-65 junis: Tuuninkipakusta retkuilubussi

[metake]

Alkaa olla sen verran paljon jo tehty tuon oman juniksen kanssa, että pitänee laittaa tänne historiikki kaikesta mitä on tehty ja tehdään. Jos vaikka dementia iskee niin on jotain mistä katsoa muistin tueksi..

 

Tarina alkaa vuoden 2019 syksystä ja olin jo jonkin aikaa haaveillut palliksesta reissukäyttöön kun alkoi kuplalla ja teltalla reissaaminen kyllästyttää. Asia lähtikin etenemään vauhdilla kun tarjoutui mahdollisuus vaihtokaupoilla saada kaverilta moottorivikainen -65 junis. Auto ei tyylillisesti ja teknisiltä ratkaisuiltaan ollut ihan oman mielen mukainen, mutta pikkuhiljaa sitä on rakenneltu enemmän omaan makuun.

 

Edellisen omistajan toimesta auto oli koriltaan hyvinkin huolellisesti läpikäyty, pitkälti kunnostus oli tehty vieraalla teetettynä, joten joitain kohtia oli jouduttu budjettimielessä tekemään edullisemmalla tavalla.

 

Tämä oli siis lähtötilanne auton kanssa edellisellä omistajalla:

 

 

Auto käytiin siis kokonaan läpi, ja parasta tässä rakentelun kannalta onkin se, että mitään mätähommia ei ole minun toimesta tarvinnut tehdä:

 

 

Autohan sitten saapui trailerilla syyskuussa 2019 ja syksyn aikana ei tehty oikeastaan mitään muuta kuin otettiin rikkinäinen 1300 kone alas:

 

 

Moottoririkon syy selvisi ja auto hinattiin navetan vintille odottamaan kevättä:

 

 

 

[metake]

Keväällä 2020 sitten auto pois vintiltä ja tallissa irtonaisena ollut Ex-Jorkka kuplan melko pirteä 1776 konttiin ja ekoille testiajoille:

 

 

Autossa oli takana kiinteä penkki ilman yöpymismahdollisuutta ja sehän taas ei ollut se tarkoitus lainkaan, koska yöpymään piti päästä. Vaneria ja patikkaa matkaan ja väliaikainen laveri taakse:

 

 

Tuleva vaimo kyytiin ja kohti Tammisaarta tarkoituksena tutustuttaa hänet volkkariharrastuksen hienouteen. Mustiolle saakka päästiin kunnes takarummun spoorit antautui (vika joka oli riivannut jo edellistä omistajaa, moottoririkkojen lisäksi). Hinurilla kotiin ja tulevan vaimon vakuuttelua ettei se nyt AINA ole tällaista:

 

 

Takarummun hajoamisen syyksi paljastui lopulta laakerin takaa puuttuva holkki, ja myöhemmin samanlaisia pieniä murheita löytyi kyllä muitakin. Tiedossa oli alusta saakka, että auto ei ehkä ole teknisesti aivan huippukunnossa, joten ihan yllätyksenä nämä eivät tulleet. Ilmeisesti tuo ulkopuolinen auton rakentaja ei ole aivan sinut ollut volkkareiden kanssa, ehkä?

 

2020 kesä meni maltillisesti autoon tutustuessa, BIF taisi olla pisin reissu. Auto oli melko kamala ajettava, tosin kokemusta juniksista ei juuri ollut, mutta uskoin ettei sen nyt aivan noin huono kuulu olla.

[Etelän Hetelmä]

Tällä vehkeellä Hessisch Oldendorfiin 2026?

[metake]

2020-2021 talvi ja seuraava kesä meni muissa kiireissä, eikä autolle tehty mitään ja ajotkin jäi melko vähiin, mutta syksyllä 2021 alkoi sitten tähän saakka suurimmat muutokset.

 

Pienestä purosta ne isotkin joet syntyy, joten aloitettiin keulamerkin palautuksella:

 

 

 

Toinen alusta saakka ärsyttänyt asia oli huono näkyvyys autosta, joten umpeen laitettu takaikkuna kaivettiin esille:

 

 

Ja juuri kun ikkunahomma oli saatu lähes maaliin, löytyi Lappeenrannasta lähes virheetön luukku:

 

 

Etuistuimina palvelleet veneen penkit sai väistyä, ja tilalle tuli possun penkit kun ei ollut muitakaan:

 

 

 

Väliaikainen laveri sai lähteä, ja samalla lähti kaikki muukin sisutus:

 

 

 

Ja sitten käytiin sen huonon ajettavuuden kimppuun. Takajousituksessa oli melko innovatiivinen ratkaisu, kun jousilatan paikasta oli yläosa laikattu pois jotta auto oli saatu matalemmaksi:

 

 

Jousilatan paikka entisöitiin sopivalla palasella mustaa rautaa, ja saatiin samalla neljännellekin kiinnityspultille pitävä paikka:

 

 

Seuraavaksi vaihteisto pois:

 

 

Ja takaa paljustui lisää omintakeisia ratkaisuja. Vaihteiston etupään kiinnikkeet oli laikattu pois ja tehty uusi (jäykkä) kiinnike lattaraudasta. Näin oli saatu vaihteisto asennettua junikseen kuplan nokkapalalla:

 

 

Juniksessahan laatikon kiinnikkeet on torsioputkessa kiinteästi, ja ne oli nyt laikattu pois, niin ei auttanut kuin jalkautua metsänreunaan laikkaamaan kuplan pohjalevystä laatikon etupään kannake ja sovittaa se junikseen, ja siirtyä käyttämään kuplan kumityynyä. Ei löytynyt kuvaa valmiista asennuksesta, mutta elimenluovuttajasta löytyi:

 

 

Serial Kombilta tuli French Slammerin IRS-setti:

 

 

Laatikoksi tuli ässäkuplan pitkävälitteinen ja tällä kertaa juniksen nokkapalalla. Juniksen nokkapaln kanssa piti tietysti asentaa laakerin tukilevy:

 

 

IRS-setin mukana tulee 15 mm:n spacerit vetonivelille jotta vetoakselin pituus riittää, mutta vaihdoin vetreiksi 4-tyypin vetarit niin ei tarvinnut spacerin kuin toiseen päähän:

 

 

Jarruiksi halusin uudemman kuplan 40 mm:t takajarrut, 5-pulttisen kuplan 30 mm:n sijaan, joten jarrurummuiksi tuli CSP:ltä pystäriin tarkoitetut iso-5 rummut:

 

 

Iskareille tuli uudet yläkiinnikkeet, ja alapäät sopikin suoraan IRS-tukivarsien alkuperäisiin paikkoihin:

 

 

 

Jatkuu....

[metake]

Ja tarina jatkuu.. Edelleen mennään siis 2021-2022 talvessa.

 

Kun takapää oli saatu jotenkin mallilleen, niin käytiin etuakselin kimppuun. Etuakselia oli kavennettu melko reilusti, ja ennakkoluulottomasti oli katkottu iskarin tornit pois ja hitsattu lattaraudasta uudet iskaritornit suoraan runkopalkkeihin:

 

 

Uusi etuakseli löytyi Pälkäneen Jussilta hänen juniksestaan, ja hyvä akseli löytyikin. Vaihdossa kelpasi oma kavennettu akselini, josta myöhemmin paljastui pieniä omaleimaisuuksia, mm. puuttuvat tukivarsien sisemmät laakeripuslat, jolla saattoi olla osuutensa huonoon ajettavuuteen.. Edellinen omistajakin oli joskus ihmetellyt ajo-ominaisuuksia, mutta ajellut autuaan tietämättömänä, kun ei ollut siis akseli hänenkään tekosiaan.

 

 

Akseliin ei asennettu säätöpaloja, koska tulevaisuudessa on tarkoitus vaihtaa palliksen akseli ja muuttaa ohjaus hammastangoksi. Nyt mennään siis pelkillä flippiolilla mutta muuten vakio-akselilla:

 

 

Tässä vinkki juniksen omistajille. 64-67 junikseen sopii eteen napamutteriksi palliksen mutterit. Saa sen surkean tuplamutterivirityksen korvattua paljon järkevämmällä ratkaisulla (ja kyllä, mutteri on kuvassa väärinpäin):

 

 

Vaihteensiirto toimi huonosti väljien puslien vuoksi, ja kun vaihdetankona näytti olevan -67 malli etupäässä olevalla tukirei'ällä, niin käänsin vaihdetangon kannattimen ympäri, poistin vanhat muoviholkin riekaleet ja tein etupäähän kannattimen tangolle ja vaihteensiirto paranikin huimasti:

 

 

Koneena jatkoi Jorkka-kuplan moottori, kuplaan tarkoitetulla CSP:n putkistolla, joka istuu kyllä hienosti junikseenkin:

 

 

Putkistoon pikku modaus niin takapuskurikin mahtui paikalleen:

 

 

 

Puskurit tuli maalattua valkoisiksi, kun takapuskuri piti kuitenkin maalata, ja vanteet vaihtui. Ja aika paljon auto nousi ylemmäs uudella alustalla, eikä ajettavuus ainakaan huonommaksi muuttunut:

 

 

Väliaikainen laveri piti asentaa takaisin, mutta muuten mentiin seuraava kesä tällä setupilla. Entinen tuleva vaimo oli tällä välin muuttunut vaimoksi ja uskaltautui mukaan, ilmeisen ennakkoluuloisena, mutta uskaltauduttiin kuitenkin Rovaniemen pohjoispuolelle saakka. Auto toimi koko kesän ongelmitta, joten aivan hukkaan ei tehty työ mennyt:

 

 

Jatkuu...