Leaderboard

Noniin, sisusta siis puuttui kokonaan ja tubbausten poiston vuoksi myöskään sopivia etupenkkejä ei ollut. Kahden istuttava vaneripohjainen apparinpenkki pakusta löytyi aihioksi: Siitä se ajatus sitten lähti, toinen hieman kärsinyt jatkoksi, ja leikkaa ja liimaa ja hiukan lisää putkea Puuilosta, ja 3 istuttava apparin penkki oli syntynyt. Penkki tuli etureunastaan kuplan moottoriluukusta napatuilla saranoilla kiinni, siten että sen saa kallistettua eteenpäin ja pääsee vararenkaaseen ja alla oleviin tavaroihin käsiksi. Bonuksena penkin saa helposti kokonaan irti ja voi nostaa pihalle ja istuskella vaikka siinä. Hanna Hyvinkäältä taikoi penkkiin verhoilut. Pehmusteet on tehty 2-kerroksisena siten että kovempaa alla ja pari senttiä pehmeämpää vaahtoamuovia päällä, ja tuli itsekin yllätyttyä että kuinka mukava penkistä tuli. 500 km:n päivämatkoja voi huoletta istumisen puolesta ajella. Takaosan sisustaminen aloitettiin laittamalla hieman vaneria seiniin. Ihan perälle saakka ei saatu tehtyä, mutta keskiosaan kuitenkin. Tässä oli suurena apuna Kyöstin juniksesta puretut vanhat vaneriverhoilut joista saatiin suoraan mallit ilman työlästä mittailua. Takaosaan piti vielä rakentaa jotain missä nukkua, ja hieman säilytystilaa, niin aloitettiin rock'n'roll sohvan rakentamisella. En halunnut vanerista runkoa kun Westfalioissa, vaan luotin rautaan tässäkin asiassa. Melkoinen mittailu ja sovittaminen ja ihmetteleminen alkoi kun saranat (Just Kampers) ei tuntuneet sopivan mitenkään niin että sekä istuminen ja nukkuminen olisi mahdollista. Ensi koetettiin netistä löytyneiden westfalian saranoiden ohjeen mukaan, mutta uustuotantosaranat ei osuneet edes reikiin. Myöhemmin syyksi ilmeisesti paljastui, että nämä uusio-saranat ovatkin ilmeisesti tölkin mitoilla tehtyjä. Loppujen lopuksi saatiin tyydyttävä ratkaisu aikaiseksi, ja nyt mulla löytyy sohvan rungosta cad-kuvat jos joku haluaa tuollaisen kopioida. Hannahan se taikoi patjat tähän, ja moottoritilan päälle tuli vielä samaa sarjaa oleva patja, joten nukkuminen ainakin onnistuisi. Kaapistoksi sovitettiin ensin palliksesta purettua westy-kaapistoa, mutta se jäi sovitteluasteelle, ja päädyttiin tekemään vain pieni säilytystila penkin viereen. Kaapiksi tekaistiin nurkkaan pieni jääkaappi / säilytystila, joka sai paremman puutteessa välttää. Jääkaapiksi löytyi Orimattilasta auton entiseltä omistajalta Volvon kuorma-autossa käytetty kompressorijääkaappi, Hyvä jääkaappi mutta kannen päällä ei voi säilyttää mitään jos haluaa sieltä jotain ulos.. Vähän mustaa väriä pintaan ja matto lattiiaan niin sai kelvata, vaikka väliaikaisuuden ja keskeneräisyyden tuntu jäikin aika vahvasti. Etuoviin tekaisin vielä samaisesta vanerista jonkin näköiset oviverhoilut, ja värjättiin nekin mustiksi. Elettiin huhtikuun viimeisiä päiviä, eli reissuun oli kuukausi aikaa kun ruvettiin asentamaan uutta moottoria. Huolella tehty 1835 kone paikalleen, niin kelpaa kiivetä alppiteitä ylös. Siis näin oli suunnitelma... Uudesta huoltoluukusta oli ilo asentaa uusi moottori paikalleen. Iloa kesti siihen saakka kun tuli käynnistyksen vuoro, jota ei sitten koskaan tapahtunutkaan.. Jotain mystistä on moottorissa, eikä se suostunut yhteistyöhön, ei edes luvannut. Kaikkea kokeiltiin useaan kertaan ja osia vaihdettiin toiseen, mutta pörinä ja pakokaasu puuttui.. Eipä ole tällaistakaan vielä sattunut.. (Uteliaille tiedoksi, että mahdollinen syy oli paksut imusarjat jotka jäivät kantamaan sylinteripelteihin niin että kannen ja imusarja väliin jäi usean millin rako..) Tuo vika ei vaan selvinnyt yrityksistä huolimatta, ja siinä vaiheessa kun lähtöön oli 2 viikkoa aikaa, niin vihelsin pelin poikki. Kuplasta hyvin toimiva 1600 kone 1-reikäkansilla irti ja junikseen pata. Ei kiivetty alppien mäkiä siis kovinkaan vauhdikkaasti... Kaikki alkoi olla siis valmista, mutta jotta ei tulisi tylsää, niin oikeasta etupyörästä meni kiristysmutterin kiristysruuvista kierre (huonolaatuinen tarvike). Toijalasta Teemulta palliksen raadosta hakemaan uudet tilalle ja homma pelastettu. Ja NYT siis kaikki piti olla valmista, niin 4 päivää ennen lähtöä alkoi bensa tuoksumaan hieman turhan voimakkaasti, ja bensatankkihan se oli ruvennut vuotamaan täyttöputken alta. Paikkasmassaa hätäratkaisuna pintaan ja lopputuubi matkaan mukaan, Hyvin piti kuitenkin ja vasta nyt tänä talvena on menossa uusi tankki paikalleen. Matkaan päästiin siis, ja koko reissu sujui ilman ainuttakaan murhetta, auto toimi kuten pitikin, mutta se on sitten toinen tarina. Tässä vielä kuva missä autoa rakennettiin tämä talvi, 18 neliön kerrostalotallissa tehtiin hommat sen jälkeen kun auto tuli peltisepältä.

