P_Valtonen Posted November 20, 2006 Share Posted November 20, 2006 Pitäs vissiin hankkia elämä, mutta rupesin miettimään että miten vaikuttaa erilaisten putkien käyttö ja kuplan kansien momentti siihen pinta-paineeseen joka tulee kannen / sylinteriputken väliin Ks yltä: -Kuplan koneen tyypit (69 iskulla) + muut boxerit -Putken ulko ja sisä halkasija -Kannen mutterin (m10 kokosten) loppu momentti -Poraus & ulko D arvoista laskettu putken yläpään pinta-ala -Sitten tulee suureeton arvo pintapaineesta per pinta-ala -Verto-arvo = suhdeluku vertailuarvoon -Ja viimesenä kaikista em arvoista laskettu (huuhaa) momentti, jossa saatais orggis pinta-paine vertailukoneesta Kuplan koneissa on vertailu arvona 1600 mosa ja Typ4 koneissa 1700 Juu juu, tiedän. Saivartelua koko juttu, koska laitteet kestää tietyn ylimomentin kisakäytössä, mutta JM puolella 88 putken sai varmiten uppoamaan kanteen juuri em ylimomentilla, toisaalta en ole ikuna ajatellu että 92 putki yhtä pieni pinta-alataan kuin pelätty 88 putki. Syy miksi aloin laskemaan näitä oli selvittää miten paksua Doitsia vois käyttää järkevästi. Mitä paksumpi => sitä pienempi paine => ohivuodon vaara suurempi. Toisaalta jo nyt valmiiksi kuumana käyvä Doitsi jäähtys paremmin, jos vaan sais pinta-alan kanteen mahd suureksi. Vai toisiko suurempi pinta-ala vain kannesta lisälämpöä sylinteriputkeen...? Komentoikaa, kiitosh... Quote Link to comment
Ketsa Posted November 20, 2006 Share Posted November 20, 2006 Paremmat putket nelkkuun kohtuu hintaan? http://www.thesamba.com/vw/classifieds/ ... ?id=117541 Quote Link to comment
P_Valtonen Posted November 20, 2006 Author Share Posted November 20, 2006 Tiedossa on, tuolta ekarivi kiinnostas..... http://www.thesamba.com/vw/classifieds/ ... p?id=50225 Sattuu vaan olemaan jo kaikki muu kasassa, paitsi Doitsien koneistukset.... Quote Link to comment
Guest ritariässä Posted November 20, 2006 Share Posted November 20, 2006 ei asiaa voi noin yksinkertaisesti aatella kuin pinta-alapainen perusteella. kansia kun avartaa isompaa reikää varten pitää ottaa huomioon miten muuttu esim kansien vääntörsitus eli kestääkö enää kyseisellä reijällä kasvaneita sylinteripaineita ilman elämistä/joustoa. pelkkä ylimomenttiin vetokaan ei aina ratkaise ongelmia, vaan pahentaa. alumiinia kansissa, valurautaa sylintereissä ja magnesiuminen lohko jne... kaikki elää omaan tahtiin lämpötilojen mukaan. näistähän sais kunnon väitöksen aikaan, otettas vaikka konen alakerrasta lohkon pulttien eri momenttien vaikutus runkolaakerilinjaan niin kylmänä kuin kuumana. monilta varmaan jäänyt kokonaan hokaamatta kun lohkoa aarporataan, eli millä momentilla se tehdään on sillä myös vaikutusta lopulliseen koneen kasausmomenttiin tietyissä rajoissa. ai kun on helppoa kun aletaan hiuksi halkomaan, mut on täs oma viehättävyytensä. Quote Link to comment
mikan Posted November 21, 2006 Share Posted November 21, 2006 Mulla ainakin kansien ja 88-pyttyjen välissä rinkulat jotka estävät tuon painumisen. t. Mika Quote Link to comment
P_Valtonen Posted November 21, 2006 Author Share Posted November 21, 2006 ai kun on helppoa kun aletaan hiuksi halkomaan, mut on täs oma viehättävyytensä. Olet Arto asian ytimessä :) Kyse olikin siitä ettei noi taulukon arvot ole luettavissa kuin piru raamatusta. Tää pinta-ala teoria ja käytöntö ei kättele suoraan, mutta millä tasolla teoria on OK? Pinta-alan muuttuessa muuttus myös kannen momentti. Elikkä * Millä ylimomentilla olette saaneet paketit pysymään nipussa / vai ainoastaan nimellis arvoilla? / Vai onko joku käyttäny ali-momenttia? * Onko 92 putket uponnu yhtä komeesti kuin (huhujen mukaan) 88 tekee? Lisää hiusten halkomista tuohon jatkoksi. Quote Link to comment
mikan Posted November 21, 2006 Share Posted November 21, 2006 * Onko 92 putket uponnu yhtä komeesti kuin (huhujen mukaan) 88 tekee? Ei mulla ainakaan. t. Mika Quote Link to comment
