiksen rinnalle. Progressiivisenkin sita saa jos laittaa toiseen jouseen loysaa alkuun... samaan tapaan kuin VAKIO keskipakomekanismi on tehty progressiiviseksi. 009:ssa on nykyaan vain yksi jousi eika progressiota, mutta sinnekin saa toisen jos tahtoo.

Menee taas astetta syvemmalle aiheeseen joten lopetan tahan...

 

Jan

Link to comment

niin sanottakoon viela, etta 009:lla on hiukan huono maine "kompromissijakajana" lahinna sen takia etta suurin osa ihmisista vaan pulttaa sen kiinni ja saataa (joko oikein tai vaarin) sytkaennakon siihen, ja silla siisti.

 

Jos jaksaisi perehtya ja nahda vahan vaivaa, niin ennakkokayrasta saa muokattua ihan tasan mieleisensa, oli jakaja melkein mika vain. 009 on mielestani HYVA vaihtoehto, varsinkin hintansa takia. se on erittainkin helposti saadettavissa moneen suuntaan, ja yksi oleelinen etu on tietty se etta se ei vaadi ALIPAINEPORTTIA KAASUTTIMEEN.

 

Se on jalleen yksi "viriosa" jota ei pitaisi sokeasti pultata kiinni suoraan paketista ja lahtea baanalle. Samaan aikaan ostetuissa, samaa valmistuseraa olevissa 009 jakajissa on helvetisti vaihtelua kayrissa ja kokonaisennakoissa. Yksi antaa 15 astetta kun toisesta tulee yli 20. Kaikki on tarkistetava ja saadettava sopivaksi jos meinaa saada ne toimimaan hyvin.

 

Nykyaan myydaan (valmistetaan) helvetisti ala-arvoista paskaa, mutta jos hiukan tietaa mita tekee ja jaksaa nahda vaivaa, niin niista "aihioista" saa viela kayttokelpooista tavaraa. Vrt. esim nykyaan saatavat peltiosat.. eihan KUKAAN jata sita "valiaikaista varastomaalia" siihen pintaan pohjamaaliksi, eihan? Ja kaiki ymmartavat ruostesuojata ne kunnolla?

Ja tottahan kaikki jaksaa uuden astinlaudan kumin irrottaa ja kasitella allaolevan pellin kunnon aineilla? Ja ja ja ja...

 

:)

 

 

Jan

Link to comment

Kiitti taas. Just kertomallas tavalla olen 009 jakajaa säätänyt ja mielestäni sen melko hyväksi saanutkin, mutta en riittävän. Eli liike pienemmäksi ja jäykemmillä jousilla.

Alkoi vaan kiinnostaa toi alipaineen lisääminen hommaan.

Kerrotko vielä,mistä tollasia säädettäviä alipainekelloja saa? Kun en ole ikinä näynyt.

Meneeks veikkaus oikein jos sanon amerikanautovauhtikaupoista?

Link to comment
Kiitti taas. Just kertomallas tavalla olen 009 jakajaa säätänyt ja mielestäni sen melko hyväksi saanutkin, mutta en riittävän. Eli liike pienemmäksi ja jäykemmillä jousilla.

Alkoi vaan kiinnostaa toi alipaineen lisääminen hommaan.

Kerrotko vielä,mistä tollasia säädettäviä alipainekelloja saa? Kun en ole ikinä näynyt.

Meneeks veikkaus oikein jos sanon amerikanautovauhtikaupoista?

 

 

Melkolailla mettaan meni veikkaus :)

Omani loysin Tsekkiferrarista eli 76-77 Skodasta.

 

:D

 

On varmaan muitakin mutta tollasia osui nippu eteen ja otin pois kuleksimasta. Hiukan joutuu muokkaamaan.

 

009 jakajan karkilevyssa ei ole paikkaa alipainekoneistolle.

 

 

Jan

Link to comment

Funtsin lähinnä noita moottoreita, missä on muuttuvakurkkunen kaasari, eli alipaineella toimiva.

 

Muuttuvakurkkuinen kaasari ei aukea imusarjan alipaineesta, vaan kurkun läpivirtaavan ilma/polttoaineseoksen aiheuttamasta alipaineesta => mitä suurempi virtausnopeus, sitä suurempi alipaine kalvon/männän päällä.