Auto saatiin kotitalliin joulukuun puolivälissä ja maalarin kanssa oli sovittu auton viennistä loppiaiseksi, joten jäi hyvin aikaa valmistella auto maalariin. Edellisen kerran tämä oli maalattu pahemmin osia irrottamatta, joten nyt halusin kaiken irti joita ei maalattaisi korin väriin. Siis käsijarrukahva, vaihdekeppi, jarrupolkimet, ja paljon muuta pientä irti. Sähköistä katkaisijat ja muut pois ja sähköjohtojen huolellinen suojaus että olisivat vielä maalauksen jälkeenkin erivärisiä. Nopeusmittariksi vaihdan GPS-version, niin ei tarvii arvuutella nopeutta. Sitä kerkisin hieman hahmottamaan paikalleen, ja sovittamaan vielä varoitusvalojakin. Varoitusvalot ei jatkoon, mutta paikka niille on kyllä tuo. Todellinen syy kojelaudan muutoksille oli se, että sitä oli aiemman yleisjohtosarjan katkaisijoiden vuoksi leikelty jotta katkaisijat oli saatu paikalleen, ja kojelaudan alareuna puuttui pitkältä matkalta ja reiät oli suurennettu liian suuriksi. Ne olin joskus itse hitsannut (huonosti) pienemmiksi ja asentanut kuplan katkaisijat katkaisijat. Nyt oli hyvä hetki ennen maalausta korjata kojelauta, ja kun halusin ritilän pois niin meni kaksi kärpästä samalla kertaa. Auto on tätä kirjoittaessa siis maalarilla, ja palautunee sieltä jossain kohtaa kevättä. Tarina jatkuu heti kun tulee lisää tarinoitavaa, ja värikin selviää sitten, mutta ei ole kuparin värinen...

Tein sitten väliseinän 0.7mm röpelöpintaisesta alumiinilevystä. Seinä taittuu hieman etulattian pinnasta taaksepäin mukaillen turvakaaren linjaa. Täten sain hieman enemmän tilaa kuskin penkin selkänojalle ja pystyn säätämään sitä hieman taaksepäin. Ja säästyihän tuossa operaatiossa taas 4 kg..😜

Tulee kyllä siistin näköistä!

Tällä Lähtee Vaikut. Kilvet ilmesty

Oikea helmakin alkaa olla kasassa, vähän vielä saumaa ja hiontaa niin pääsee vetäsee epoksit päälle.