Guest Harri Björnholm Posted November 21, 2006 Share Posted November 21, 2006 kaikkia putkia saapi "paksuseinäisinä" nykyään, näin kanteen uppoamista on vähennetty. Quote Link to comment
P_Valtonen Posted November 21, 2006 Author Share Posted November 21, 2006 Kellään ei kokemusperäistä tietoa momenttien muutamisesta nimellisarvoista?? Vai eikö kukaan uskalla sanoa, miten homman on menny reisille? Quote Link to comment
metake Posted November 23, 2006 Share Posted November 23, 2006 kaikkia putkia saapi "paksuseinäisinä" nykyään, näin kanteen uppoamista on vähennetty. 94:siakin ? Quote Link to comment
metake Posted November 23, 2006 Share Posted November 23, 2006 Tuo sun taulukossa oleva pintapaine ei ole todellinen pintapaine. Vertailulukuna varmasti ok, mutta jos haluais vertailla todellista pinta-painetta esim. alumiinin lujuuteen, niin sitähän tuo ei kerro. Jos haluais todellisen pintapaineen, niin pitäis tietää pulttien kiristyksen aiheuttama pultin suuntainen vetovoima. Tuossa laskennassahan on käytetty pulttien kiristysmomenttia. Quote Link to comment
P_Valtonen Posted November 24, 2006 Author Share Posted November 24, 2006 ==> Metake Arvo on ihan puhdas suhdeluku M10 momentiin suhteutettuna, kuten huomasit. Ei voi käyttää missää laskuissa hyödyksi suoraan. * * * Toisaaalta se että 8mm on pienempi monetti, lisää vielä soppaan sekavuutta. Jibbii :/ Quote Link to comment
Guest Harri Björnholm Posted November 24, 2006 Share Posted November 24, 2006 kaikkia putkia saapi "paksuseinäisinä" nykyään, näin kanteen uppoamista on vähennetty. 94:siakin ? kyllä. "94mm cylinders have the same cylinder wall thickness as the stock 85.5mm set (1600cc)." http://www.aircooled.net/gnrlsite/resource/articles/t1hpeng.htm slipareista en sano mitään, eihän niitä kukaan käytä? Quote Link to comment
Guest ritariässä Posted November 24, 2006 Share Posted November 24, 2006 hmm, jollain menee jo puurot ja vellit sekaisin. 94mm putket olleet aina mitkä ovat. nyt 92 putkia saatavilla 94 putkien ulkomitoilla eli siitä termi paksuseinäinen jne... eli 94 putkien kohdalla sana paksuseinäinen on kyl aivan väärä termi! 94 ja 90,5 putkien paksuus sylinterikansien päästä on ohkasempi kuin vakio 85,5 pytyillä, kun taas machine in 88 putkilla ja AAn paksuseinäisillä 92 putkilla enemmän kuin vakio 85,5 putkilla. kaikista putkista slip in 88 putkilla paksuus kansien päässä ohkasin. toine asia onkin materiaalivahvuudet keskellä putkea, mittatoleranssit, jäähdytysripojen pinta-alat ym jne... Quote Link to comment
Guest HanttaP Posted November 30, 2006 Share Posted November 30, 2006 Hanki elämä tai ryhdy insinööriksi. Onko kansi kylmempi kuin sylinteri, lienee näin. Jos molemmissa sama lämpötila, niin ei tule varmaan kanteen jännityksiä. Tuo pintapaine lienee jokin sellainen arvo, millä ei ole mitään merkitystä kylmänä, vaan kuumana pitäisi saada selville kannenpulttien jännitys. Kyllä tuo työpaine moottorissa on suurempi kuin laskennallinen pintapaine kannen ja sylinterin välissä. HD-moottoreissa on ainakin muistikuvien perusteella leveä sylinterin tiivistepinta. Kiinni pitävä jännitys tulee loppujen lopuksi pinnapulttien kiristymisestä, ei tuosta kiristysmomentista. Laita vaan suosiolla teräksiset tiivisterenkaat kannen ja sylinterin väliin. Hyvää yötä sanoi mummo kun... Quote Link to comment
metake Posted December 1, 2006 Share Posted December 1, 2006 HD-moottoreissa on ainakin muistikuvien perusteella leveä sylinterin tiivistepinta. Kiinni pitävä jännitys tulee loppujen lopuksi pinnapulttien kiristymisestä, ei tuosta kiristysmomentista. Ööh.. Mikä HD:n koneessa kiristää pinnapultit? Kun sylinterit, kannet ja pinnapultit on kaikki samaa tavaraa ja lämpölaajentuma sama? Ja jos tiiviys tulisi tuosta "kiristymisestä", niin kylmä konekos sitten vuotais pytyn ja kannen välistä? Quote Link to comment
