Mäntään lisää palotilaa käsin muotoillen?

[DWL_Puavo]

Tarttis saada 94mm mäntiin lisää palotilaa, noin 5-7 ml riippuen paljonko muotoilen vielä kansia. En millään viitsisi eto hommaa varten keksiä jostain sorvaajaa, kun tuo määrä on oikeestikin aika pieni, mutta kuitenkin sen suuruinen ettei sitä kannesta järkevästi saa ja kun dekkikin olis nyt just hyvä 1,25mm (pitäs nostaa n. 2 mm:iin). Palotilat on jo muotoiltu mutta on niissä varmaan varaa vielä ottaa millilitra pois ilman että virtaukset huononee.

 

Normaalistihan tälläinen tehdään mäntään pyyhkäisemällä sorvilla tai jyrsimellä kiekko männän keskelle. Mutta mitä mie oon kansien palotiloja tuijotellut, symmetrialla ei oo mitään virkaa, ja palotilatkin yleensä muotoillaan käsin - kunhan vaan varmistetaan että ne on suht saman kokoiset ja näköiset.

 

Joten - pistänkö vingun laulamaan ja teen palotilan peilikuvan mäntään noin millin syvyydeltä, vai onko etua tehdä esim. imupuolen kohdalta vähän syvempi ja pakopuolelta matalampi? Vai just toisinpäin?

 

Nimimerkillä "suht matalaviritteinen vaparikone". Ja kun kuitenkin kiinnostaa:

- 78x94

- Scat C35 + 1,25:1 kiikut

- Scat Prostreet 40x35,5

- Tavoiteltu staattinen puristussuhde 9,0 - 9,2:1 (valmistajan + internettisuositus max 8,5:1)

(...just nyt ei oo vaihtoehtona vaihtaa nokkaa, pienentää iskua tai tehdä puhtaasti etanolille)

[metake]

Olisko sulla laittaa kuvaa että minkälaiset palotilat olet noihin hieronut, ja minkä kokoinen palotila?

 

Mulla on samanlaiset kannet samoilla venttiileillä ja sama nokka ja samalla välityksellä kiikut, kone on 92x69, dekki 1,25. Puristukset laitan tuolle nokalle 8,75, joka vaatii 51 cc palotilan. Muistaakseni noissa kansissa on vakiona 44 cc palotila, joten pitää kaivaa lisää tilaa. Kiinnostaisi nähdä vähän mallia että minkalaista kairausta siellä itärajalla on noihin tehty...

[-Alex-]

Kysymys kuuluu että kuinka saa vingulla järkevästi palotilat mäntiin?   Manuaalijyrsimellä voisi saada jotain alkuun ja loput vingulla viimeistelemällä.   Kolmas tai neljäs vaihtoehto on mallintaa vastaava palotila mäntään ja cnc koneistaa, ei oo hirmuisen kallis operaatio täällä päin.

Edited April 12, 2019 by -Alex-

[wp]

Helppo testi, laakeri- tai muu mittatarkahko kuula hitsilangan päähän. Venttiilin nosto kuulan halkaisijan mittaan, siellä missä kyseinen mittaväline ei sovi lautasen ja palotilan seinän välistä voi poistaa materiaalia kannesta. Tämä siis niissä kohti jossa se ylipäätään on fyysisesti mahdollista. Tulkkeja kannattaa tehdä useita niin saa "nostokartan" venttiilin ympärille, loput "blendataan" viereisiin pintoihin. Tulpan vastaisella seinämällä lähellä sylinteriputkea kannattaa varoa, siinä on virtauksellisesti herkästi reagoiva  alue josta kannattaa poistaa hyvin varovasti. Tämä siis imuventtiilillä, huonontaa virtausta 0.25xD (lautanen) noston jälkeen.

 

 

 

[DWL_Puavo]

Erittäin hyviä vastauksia, kiitos! Katsotaan mihin tämä tästä etenee. Miusta tuntuu vielä testaamatta, että ei olis hirmu paha homma peilata palotila mäntään ja vetäästä millin siivu ihan manuaalisesti. Aikamoista nysväystä tok,i ja on se 4 x 7ml alumiinipuruna yllättävän paljon puhallettuna pitkin tallia. Pitää testata jollain jämämännällä miten rustiikki siitä vingulla tulee 😄

 

wp:n mittametodiikka aika mielenkiintoinen, tuota pitää testata! Auttaa kummasti vielä tekemään palotiloista saman muotoiset.

 

Åke, en ole itse noita portannut vaan perusmuoto on jonkun muun viilarin jäljiltä. Mie vähän toistaiseksi vaan vähän hifistelin. Yritän muistaa ottaa huomenna kuvan.

Ja sit jos ei tuppaa onnistumaan ja kevät lähestyy, niin vois kai sitä vaihtaa etanoliin, kun tilaa vaan lorttoihin isommat suuttimet 🙂

[DWL_Puavo]

Kuvassa on testimäntä, viime kesänä kiinni leikanneesta koneesta, palotilan muoto vastaa kansia mutta mäntä pienempi, 90,5 kun oikeat männät 94. En jaksanut testimännästä irroitella renkaita ym., varsinaiset männänrenkaat toki irti ja mäntä läpiteipaten ja jälkeenpäin puhdistaen jne.

Kokeillut työkalut:

- Vinku ja erilaiset jyrsinterät. Vähän hankalasti hallittavissa, tosi vaikea tehdä laakeaa muotoa. Kuvassa näkyy reunoilla pieniä monttuja, niiden syvyys tosin aivan olematon.

- Rälläkkä ja lamellilaikka. Yllättävän hyvä ja tarkka.

- Dremel ja puolisenttinen pallo-jyrsinterä. Tää menee kans jatkoon. Hyvä piirtää palotilan äärimuodot.

 

Nyt varsinaiseen ensimmäiseen mäntään jyrsitty palotilan ulkomuoto dremelillä ja palloterällä. Aika nopea homma, ja kovin siisti tulee. Sen jälkeen rälläkkää ja lamellilaikkaa, venttiilien kohdalta ympäriinsä säteittäisesti hioen. Sit kun haluttu syvyys, kiillotuslaikkaa, mittaus pleksilevyllä, jne.

 

Kunhan saan ekan valmiiksi, laitan kuvan. Vähän aikaintensiivistä mutta tunteepahan harrastavansa 😄 Tuleviin mäntiin jo kaikkiin merkattu kylkeen ja männänlaelle pytyn numero ja nuoli vauhtista kohti, kuvan koemännästähän se nuoli hävisi nopeaan.

 

...ja siis lopputulemana - vinku ja jyrsinterä oli aika hankala hallita ja jälki karua. Helpompi oli piirtää dremelillä äärimuodot, tsekata tönärillä piirretyn uran syvyys, ja siitä sitten huomenna lamellilaikalla keskiosa pois, ja kiillotuslaikalla hyvä viimeistellä.

[Ketsa]

Tärkeintä on harrastaminen 🙂 

Ja toisen touhuilusta syntyy aina ideoita omiin touhuiluihin. Jos joskus tarvii vastaavaa tehdä, niin omilla työkaluilla varmaan syntyisi sorvissa ensin kaksi epäkeskeistä monttua ja niiden yhdistämiseen voisi käyttää Puavo -tekniikkaa.