Nyt saa eka kelvata. Loppusilaus teen kun hitsaan sen...

Niinhän se on aika kulkenut taas 2.5 vuotta eteenpäin edellisestä projekti päivityksestä tänne palstalle. Karmann projekti on edennyt hitaasti, mutta varmasti eteenpäin ja kohta tulee 15 vuotta täyteen kun aloitin. Tänä talvena on kuitenkin tapahtunut ja vihdoin on ollut mielenkiintoa ja aikaa viettää pimeitä iltoja autotallilla lämpöisessä ja ruuvailla sekä sovitella osia pikkuhiljaa paikalleen. Pieniä mahdollisuuksia olisi saada maaliin projekti tälle kesälle, mutta en vielä lupaile. On nimittäin vielä kummiskin jäljellä työtä ja muutama pieni osapuute, jotka on vaikeita löytää. Iso apu ja vauhdittaja nyt viime aikoina on ollut se että tuli hankittua pari vuotta sitten 2kpl Typ 34 "raatoja" lisää ja niistä on sitten löytynyt puuttuvia pisteosia. Kasausta on tehty silkkihansikkain kun autotehtaalla ja tulee tehtyä aika huolella sekä hitaasti kun ei oo kiirettä ollut. Tänä talvena on mennyt paljon osia paikalleen ja homma on harpannut. Yritän muistaa päivittää tänne nyt vähän aktiivisemmin tätä etenemistä, jos jotakuta kiinnostaa seurata. Tässä siis kuvia tältä päivältä.

NONIIN, nyt on päästy jo tähän talveen ja miltei nykytilanteeseen. 2025 elokuussa käytiin ajelemassa saariston rengastie ja siitähän sitten tulikin KALLIS reissu. Hieman koleahkossa säässä istuttiin autossa leirintäalueella meren rannalla, jossa vaimo sitten tokaisi, että "Tähän pitää saada ikkunat". Vielä kun pari kanssa harrastajaa sai vaimon vakuutettua läpikäveltävän ohjaamon autuudesta, niin konkurssi häämötti nurkan takana. Itseä oli alkanut hieman nyppiä joka talvinen auton purkaminen ja auton keskeneräisyys, niin tämän talven ohjelmaan otettiin sitten laajemmat peltityöt ja auton maalaus (vihdoinkin, voisi joku todeta..). Tallikausi alkoi siis totuttuun tapaan purkamisella ja äänieristebitumien poistamisella, joita autossa olikin miltei joka paikassa. Helmojen korjauksen laatu jo arvaattiinkin aiemmin tehtyjen takanurkkien avauksen perusteella, mutta silti kitin määrä oli hieman yllätys. Korjauspellit oli lisäksi hitsattu päällekkäin vanhojen peltien kanssa, ja tasoitettu kitillä hitsisaumoja siistimättä. Ja tämä siis ihan maksettuna työnä aikoinaan teetetty. No, onpahan peltisepälle jotain tekemistä... Kone ja vaihdelaatikko irti, ja kun laatikko oli lattialla niin se oli näppärä lähettää tarkistettavaksi, eikä turhaan. Laatikkomies oli hieman jopa ihmeissään että vaihteistolla oli kuitenkin päästy eteenpäin. No, olihan se jo hieman pitänyt ääntä varsinkin moottorijarrutuksessa, mutta nyt on uudet rojut sisällä niin uskaltaa taas tulevaisuudessakin Suomen ulkopuolelle. Peltiosia oli hommattu BBT:ltä valmiiksi jo jonkinmoinen kasa, ja kun peltiseppä ilmoitti marraskuussa että nyt on pajalla juniksen mentävä aukko, niin suunta kohti Vaskiota. Sitten alkoikin tapahtua ns. isolla pensselillä ja reilut pari viikkoa auto vietti peltisepän hellässä huomassa. Vanhat kylkipalat pois, ja uudet korjauspalat paikalleen. Myös pariovet päädyttiin vaihtamaan kokonaan, eikä alettu rei'ittämään ehjiä umpparin ovia. Ei ne BBT:n peltiosatkaan suoraan istu, vaikka peltiseppä niitä ihan hyviksi kehuikin, mutta matimies on amatimies tässäkin asiassa, ja se on syy miksi en itse tee peltitöitä... Etummainen pariovi jouduttiin ottamaan pykälää vanhempi, kun uudempaa ei ollut saatavilla, joten siihen piti askarrella etuoven kahvaa varten kolo. Myös oikeanpuolen doglegi oli joskus korvattu brassi-doglegillä, ja mysötty paikoilleen ilmeisesti pajavasralla, niin myös se oli vaihtolistalla. Samassa kuvassa näkyy oven takakulma, jota oli joskus korjattu ja pintapelti oli kuopalla ja löysä, ja korjattu kitillä. Pelti oiottiin ja kiristettiin niin ehkä hieman vähemmän kittiä riittää. Sitten helmojen kimppuun.. Ensin kitit lattialle ja oikeanpuoleisen helmanpätkän peltiseppä päätyi vaihtamaan, mutta vasen oli sen verran tiukasti kiinni ja vain saumastaan huono, että siitä korjattiin vain liitoskohta. Ja sitten väliseinän kimppuun, jotta pääsee kulkemaan ohjaamosta suoraan jääkaapille, kulkematta lähtöruudun kautta.. Kuvassa näkyy myös ähtäröity kojelauta, kun en ole koskaan tuolle CD-levy telineelle juniksessa keksinyt mitään järkevää funkiota.. Syksyllä kun projektia aloiteltiin, niin ei ollut läpikäveltävän juniksen muutossarjoja saatavilla, mutta nythän niitäkin on jo valmiina setteinä. Peltiseppä haki peltiä ja putkea ja alkoi taikomaan niitä selkänojiksi. Jonkinmoisen ähräämisen jälkeen näyttivät ainakin minun silmään kelvollisilta. Selkänojat on tehty alkuperäisillä mitoilla ja alkuperäisen mallin mukaan, mutta ei ihan alkuperäisiksi kuitenkaan. Mm. säilytyslokeroihin on pääsy koteloiden sivuista, eikä yläpuolelta penkin alata kuten alkuperäisissä.

