Leaderboard

Pippaloiden jälkeen otin kuplan takaisin halliin ja pääsin niputtamaan moottoria lopullisesti. Tuli tilattua chromo työntötangot, joista joutuin hiukan lyhentämään. Keinuvipuakselit ja itse keinut tuli myös uudet, vakio välityksillä. Kansien palotilat muokattiin ja niistä tehtiin 44cc. Dekiksi tuli 1,3 mm. Erinäisten viivästyksien takia sain koneen nippuun vasta kesäkuussa. Kaikki valmiina starttausta varten. Tovin starttailun jälkeen ei millään hitollakaan käyntiin. Huomasin että bensaletku vuotaa solkenaan, se oli päässyt kovettumaan ja murtui joka puolelta, kun hiukan taittoi. Laitoin kokonaan uuden letkun, siten että suodatin on heti vaihdelaatikon etupään kohdalla ja siitä polttoainepumpulle on teräspunosletkua. Ei muuta kuin lisää bensaa tankkiin ja starttaamaan. Ei vieläkään, ei sitten millään. Lupailee kyllä, mutta ei käyntiin. Puristusten mittaus, 4-5bar joka pytyssä. Ei helvetti, ohivuotojen mittaus -> 40% venojen ollessa kiinni. Ei auttanut muuta kuin ottaa kannet pois ja mitata ohivuodot irtonaisista kansista. Tuloksena 1-3% ohivuotoa imu ja pakokanavista mitattuna. Ajattelin että ainut mahdollisuus männänrenkaat ja otin sylinterit ja männät pöydälle. Heitin AA-sarjan renkaat olan taakse ja laitoin grantit paikoilleen. Parista joutui viilaamaan, jotta sai välykset osumaan 0,2-0,3mm. Kone takasin nippuun ja mittasin ohivuodot -> n. 5-7% joka pytyssä männän ollessa ylhäällä ja venojen kiinni. Ajattelin, että nyt lähtee. Ei se sitten lähtenyt vieläkään. Mittasin puristukset, 4-5bar joka pytystä edelleen. Siinä vaiheessa rupesi jo ihan oikeasti vituttamaan. Kirjoitin tuonne tekniikka puolelle topiccia 19 päivä kesäkuuta, missä lupailin sapuskat grilliin palkaksi oikeasta neuvosta. No sieltähän se oikea arvaus tuli Mikolta huimat 24 minuuttia mun kirjotuksen jälkeen. En tietenkään sitä heti halunnut uskoa, mutta kyllä se nokka siellä oli suht reippaasti myöhäsellä. No opin ainakin, ettei parane luottaa aftermarket osien ajoitusmerkkeihin. Kone pois ja purkuun, taas kaikkien osien putsaus ja tällä kertaa nokan ajoitus kohdilleen heittokellon kanssa. Kone nippuun ja paikoilleen. Sytkän perussäätö, venttiilivälyksien säätö, öljynpaineet koneeseen ja ei muuta kuin kokeilemaan. Käänsin avaimesta ja kone hörähti samantien hetkeksi käymään. Kävi ehkä 3-4 sekuntia. Siinä hetken savun keskellä mietin, että perkele eihän siihen mennyt kuin viis vuotta. No seuraavaksi nokan ja nostajien sisäänajo. Starttaus ja kone ei jaksa pyöriä, välillä starttaa normaalisti ja välillä tuntuu, kun joku ottaisi johonkin kiinni. En ymmärrä, taas meinaa usko loppua. No tähän vika löytyi melko nopeasti. Olin jo jonkin aikaa kaasaria ihmetellessäni miettinyt mikä niiden ”idle By-pass” säätöruuvien funktio on. Löysin jonkun vanhan Dellorton artikkelin mistä ymmärsin, että olisi tehty joskus kauan sitten emission control tarkoitukseen, en