 

Tullut joskus hakattua päätä seinään Englantilaisten kanssa, ennenkuin uskoin ja siirryin Saksalaisiin :-DD

Link to comment
hmh, oiskohan huomattava parannus solexin pilliin laittaa 90 mutka lisää imariin ja stromberg 175 cd2 kiinni ;P

 

Ainakin polttoaineen kulutus nousis tasolle, jota yleensä tavataan 2x suuremmista koneista...

 

Vaikka kyllä mulla on oikeesti käynyt mielessä kokeilla 2xStromberg 150CD, eli molempiin nurkkiin. Löytyis vajasta ylimääräisenä...

Link to comment

Muuttuvakurkkuinen kaasari ei aukea imusarjan alipaineesta, vaan kurkun läpivirtaavan ilma/polttoaineseoksen aiheuttamasta alipaineesta => mitä suurempi virtausnopeus, sitä suurempi alipaine kalvon/männän päällä.

 

Tullut joskus hakattua päätä seinään Englantilaisten kanssa, ennenkuin uskoin ja siirryin Saksalaisiin :-DD

 

 

 

Siitä samasta tilasta, eli läpän ulkopuolelta se alipaine siihen jakajaankin otetaan.

 

Mä oon kanssa suunnitellu laittavani muuttuvakurkkuiset kuplaan, mutta ehdottomasti SU:t. Olen kikkailu sellasten kanssa noin 5 vuotta prätkissä ja todennu että loistavat vehkeet.

Svedut käyttää niitä paljon vw moottorisissa trikeissä.

 

Kiitti vielä Bugfuelille. Tuli paljon asiaa ja selkeesti kaverilta joka on ite futsinu asioita.

Link to comment
Siitä samasta tilasta, eli läpän ulkopuolelta se alipaine siihen jakajaankin otetaan.

 

Nyt pitää lähtee talliin kyllä tutkiin kaasareita, mutta kyllä mun mielestä se jakajalle menevä alipaine on justiinsa kaasuläpän ja imusarjan välisestä paikasta, eli kyseessä on siis imusarjan alipaine. Korjatkaas joku tietävämpi jos alkaa mennä ihan metsään, mutta ei siinä muuten ole mitään järkeä :-S

 

Strombergissa ja SU:ssa on 2 (muistaakseni) reikää kurkussa, jotka johtaa alipainemännän/-kalvon yläpuolelle, ohivirtaava ilma aiheuttaa alipaineen, ikäänkuin imien noista rei'istä ja imusarjan alipaineella ei taas ole mitään vaikutusta tähän.

Link to comment

>Nyt pitää lähtee talliin kyllä tutkiin kaasareita, mutta kyllä mun mielestä >se jakajalle menevä alipaine on justiinsa kaasuläpän ja imusarjan >välisestä paikasta, eli kyseessä on siis imusarjan alipaine. Korjatkaas >joku tietävämpi jos alkaa mennä ihan metsään, mutta ei siinä muuten >ole mitään järkeä :-S

 

 

Ei, imusarjan alipaineta ei käytetä jakajan alipainekellon ohjaamiseen.

 

Jakajan alipaine otetaan kaasarin kurkusta, JUURI läpän kohdalta. Kun läppä on täysin kiinni, tuo pieni reikä on läpän reunan peittämä, ja jakajalle ei mene juuri lainkaan alipainetta.

 

Läppää kun avataan hiukan, niin reikä kurkussa paljastuu, ja kun se on siinä läpän reunan ja kaasarin rungon välisessä tilassa missä ilmaa yhtäkkiä puristuu pienestä raosta ton reiän "ohi", niin se aihauttaa varsin suuren alipaineen sinen jakajalle menevään letkuun.

 

Kun läppää avataan enemmän, niin ilman virtausnopeus alipainereiän suuaukolla LASKEE, ja näin jakajalle menevä alipaine pienenee.

 

Imusarjan alipaine on tapissa kun kaasuläppä on kiinni, kun männät yrittää imeä tavaraa eikä sitä mistään tule niin paljoa.

 

jakajan alipaine on samassa tilanteessa nolla, kun se otetaan oikeaoppisesti kaasuläpältä.