Ensin oli ajatuksena pelkästään paikata lattiasta reikä, mutta tarkempi tutkiminen osoitti sitä paikatun jo niin moneen kertaan, että moinen tilkkutäkki ei oikein miellyttänyt, vaikka se ei mattojen alta mihinkään näykään. Samoin tuo lattian etupuolella oleva potkupelti oli sen verran kauniisti korjattu, että senkin näkeminen aihutti erinäisiä reaktioita. BBT:ltä uutta peltiä ja auto Vaskiolle Caracen hoiviin. Takakulmat oli myös korjattu " ei niin hyvin", ja takavalot haluttiin palauttaa lakuperäisiksi, joten samalla kertaa oli hyvä korjauttaa takakulmat kun auto oli peltisepälle kuskattu. Kytkimen jäykkyyskin korjattiin samalla, eli uusittiin koko kytkinvaijerin putki. Vanha putki oli nostettu liian ylös tontituksen vuoksi, ja polkimen päässä vaijeri teki tiukan mutkan ennen putkeen menoa ja kiskoi putkea sivusuunnassa ja hankasi siihen kiinni. Uusi putki paikalleen oikeaan kohtaan ja kytkin tuntui siltä kuin pitäisikin. Tästä ei vaan tullut napattua yhtään kuvaa... Pensselillä paikkamaalia takakulmiin ja uudet vanteet alle. Ohjausakseli jäi lyhentämättä kiireessä, mutta putosihan tuo ratti sentään 6 cm alemmas ja paljon muutakin jäi vielä tekemättä, mutta sopivasti saatiin heinäkuun alkuun taas auto nippuun ja kohti Norjaa...

Jotain taas yritetty. Hiekkapuhalluksen jälkeen löytyi muutama pieni paikka vielä mitkä tuli tilkittyä. Nyt tilanne taas vähän edennyt ja saatiin vklp nykästä epoksit pohjaan kauttaltaan. Jarrulinjat, tukivarret ym ym tulee kaikki uutta niin oli suht kivuton vetästä suojaamatta sen enempää. ennen epoksia pohja tuli moneen kertaan käsiteltyä mekaanisesti, putsaten hyvin ja vielä ennen itse päämyrkkyä voitelin koko pohjan fosforihapolla. Aika hienosti toimi tuo IKHn fosforihappo. Hapon jälkeen karhennus, rasvanpoisto ja 2k epoksi pintaan. Tästä on taas hyvä jatkaa, työ ja perhe kuitenkin haittaa harrastusta. kuplaan uusi moottori tekeillä, arpa antautui vähän westfestin jälkeen 🥲

Piti aloittaa toisenkin lattian valmistelu ennen vahvikkeiden hitsausta..