Guest JuMuS Posted December 1, 2006 Share Posted December 1, 2006 Ööh.. Mikä HD:n koneessa kiristää pinnapultit? Kun sylinterit, kannet ja pinnapultit on kaikki samaa tavaraa ja lämpölaajentuma sama? Ja jos tiiviys tulisi tuosta "kiristymisestä", niin kylmä konekos sitten vuotais pytyn ja kannen välistä? Kannenpultit ovatten yleensä melko lujaa terästä. Eivät lämpölaajene läheskään niin paljoa kuin VALUA olevat kikkareet siinä pulttien ympärillä. Se kiristyksellä tehtävä esijännitys on tosiaan pientä verrattuna siihen jännitykseen minkä lämpölaajeneminen niihin pultteihin aiheuttaa. Pultit sitten joutuvat tuon lämpöjännityksen lisäksi välittämään lohkoonpäin isomman nipussa pitävän voiman kuin mikä syntyy männän päälle ja pyrkii ampumaan kannet sivuille päin h--vetin kovaa. Ja tiiviys ei suinkaan Volkkarissa(kaan) tule pelkästään kiristymisestä, vaan siitä että pytyt tosiaan painuu sinne kansiin. Ei paljoa mutta sen verran ettei se paineinen ilmakaan välistä karkaa. Ja kun lämpölaajeneminen vielä temppunsa lisäksi tekee, niin tiukassa ovat. Vesivessoissahan se kannentiiviste suorittaa sen tiivistävän kasaanpainumisen ja joutuuhan niitä rämmäleitä monesti kovinkin raspaamaan lohkoista ja kansista. Mutta ihan hyvä toi alkuperäinen taulukko, vaikka sinällään noi luvuthan ovat vaan suuntaa antavia. Pilkusta tykkääminen päättyy osaltani tähän...:) Edit: Lisätty muutama tärkeä sana... Quote Link to comment
metake Posted December 6, 2006 Share Posted December 6, 2006 Ööh.. Mikä HD:n koneessa kiristää pinnapultit? Kun sylinterit, kannet ja pinnapultit on kaikki samaa tavaraa ja lämpölaajentuma sama? Ja jos tiiviys tulisi tuosta "kiristymisestä", niin kylmä konekos sitten vuotais pytyn ja kannen välistä? Kannenpultit ovatten yleensä melko lujaa terästä. Eivät lämpölaajene läheskään niin paljoa kuin VALUA olevat kikkareet siinä pulttien ympärillä. Se kiristyksellä tehtävä esijännitys on tosiaan pientä verrattuna siihen jännitykseen minkä lämpölaajeneminen niihin pultteihin aiheuttaa. Palataas vielä tähän. koska oikeessa elämässä se ei mene noin ;) Eli nyrkkisääntönä teräs lämpölaajenee yleensä sitä voimakkaammin mitä seostetumpaa se on. Valuraudan lämpolaajenemiskerroin on, raudasta ja lähteestä riippuen 10-12. Teräksen lämpolaajenemis kerroin on 11 - 12. Eli useimmissa tapauksissa teräs laajenee yhtäpaljon tai enemmän kuin valurauta. Teoriassa tilanne jossain tapauksissa voi olla toisinpäin, mutta ero on kaikenkaikkiaan hyvin pieni. Eli mistään huomattavasta lämpolaajenemiserosta ei voida puhua. Kuplan koneessa tilanne on hieman eri, koska kannet ovat alumiinia ja niiden lämpölaajenemiskerroin on teräkseen verrattuna lähes tupla. Jos tulee tekemisen puutetta, niin jonain päivänä lasken nuo pulttien aiheuttamat voimat suhteessa lämpölaajenemisen aiheuttamiin voimiin... Quote Link to comment
Guest JuMuS Posted December 7, 2006 Share Posted December 7, 2006 Palataas vielä tähän. koska oikeessa elämässä se ei mene noin ;) Eli nyrkkisääntönä teräs lämpölaajenee yleensä sitä voimakkaammin mitä seostetumpaa se on. Valuraudan lämpolaajenemiskerroin on, raudasta ja lähteestä riippuen 10-12. Teräksen lämpolaajenemis kerroin on 11 - 12. Eli useimmissa tapauksissa teräs laajenee yhtäpaljon tai enemmän kuin valurauta. Teoriassa tilanne jossain tapauksissa voi olla toisinpäin, mutta ero on kaikenkaikkiaan hyvin pieni. Eli mistään huomattavasta lämpolaajenemiserosta ei voida puhua. Kuplan koneessa tilanne on hieman eri, koska kannet ovat alumiinia ja niiden lämpölaajenemiskerroin on teräkseen verrattuna lähes tupla. Jos tulee tekemisen puutetta, niin jonain päivänä lasken nuo pulttien aiheuttamat voimat suhteessa lämpölaajenemisen aiheuttamiin voimiin... Sopiihan niitä laskeskella, ja vastauksetkin saa sopimaan jos mihinkin teoriaan.;) Mutta ne pytyt on joka tapauksessa aika paljon lämpimämmät moottorin käydessä kuin ne pultit siinä ympärillä. Mutta oikeassa olet siinä että niiden kansienhan lämpölaajeneminen niitä pultteja pyrkii sieltä kampikammiosta irti repimään. Quote Link to comment