 

Jan

Link to comment

Strömberistä en tiedä, mutta SU:ssa on lähtö, tai alipaineportti niinkuin hienosti aikaisemmin sanottiin, läpän ja luistin välissä.

Just toissapäivänä viimeks ajoin pyörällä alipainemittari kiinni.

Tyhjäkäynnillä näyttää nollaa ja alkaa nätisti nousemaan kaasua kääntämällä. Nopea kaasutus pudotti hetkeks paineen ja nousi taas takas.

Moottorijarrutuksella näyttää nollaa.

Täyskaasu ajoa en kokeillu joten siitä alipaineen putoamisesta en pysty sanoo, mutta uskon asiaa tutkineita.

Voihan se olla että kaasareista on olemassa erilaisia versioita.

Mulla on niitä neljä ja kaikki samanlaisia.

Sanoisin että ainakin siinä tapauksessa mittarinviisari seuras aikalailla luistin liikkeitä.

 

Ettei menis ihan sekoiluksi. Tarkoitus on laittaa yhteen vanhaan prätkään vw jakaja. Sen hyvien kokemusten ja halpojen ja helposti saatavien osien takia. Sekä että niistä on kokemusta ja löytyy hyllystä.

Link to comment

Myöhäisemmän kuplan keskipako- ja alipaine-ennakkoinen jakaja JFUR4 on toiminut ihan mainiosti miun padassa, jossa tupla-delloilta otetaan yhdestä sylinteristä "signaali" alipainekellolle. Se ei tosin jaksa vetää kelloa kokonaan kuin silloin kun kierrokset on korkealla mutta kaasuläpät melkein kiinni.

 

Olisikin varmasti parempi jos ottaisi alipaineen kahdelta kurkulta, tällöin antaisi "herkemmin ennakkoja" - kokonaisennakon määrähän pysyisi samana mutta keskimäärin mentäisiin ainakin osakuormituksella ja matka-ajossa isommalla ennakolla. Samoin tällöin alipaineen sykäykset pienenisivät - pienillä kierroksilla sytkäennako kun vatkaa melkoisesti vaikka koneessa on kärjetön sytkä. Alipainekellon irroittamalla sytkä "rauhoittuu" mutta siitä saatava hyöty on toki pienempi.

 

Tuo miun JFUR-jakaja antoi keskipaolla n. 18-20 astetta, ja alipaine 6 astetta poskivoimilla (meni helposti pohjaan). Melko passeli siis täsmätä vakiohihnapyörälläkin, ja miksei olisikaan kun vakiojakajasta on kyse.

 

Dellortokirjasta luin että siihen putkeen on saatavissa "sykäyksenvaimentimia" jotka voisin kuvitella olevan ihan vaan joku pieni välikammio letkuun kiinni.

 

Puavo @ dwl

Link to comment

Se vaimennin on kuristin tai/ja pieni säiliö. Ajattelin kokeilla tehdä sellaisen sit kun on aikaa. Asiaa kun tuossa hieman olen miettinyt niin muuttujia on kaksi: kuristimen reiän koko ja jakajan puoleinen tilavuus (letkut , jakajan kello, mahdollinen minisäiliö).

 

Mitä pienempi reikä kuristimessa sen paremmin se suodattaa pois painevärähtelyjä, MUTTA pienempi reikä aikaansaa myös suuremman viiveen. Tilavuus kuristimen jälkeen toimii samalla tavalla. Mitä suurempi tilavuus sen suurempi viive mutta myös parempi vaimennus. Liian suuri viive voi aikaansaada nakutusta kun kevyen kuorman ennakot "jää päälle" nopeassa kiihdytyksessä.

 

Oikea kuristin on siis sellainen joka juuri ja juuri riittää vaimentamaan matalien kierrosten pulssit. Itse ajattelin testata systeemiä irroittamalla alipainekello ja tarkkailla sen tapin liikettä. Jos se on rauhaton matalilla niin lisätään tilavuutta/pienennetään reikää kunnes rauhoittuu.

 

Ja vielä alipainekelloista sen verran että teoriassa sehän menee niin että mitä suurempi kello sitä vähemmän alipainetta tarvitaan tietyn liikepoikkeaman aikaansaamiseksi. Ne Janin mainitsemat jouset sit sekoittavat asiaa hieman.

