Leaderboard

No-niin! Osat saatu moottorikoneistamolta, joten huomenna pääsee suorittamaan kylmäkasauksen ja miettimään haasteita ja osapuutteita. Sitä ennen kuitenkin muutama kuva siitä mitä lohkolle tapahtui joulun pyhinä. Lista siitä mitä lohkosta pitää tarkistaa ja mahdollisesti modata sen kuin kasvaa vuosi vuodelta... Tämä lohko kun oli jo pitkälle tehty, niin suurimman osan listaa pystyi hyppäämään ylitse, mutta syystä tai toisesta kolmospytyn pinnapultin upotusta ja case savereitä en ollut tähän lohkoon tehnyt. Erityisesti kotitallissa oleva pylsäporakone on sen verran lelu, että olen sorvannut hyvin yksinkertaisen poraohjurin tuohon 3 pytyn pinnapultin upotukseen. Eihän tuolla valmista reikää saa, mutta kun on 8 mm reikä suorassa, niin ei se siitä enää sitten niin herkästi vinoon mene. En osaa sanoa kuinka tärkeä tämä modaus on siviiliautoissa, mutta ainakin tässä tulevassa käytössä uskon, että tuo vähentää merkittävästi halkeamisen vaaraa kolmos pytyn takaa, kun pinnapultin aiheuttama kuorma on runkolaakeripukilla, eikä ylempänä heikommassa osuudessa valua. Alla olevassa kuvassa case saver asennettuna. Joulun alla Valtonen pirulainen esitteli minulle lentokonelohkojaan ja laittoi vielä yhden mukaani kulkeutumaan etelää kohden. Aikani kun kiusasin itseäni ajatuksella lentomoottorin keskimmäisen laakeripukin läpipulttauksesta, totesin modauksen olevan tehtävissä omilla työkaluillani ja tämän moottorin olevan aivan loistava kohde kokeilla tuon hyötyjä, koska moottori kokee kovaa kiusausta ja on varmasti pian taassa osina ja paljastaa kokeen tulokset... Homma lähti matkaan runkopukin pinnapulttien poistolla ja läpireikien porauksella poraohjurin avustuksella. Haastavinta kotiverstaalleeni tässä modauksessa oli tämä tilanne, eli toisen reiän puhkeaminen juurikin valun kevennykseen. Tai siis oikeastihan haaste on vain jyrsinkoneen uupuminen 😞 Ongelman ratkaisijaksi syntyi kaikkien takatasaiminen irvikuva - venttiili, johon tein hitsillä ja rälläkällä kaksi hammasta ja hitsasin pultin lautaseen akkuporaan kiinnitystä varten. Eli venttiilin varsi menee lohkossa olevaan poraholkkiin ja ottaa sieltä ohjauksen. Naurattaa itseäkin 🙂 No, tasaus ja upotus syntyivät kuitenkin karusta työkalusta huolimatta. Tosin tästä ei tullut tarkka kopio lentomoottorista, koska alkuperäisessä konstruktiossa tuo upotus ei ole samankeskeinen laakeripukin reiän kanssa, vaan upotus on keskitetty tuohon valun kevennykseen. Oikeassa lentokonemotissa upotukseen on tehty holkki alumiinistä, eikä holkkia ole siten hitsattu kiinni. Itse päätin tehdä holkin magnesiumista ja hitsasta sen pinnasta kiinni. Ei sillä, että hitsille mitään lujuutta voisi laskea, mutta on ainakin (toivottavasti) tiivis ja estää mahdollisen öljyn hikoilun. Holkin valmiin mitan piti olla 22,4 mm +0,03 -0,00 ja täytyy sanoa, että moisen aihion löytäminen lohkosta ei ollut sitten alkuunkaan niin helppoa kuin kuvittelin. No, yhden paikan löysin... Mittailujen mukaan upotuksen ja holkin välille piti jäädä satkusta kolmeen välystä ja vasaralla naputtelemalla holkki upposikin paikoilleen (tosin lohko oli 50 astetta lämpimämpi kuin holkki, eli vähän välys vielä kutistui). Läpipultilla varmistus, että pysyy pohjassa, TIGillä hiukan räkää ympärille ja isommalla tasaimella tasaus. Jossain kohtaa pitää vielä sorvata vahvempi prikka vielä tuohon korialuslaatan tilalle. Prikka kuitenkin kantaa sekä lohkosta itsestään, että tuosta lisätystä holkista, eli pitäisi oikeasti tukea tuota laakeripukkia. Lopuksi vielä kuva lentomoottorin runkolaakeripukin "pinnapultista". Eli lisäosa on vain M10 kokoa ja lohkon kierrekkin säilyy, eli kyseessä ei ole perinteinen läpipulttaus. Tässä tapauksessa tosin perinteinen läpipulttaus olisi ollut helpompi tehdä, koska moottoriin ei tule öljynjäähdytintä ja jäähdyttimelle tulevat kanavat olisi voinut sillä tukkia. Aika näyttää oliko homma vai kivaa puuhastelua, vai onko tästä jotain hyötyäkin. Ja jos on, niin mitä 🙂

Pikku hiljaa ehkä valmistuu. Lähetetty minun SM-N950F laitteesta Tapatalkilla

Ohikiitävän hetken koin perisuomalaista kateutta, mutta onneksi se meni aika pian ohi. Hieno laite!

On katsottu autolauttoja... varattu paluumatkalle Tukholma>Turku iltalautta 01.07.2019. Muut yhteydet vaativat maksun samantien, joten ne ostetaan myöhemmin. Olemme sattumoisin Pohojosessa lomamatkalla reissua edeltävänä viikonloppuna, joten ajamme Trelleborgiin Haaparannan kautta. Emäntä ja koira lähdössä mukaan.

Pyhien ratoksi pientä päivittelyä tallissakin. Takaloksujen mallailua paikalleen. Huoltoluukun sovittelua konekopan kanteen. Kävin tämän laikkaamassa isolla vaivalla irti yhdestä palliksesta niin kait se sit pitää laittaa, vaikka meinas unohtua vintille... parit olat kasattu uusiksi. Yhdet normit. Yhdet droppiversiot hebster ohjein tehtynä. jos vielä kolmannet ja neljännet tekis kun tuli hankittua aihioita kerralla enemmän 🙂

Vapaa-ajan akussa ei ole juurikaan muuta eroa normi akkuun kuin villalevyt lyijylevyjen välissä joilla estetään kaasukuplien muodostuminen akkua ladattaessa, jotka estävät akun latautumisen. Suomeksi sanottuna siis normi auton akku ei toimi ilman tärinää joka ravistaa kaasukuplat pois, vapaa-ajan akku toimii vaikka se olisi kokoajan paikallaan. Autokäytössä ei ole merkitystä sillä kumpi akku sulla on. Jännitevahti joka estää akun purkautumisen liiaksi olisi kova juttu...