Tänään testasin pelaako kone/woimansiirto/kytkin ..koneesta oli toinen venttiikoppa jäänyt sinne tienposkeen ja mopo oli ilman koppaa missälie koko ajan, eikä koneessa ollut juurikaan öljyä...se hieman jännitti , mutta ei sieltä öljypohjasta tullut vettäkään. No voitelin pytyt ja keinut /venttiilit ja startilla nousi jo öljynpaineet uusilla ohuilla öljyillä . Kone paukautettiin käyntii 2-tahti pienkonebensalla ,ja kone kävi hyvin lämpimäksi ja iki varma SU pelas heti kuin "Ailin värkki" . Vaihteet toimi eteen ja taakse ja kytkin pelaa, eikä vuotoja ilmeenyt...homma etenee..

Sitten vinkkien vinkki. Dormanin HELP! osanumero 46032 (Dodgen PVC venttiilin letku) passaa myöhäispalliksen keskus tyhjäkäyntipiirin ja ilmanputsarin välille kuin nenä päähän.

Tämä on muistaakseni viimeinen peltityö mistä maksoin paperirahaa, mitä en vielä ole fixannut. Tai.... toisen parioven ikkunakehys olisi vielä mutta sen taidan jättää rauhaan. En ole mikään koritoiden expertti tai tinauksen ammattilainen. Mutta tämä ei ole se tapa millä peltejä kuuluu liittää yhteen. Btw kuvan vasemmassa reunassa paikka jonka itse aikoinaan tein nolla kokemuksella ekana vuotena kun auton omistin. Tuokin paikka näyttää paremmalta kuin tämä tinapallo. Tuo pikkupaikka on seuraavana korjauslistalla. Sauma auki ja vain lämpimässä tallissa säilössä olleesta autosta löytyy tämän verran ruostetta sauman välistä. Vasteen ja vasaran kanssa pikku hierominen ja pelli prepattu puskusaumalle.

Kuva lopullisesta tuotteesta. Vielä pitäisi löytää vintagemmat kaiutinritilät noiden reikien peitoksi. Siinä oli jotkut 80-lukuiset rumat Philipsit, enkä niitä viitsi siihen laittaa. Toki nuo reiät olisi voinut paikkailla sopivalla vinyylinpalalla ja Nahkatohtorin korjaussarjoilla, mutta en älynnyt sitä ajoissa...

Uudet lootan kumit tuli postisissa niin pääsi testaamaan lootaa paikalleen. Nyt voi todeta että lootan etukannakkeen jigi oli toimiva kun keppilinja asettui just eikä melkein keskelle. Samalla sai myös varmistuksen että tophatit on tullut hitsattua oikeaan paikkaan.

Tuosta nämäkin nyt lähtee. Ekaks kanttikoneella sit kutistamalla kaareva tussiviiva suoraksi...

Nyt takahelma on valmis hitsattavaksi! Myös varapyöräkotelon sivujen korjauspalat viittä vaille valmiit hitsattavaksi!

Nyt takahelma on korjattu. Sisäpelti pitää vielä puhdistaa ruosteesta ym. jonka jälkeen sit voin ruostesuojata molemmat sisäpuolelta minne ei jälkeenpäin pääse kun ovat hitsattu koriin..

Sillä on vissi ero onko pelti korjattu vai onko se korjattu hyvin. Myöskin se mitä toinen voi pitää hyvänä korjauksena voikin todellisuudessa olla kompromissi kun osaaminen ei riitä. Tossa tapauksessa positiivinen puoli on kuitenkin se että nyt tietää miten on tehty.

Nyt olis lattiat valmiit asennettavaksi!

Olipa naurettavan helppoa kiristys 😄 Pikku momenttiavaimeen 5.35Nm (1:64) ja niks naks oli mutteri kiinni. Sitten vain pikkuisen kirrasin lisää että sai sokan paikoilleen. Jahka saadaan takaisin omille pyörilleen, niin tsekkaan isolla momenttiavaimella miten lähelle totuutta osui.