Link to comment

No ni, tulipa vietettyä taas tovi tallissa :-)

 

Janille suuri kiitos asian selventämisestä, alkoi toi virranjakajan sielunelämä selvitä pikkuhiljaa, niinhän se rupesi näyttään ihan järkeenkäyvältä tuo alipaineletkun paikka.

 

Sellainen asia vielä jäi askarruttamaan, että mikä idea siinä oikein on, että kevyellä kuormalla vedetään ennakkoa aikaisemmaksi, jotain tekemistä saastepäästöjen ja polttoaineen kulutuksen kanssa ? Muistelen vaan että "wanhaan hyvään aikaan" aina kisakoneista (=ralli) nuo alipainesäätimet poistettiin toiminnasta, tai ainakin aika monet poisti.

Link to comment

>Sellainen asia vielä jäi askarruttamaan, että mikä idea siinä oikein on, että

>kevyellä kuormalla vedetään ennakkoa aikaisemmaksi, jotain tekemistä

>saastepäästöjen ja polttoaineen kulutuksen kanssa ?

 

Ei niinkään päästöjen, vaan silloin annetaan niin paljon ennakkoa kuin kone sietää, ja se on enemmän kuin mitä olis isommalla kuormituksella. Eli pienellä kuormalla (tasakaasulla cruisatessa) on varaa antaa enemmän ennakkoa, otetaan bensasta enemmän tehoa, mutta ei kuormiteta konetta paljoakaan. Kulutus pienenee kun samasta bensamäärästä saadaan enemmän hyödynnettyä energiaa (paloaika pidempi ja täydellisempi palaminen).

 

 

> Muistelen vaan että "wanhaan hyvään aikaan" aina kisakoneista (=ralli)

>nuo alipainesäätimet poistettiin toiminnasta, tai ainakin aika monet

>poisti.

 

Yksi syy on se että kun laitetaan jotkut ei-vakio tuplakaasarit, ja iso nokka, niin se alipaine mikä kenties olisi saatavilla, ei enää sovikkaan siihen jakajaan. Liian heikko, pulsseja, jne... Yksinkertaisempaa tehdä keskipakojakajalla. Ralliautossa kun ei ole mitään väliä bensankulutuksella tai sillä miten nätisti pääsee liikkeelle pienellä kaasulla keskustan ruuhkassa. :) Ja toisaalta.. Wanhaan Hywään aikaan ei kaikki mekatsut (kuten eivät tänäkään päivänä) YMMÄRRÄ alipainekellon merkitystä, eivätkä ainakaan viitsi hyödyntää sitä. Rallissa siitä tosiaan ei paljoa ole hyötyä, jos ei ole haittaakaan.

 

Jan

Link to comment

Yks kysymys vielä. Minkä vehkeen jakaja on tälläsillä numeroilla varustettu?

 

JFUR4

0231167018

021905205A

 

Muistelisin että että irroitin sen joskus sellasesta 411 variantista, muistaakseni -72.

Käyks siihen 70-luvun kuplan kärjet, konkka,pyörijä....?

Niin, siinä on kaksitoiminen alipainekello ja näyttäis olevan joku ihme säätöruuvi juuressa poikittain.

Link to comment

Jan, tämän ei ole tarkoitus olla mikään epäluottamuslause tietojasi kohtaan. Mutta kun olen luonteeltani niin v**un utelias, niin pitihän sitä virranjakajan sielunelämää hieman tutkia, oikein lainasin kirjastosta kirjan ;-) Eli samasta kirjasta on tuo kuva, joten siihen viite: BOSCH; Sytytysjärjestelmät.

 

Tuossa kirjassa nimittäin sanotaan, että alipainesäädintä ohjataan imusarjan alipaineella, joka otetaan läheltä kaasuläppää ? Ja jos olen oikein käsittänyt, niin alipainesäätimen tarkoitus on juurikin säätää sytytysennakkoa kuormituksen mukaan ? Ja kuormitushan menee juurikin niin, että kun imusarjassa on paljon alipainetta on koneessa silloin pieni kuorma ja päin vastoin. Vai olenko (taas) ymmärtänyt jotain väärin ?