metake Posted December 7, 2006 Share Posted December 7, 2006 Sopiihan niitä laskeskella, ja vastauksetkin saa sopimaan jos mihinkin teoriaan.;) Mutta ne pytyt on joka tapauksessa aika paljon lämpimämmät moottorin käydessä kuin ne pultit siinä ympärillä. Mutta oikeassa olet siinä että niiden kansienhan lämpölaajeneminen niitä pultteja pyrkii sieltä kampikammiosta irti repimään. Toi oli hyvä huomio, että sylinterit todellakin lämpiävät enemmän kuin pultit, se tuokin oman kivan lisämausteen asiaan :) Tuossa kannen lämpölaajenemisessakin on sellainen pointti, että vaikka alumiini laajenee enemmän, se myös painuu suhteessa enemmän kasaan kuin mitä teräs venyy. Laskemisella ajattelin lähinnä sitä, että sais vähän suhteutettua noita voimia ja sais sellaista "perstuntumaa" siitä, että mitkä voimat siellä on oikeesti merkityksellisiä. Mutta sehän on kuitenkin vain teoriaa, tosielämässä asiat ei aina mene niin, jää liikaa muuttujia (=liikaa epätarkkuuksia) laskentakaavoihin. Samoin sais Valtosen taulukkoon pari lisäsaraketta, kun laskin piltissa olevan voiman ja kansiin tulevan pintapaineen ;) Quote Link to comment
Guest JuMuS Posted December 7, 2006 Share Posted December 7, 2006 Laskemisella ajattelin lähinnä sitä, että sais vähän suhteutettua noita voimia ja sais sellaista "perstuntumaa" siitä, että mitkä voimat siellä on oikeesti merkityksellisiä. Mutta sehän on kuitenkin vain teoriaa, tosielämässä asiat ei aina mene niin, jää liikaa muuttujia (=liikaa epätarkkuuksia) laskentakaavoihin. Juurikin näin. Quote Link to comment
mick Posted August 14, 2008 Share Posted August 14, 2008 Taas onnistun vanhan aiheen nostamaan... Etsin tietoja lohkon ja kannen reiän koosta eri sylintereillä. Sitten törmäsin säikeeseen, jossa oli 90.5mm pytyt, lohkossa piti olla reikä 95.5mm, ja kannessa 98mm. Tässä säikeessa alussa olevassa taulukossa taitaa olla tuo kannessa olevan reiän koko, eiköstä vain? Kysymys kuuluu, minkä kokosia on lohkon päässä reiät eri kokosilla pytyillä? Quote Link to comment
Guest laiska`s custom Posted August 14, 2008 Share Posted August 14, 2008 Syy miksi aloin laskemaan näitä oli selvittää miten paksua Doitsia vois käyttää järkevästi. Mitä paksumpi => sitä pienempi paine => ohivuodon vaara suurempi. Toisaalta jo nyt valmiiksi kuumana käyvä Doitsi jäähtys paremmin, jos vaan sais pinta-alan kanteen mahd suureksi. Vai toisiko suurempi pinta-ala vain kannesta lisälämpöä sylinteriputkeen.. putken pään sorvaa aavistukses vinoks ni johan putki pitää,kuitenkin niin vähän et lämpö pääsee siirtymään,vai mitä? Quote Link to comment
P_Valtonen Posted August 15, 2008 Author Share Posted August 15, 2008 putken pään sorvaa aavistukses vinoks ni johan putki pitää,kuitenkin niin vähän et lämpö pääsee siirtymään,vai mitä? Jääskeläisellä oli 103mm sylinteriputkessa keskellä 0,2mm pokkaus yläreunassa. En muista oliko isä vai ulkopuoli putkesta korkeemmalla. Mutta laitteet toimi ilman kupareita ja suurimmillakin tehoilla. Quote Link to comment
P_Valtonen Posted August 15, 2008 Author Share Posted August 15, 2008 Kysymys kuuluu, minkä kokosia on lohkon päässä reiät eri kokosilla pytyillä? Jos teet itte niin jätä 0,2mm välystä Jos et tee itte koneistuksia, niin kiikuta osat koneistamoon ja kerro mitä haluat (kyllä ne siellä mitat tietää) Quote Link to comment
Recommended Posts
Join the conversation
You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.