Nonni, tulihan ne rummut lopultakin. Melkein viikonpäivät olivat postilla hukassa. Nyt vaikuttaa hyvältä. Ovat kunnon paksua tavaraa ja mikä tärkeintä, eivät hinkkaa jarrukilpiin. Ilmeisesti kaikki aikaisemmat rummut mitä mulle on vuosien varrella myyty ovat olleet roskaa tai enempi vähempi vääränlaisia. Ainakin kolmet eri rummut ja parit jarrukilvetkin on tullut testattua. Vanha ja uusi rinnakkain. Uusi on noin 4,5mm kapeampi eli ei osu enää kilpiin. Vanhoilla piti viritellä rummun ja navan väliin 3mm spacerit etteivät hinkanneet kilpiin. Aikoinaan jostain rummuista sorvillakin vedin sisälaidasta 5mm pois että mahtuivat pyörimään. Nämä uudet on nyt Paruzzilta ja 70-79 mallia, tosin samoilla vuosiluvuilla kaikkia näitä entisiäkin muut kauppiaat ovat myyneet mutta nyt tartuin Paruzzin malliin, kun huomasin kuvassa eron ulkonäössä. Nappulakumejakin pääsi mallaamaan taakse.

Whoaa, got accepted to American Car Show 2026!!

Personal Autostrada löytää uuden elämän. Pikkusen sahanpurua ja lakkaa se vaan kaipaa

Nyt sit vihdoin tämäkin pelti puhdistettu mustasta varastointimaalista ja saanut pohjamaalia pintaan...

Kone ja aski takaisin paikoillaan. Kokeilimpa ekaa kertaa elämässä koko paketin asennusta kerralla. Sujahtaa tosi näppärästi paikoilleen tällä tavalla ja olis voinut olla pakoputki ja öljyntäyttökin paikoillaan. Ainut haastava paikka oli saada askin kiinnitysmutterit paikoilleen, kun eihän sinne koneen ja askin kiinnityspisteiden väliin mahtunut kuin sormella kokeilemaan kiinnityspultin päätä. Aikansa kun harjoitteli, niin lopulta tärppäs. Ens kerralla kun on rojut taas pois paikoiltaan, niin taidan hitsata mutterit kiinni rungon kiinnitysrautaan missä aski roikkuu. Tuolla toisessa kuvassa punaisten nuolten osoittama paikka.

Marginaalisesti parempi.

Näin on, tällä kertaa se oli hieman ylöspäin! Vuosien aikana perä tahtoo roikkua😂

Olisiko teillä hetki aikaa puhua kärppien menestyksestä? - - - Kiitos, se olikin nopeasti käsitelty aihe.😁

Muistaisin et 99 ku prässäilin yhden metsälöytöjuniksen sauvaa latasta irti tais mittari näyttää noin 70t ja siinä vaiheessa kun nytkähti liikkeelle, kuulu helvetillinen pamaus ja tavaraa putoili koulun verstaan hyllyiltä, pomppasko lie lattiakin

Nyt hitsausmutteritkin ovat paikoillaan! Toisen lattiapuoliskon sauma nyt siistitty jotta voin kohta hitsata siihenkin vahvikkeet. Nyt myös mitannut ja sovittanut tuolinkiinnikkeet yhteen lattiaan....

Näköjään nämä omavalmiste puskurinkiinnikkeet sopivat!

Virtaselta saa suomesta jos tarvetta J-listalle. https://www.thesamba.com/vw/classifieds/detail.php?id=1587062

Kumitiivisteen J-kanava oli hieman murentunut alareunassa eikä kiinnostanut oikeen vaihtaa kokonaan.. Sisäpintaan vedetty Ruststoppia nyt kun takavalon johdon pidikkeet hitsattuna pre-49 tyyliin...