 

Edit: pienensin hieman kuvaa..

post-948-1388835800128_thumb.jpg

Link to comment
Guest ritariässä

kirjoitan tähän vaiken jan olekaan. virranjakajan toimintaa ei voi paremmin kuvailla ku mitä tos lukee ja näkyy. mm jenkkiruiskukuplissa on just tollanen kakstoiminen alipainerasia.. ton avulla mm tyhjäkäynnin HC-arvoja saivat hiukan laskettua

Link to comment

Toi kirja selittää sen siis JUURI niinkuin minäkin, tosin harhaanjohtavasti käyttää sanaa imusarjan alipaine. Se alipaine tosiaan tulee imusarjan kautta, mutta jakajalle se otetaan KAASARISTA, eikä imusarjasta. KUVA ON OIKEIN, eli aivan kaasuläpältä. Ja kuvassa ylempi kanava on se tavanomainen, joka on kuplassa käytössä. Eli läppä kun on kiinni, ei ole yhtään alipainetta kellossa. Alipainetta on kyllä silloin imusarjassa aivan saakelisti, mutta kaasuläppä peittää sen aukon mikä ohjaisi sen jakajalle.

 

Läppä kun alkaa raottumaan auki, niin paljastuu kanava ja alipainetta syntyy pirusti, SIIHEN KANAVAN KOHDALLE. Viis siitä mitä se muualla imusarjassa on. Sieltä sitä ei käytetä.

 

Eli alipaine on suurin JAKAJALLA, silloin kun kaasuläppä on vain vähän raollaan. (pieni kuormitus, turvallista antaa vähän enemmän ennakkoa)

 

Kun moottoria kuormittaa eli läppää aletaan avaamaan lisää, imusarjan alipaine pienenee, ja samalla ilman virtausnopeus heikkenee siinä läpän tasolla olevassa pikku kanavan suulla mistä se jakaja sen alipaineen saa. Ilman virtaukselle on äkkiä paljon enemmän pinta-alaa joten virtausnopeus laskee. Samalla kun imusarjan alipaine laskee rajusti kun ilmaa yhtäkkiä onkin saatavilla yllinkyllin avonaisen läpän ohi, niin jakajan alipaine katoaa about täysin.

 

 

Haeskele lisää tietoa, kyllä se aukeaa sulle ja uskot että noin se toimii. :)

 

Mittarit ei valehtele. Mulla on monessakin koneessa ollut alipaine/painemittari siellä sun täällä, ja esim. nytkin turboautossa virranjakajan alipainekellossa mittari joka näyttää sekä alipaineen että ahtopaineen. Toimii juuri niinkuin kerroin.

 

Jan

Link to comment

Tiätkös, musta tuntuu, että me puhutaan kuiteskin ihan (tai lähes) samasta asiasta, noin ninkun lopunperin.:)

 

Se mikä hieman vielä mieltä vaivaa on sen kanavan sijainti, eli onko se kaasuläpän kohdalla, vai vasta heti sen jälkeen ? Tuollahan on merkitystä juuri sen suhteen, että onko jakajalla alipainetta tyhjäkäynnillä vai ei ? Jos kanava on juuri kohdalla, niin silloinhan ei ole ja melkeinpä olisin valmis olemaan tuota mieltä, mutta miksi ennakon säätö sitten aina pitäisi tehdä alipaineletku irti ?

 

Sen takiahan minä juuri kyselenkin, että se toiminta alkais selkiintyä...

Link to comment

>Tiätkös, musta tuntuu, että me puhutaan kuiteskin ihan (tai lähes) samasta

>asiasta, noin ninkun lopunperin.:)

 

No niihä se on

 

>Se mikä hieman vielä mieltä vaivaa on sen kanavan sijainti, eli onko se

>kaasuläpän kohdalla, vai vasta heti sen jälkeen ? Tuollahan on

>merkitystä juuri sen suhteen, että onko jakajalla alipainetta

>tyhjäkäynnillä vai ei ? Jos kanava on juuri kohdalla, niin silloinhan ei ole

>ja melkeinpä olisin valmis olemaan tuota mieltä,

 

 

Se on juuri kohdalla. Kaasari käteen ja kurkkaa, helppo todeta.

 

 

> mutta miksi ennakon säätö sitten aina pitäisi tehdä alipaineletku irti ?