Pari mittaria

Tälläinen projekti on tallissa, ja ser tuli mulle "valmiiksi" purettuna. Paljon osia on jäänyt vuosienvarrella matkalle ja korvaavien osien löytäminen on näillä leveys asteilla haastavaa. Brasiliassa olis ehkä helpompaa... Puuttuu mm. ratti, listoja, alkuperäiset vanteet ja paljon muuta. Pienempiä osia saa Brasseista postissa mutta isommat palikat on haastavia. Pitkäaikanen omistaja on edesmennyt, eli sitä kautta ei enempää selvinnyt. Auto on ollut aiemmin tummemman punainen ja ihka uudehkona joku ruskea. Näitähän ei, ainakaan ennen uustuontia, Suomessa montaa ollut, ja nytkin tiedossa vaan 3. Tiedonjyviä otetaan kiitollisena vastaan :) Timo Anttila, Vaasa, O4OO56O35O

Mittailua, sovittelua ja muutama kirosana. Nyt on c-tolpan alaosa paikallaan ja takahelman etuosa raakasovitettu paikalleen.

Hups. Väänsin toisen pellin tänä aamuna...

Tähän pyritään kasaamaan nurkkiin kertyneitä osia mahdollisimman paljon ja tarkoituksella käytetään mieluiten patinoituneita orkkispultteja kiiltävien kilopulttien sijaan (vaikkei tätä pussihousut jalassa rakennetakaan).

Siksipä sanoinkin viimeiset ISOT KORJAUS pellit.. Kaikki pitää vielä saada paikoilleen kans. Jotain pienempää korjauskohtaa tulee varmaan vielä vastaan myös sekä muutama kustomi(=heb) pelti pitää vielä saada tehtyä. Projekti olisi huomattavasti pitemmällä jo sillä työmäärällä mitä siihen olen laittanut jos en olis aloittanut näin paskasta raadosta. Tuntuu että raadon korjaukseen on uponnut yli 75% työmäärästä...

Taaka-akselille tuli uudet SKF:n laakerit ja akselitumppien päittäisvälys otti ja katosi kummaltakin puolen. En kyllä käsissä vanhoja laakereita pyöritellen keksinyt että mistä se välys syntyi mutta nyt peräpää on priimaa.

Tähän sitten hommat jäi, helmat mallattuna paikalleen, oviaukko mitoissaan, tavaratilan lattian korkeus helman suhteen tarkistettu ja säädetty. Helman reuna pitää olla 11mm palkkien yläpinnan yläpuolella että lattia sopii paikalleen. Tai no ainakin noihin tallin seinustalla odottaviin vihreisiin pelteihin. Parioven taakse tuleva helmakin pitää vielä sovittaa olemassaolevaan helmaan sopivaksi. Lootakin tuli haettua kunnostuksesta. Onneksi ei tullut testattua arpaonnea tämän lootan kanssa. Kottenilta tuli tälläiset terveiset. "Pinjoniakselin päälaakeri oli halki ja sivuposkien laakerit menivät myös vaihtoon. 3/4 siirtäjähaarukka oli myös vaihdon tarpeessa. Muutamat laakerit olivat myös vaihtolistalla." Eli olisi ehkä toiminut ja sitten lasahtanut lopullisesti jollain pitkällä reissulla.

Pitäis aina purkaa kaikki kerralla ja tilata uusia osia vasta sitten... 4 vuotta sitten vaihdoin vetarin suojakumit ja silloin tsekkasin nivelet. Uusia suojakumeja tilatessa tuumasin että mitään ääntä kun ei ole kuulunut niin tokkopa ne on vaihtokunnossa. Noh, nyt sitten kun purin atomeiksi ja pesin osat, niin totesin että neljästä nivelestä kolme (EMPI) oli vaihtokunnossa ja yksi muun merkkinen oli kans kiikun kaakun joten nyt sit tilattiin uusia niveliä ja odotellaan taas viikko. Olis näillä varmaan vielä kesän työnnellyt mutta mieluummin vaihtaa nyt kuin jossain Norjan vuonoilla... Sain nyt sentään uudet Febin kumit sujautettua akseleihin.

Nyt oli hyvä hetki kun lokasuojat ovat irti pistää vääntösauvojen kumipuslat uusiksi. Oli kyllä aika soikeaksi mennyt reiät vanhoissa puslissa.

Motonetista löytyi 76mm ulkohalkaisijailtaa oleva aluminoitu pakoputki 1,5mm seinämällä, eli siittä muodostuu lämpöputken selkäranka. Parioven helman ja helman vahvikkeen sain pistehitsattua kasaan ja sisäpuolen saumat uitettua epoksipohjamaalissa.

https://m.nettikone.com/zamboni/jaanhoitokone/2467114