 

Siksi koska joissain (myös vw) kaasareissa ei ole tyhjäkäynnin säätöön erikseen piiriä, vaan tyhjäkäynti säädetään raottamalla kaasuläppää. Silloin tulee jakajalle alipainetta hiukan. Sitä tulee myös silloin kun kaasari jossa näin ei kuulu tehdä, on säädetty väärin, läppä liian paljon raolleen.

Suositus ottaa alipaineletku irti on hyvä siksi, että oli muut säädöt mitä tahansa, niin silloin ei ole mitään mahdollisuutta edes alipaineen sotkea ennakon säätöjä. Simppeli juttu.

 

Jan

Link to comment

Noni, tein (kerrankin) niinkun käskettiin, ja hain lisää tietoa ja pyörittelin kaasareita käsissäni. Lopputuloksena päätin uskoa, että just niin se kaasari / jakaja toimii. Taas oli hienoa oppia jotain enempi :D

 

Tuossa vielä liitteenä artikkelista palanen toisesta kirjasta (Alfamer, Auton sähkövarusteet) ja siinäkin puhutaan kyllä imusarjan alipaineesta, mutta huomattavaa kohdassa sanotaan aika selkeästi, että tuo reikä on tyhjäkäynnillä kiinni (ja siltähän se näytti kaasaristakin katsottuna).

 

Nyt voinkin ruveta suunnitteleen, että laittais Fiaskon jakajasta kärjettömän modulin kuplan jakajaan, kun se näyttäis ihan sopivalta..

post-948-13888358003355_thumb.jpg

Link to comment

Kilpaileva kotimainen:

 

http://www.suomenvolkkariyhdistys.fi/ke ... light=juse

 

Harrastaja0463 kirjoitti:

Lueskelin Delorto Superformance handbookia ja siinä suositellaan lämpimästi Boschin 205 jakajaa (alipaine+mek) tuplien kanssa. Olisiko tietoa mikä kyseinen 205 jakaja on?

 

VWn numeroinnin mukaan kaikkissa jakajissa kun on tuo 205 loppu, mutta löysin vain yhden referenssin Bosch 205 jakajaan. 047 905 205 olisi 924 Porschen jakaja. Tosin tuo 905 205 tosin voi olla VW numerointi standardia.

 

Liian vähän ajoa ja liikaa aikaa lueskella ja miettiä näin talvella...

 

 

Lueskelin itse tuota opusta pitkästä aikaa ja funtsin nyt samaa kun te kundit alkuvuodesta. Mutta mikä on tuo mystinen "205" jakaja mihin CB:n jannut viittaavat???

Juse

 

Siis mikä *205?

 

J.

Link to comment
  • 2 weeks later...
Osaisiko joku auttaa, mistä löytyy alipainekello myöhäissäädöllä? Olen yrittänyt löytää sellaista tuohon turboprojektiini huonolla menestyksellä.

 

 

ameriikan foorumeilta kysymällä? Niillä ne oli vakiona 70 lukulaisissa. Lienee romikset pullollaan ja tallin nurkat piukassa kun jengi innoissaan heivaa ne jorpakkoon ja istuttaa 009sejä niiden tilalle ja itkee sitten flät spottejaan 34 kaasarin kanssa :)

 

 

 

Esimerkiksi:

 

Tän näkönen se on:

http://www.thesamba.com/vw/classifieds/ ... ?id=240300

 

 

tältä hemmolta voi kysyä pelkkiä kelloja:

http://www.thesamba.com/vw/classifieds/ ... ?id=227171

 

 

Jan

Link to comment
Yks kysymys vielä. Minkä vehkeen jakaja on tälläsillä numeroilla varustettu?

 

JFUR4

0231167018

021905205A

 

Muistelisin että että irroitin sen joskus sellasesta 411 variantista, muistaakseni -72.

Käyks siihen 70-luvun kuplan kärjet, konkka,pyörijä....?

Niin, siinä on kaksitoiminen alipainekello ja näyttäis olevan joku ihme säätöruuvi juuressa poikittain.

 

Tää mistä kyselin, on just tollanen. Kellosta vaan kalvo rikki...

Link to comment

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.

Guest
Reply to this topic...

×   Pasted as rich text.   Paste as plain text instead

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.

×
×
  • Create New...