tiedä ymmärsinkö oikein. No joka tapauksessa siinä artikkelissa käskettiin kääntämään kyseiset säätöruuvit kiinni. Toinen ongelma oli, että olin jostain syystä siinä oletuksessa, että kun mopossa kaasarin seosruuvin oletus on 1,5 kierrosta auki, niin kait se näissä isommissakin on. Saa nauraa. Eihän se niin sitten ollutkaan. Seosruuvit 4,5 kierrosta auki, starttaus ja kone pyörii nätisti ja hurahtaa käyntiin. Varovasti kierroksia ylöspäin ja korvakuulolta 2500 rpm kun kiekkamittari näytti ihan mitä sattuu. Siinä vajaa puoli tuntia käytin kierroksilla ja sen jälkeen öljyn vaihto. Samalla tuli todettua, että tuli tiivis kone, kun ei lattialle ollut ilmestynyt tippakaan öljyä. Pari tippaa öljypohjassa olevasta öljynlämpö anturista oli tiputtanut. Pitää muutenkin laittaa tuo öljynlämpöanturi johonkin muualle, kun se nyt hajoaa ensimmäiseen hidasteeseen. Eikä se vissiin näyttänyt edes oikein, kun mittarissa max 75°C, vaikka uusi mittari. Öljynpaineet oikein hyvät, lämpimällä koneella tyhjäkäynnillä 1 -1,5bar. Miten ootte toteuttanut öljynlämpömittarin anturin asennuksen? Tai siis lähinnä minne? Öljypohjan sihdin putsaus ja uusi öljynsuodatin sekä uudet öljyt koneeseen, käytän Valvolinen VR1 20w50, koska saan sitä edullisesti. Auto laakista käyntiin ja sytkän hienosäätö lampulla 10 asteeseen, kierroksilla max ennakko 32. Hetken kaasarin ruuvailun jälkeen löytyi tyhjäkäyntikin. Tais osua ainakin tk suuttimet laakista oikeeseen. Autossa paikoillaan Japanin ihme Skylinestä ylimääräseksi jäänyt seosmittari ja laajakaista lambda. Tyhjäkäynnillä seokset nyt 14,3 - 14,5. Seuraavaksi olisi ohjelmassa vuotavien jarruputkien vaihto ja vaihteensiirtotangon puslien vaihto, että pääsis säätämään kaasaria ajoon. Jos sitä pääsis leimalle koittamaan vielä tällä viikolla. Tuleeko nuo moottorinalapellit koneen etupuolelle sylinterinpelteihin kiinni? Vai täh, tässä vehkeessä ei koskaan ole ollut muita peltejä kuin unohduspellit, sylinteripellit ja hihnapyörän takana oleva pelti. Ajattelin nyt laittaa kaikki kiinni, kun tuli hommattua uudet. Loppuun vielä koneen specsit: - 1300 lohko, porattu ylikokoon - Vakio kampiakseli kiillotettuna, uudet 5,5” kanget. - 85,5 pytyt & männät AA, Grantin renkailla - CB:n Eagle 2280 nokka. - Suorat kampuran ja nokan rattaat. (Tiedän, aiheuttaa melkoisen ulinan) - Scatin kevennetyt nostajat - Chromotönärit - 1,10 Hi-Performance keinuvipusarja - 2 reikäkannet, hd venttiilijouset, uudet vakio kokoiset venttiilit. - 009 jakaja, kärjettömällä sytkällä. Parempi puola. - Dellorto Drla 40 - Full flow, 30mm pumpulla. - Doghouse puhallinkoppa. - Joku Bugpackin pari kymmentä vuotta vanha käärmeenpesä. Katsotaan mitä talvella, alusta ainakin kaivannee päivitystä..

Maaliskuussa aloitettu koronarojekti pikkusen venähtänyt, mutta jospa tuon sais tuupata kohta takaisin ahteriin.

Heti ensimmäisenä kävin takapenkin kimppuun, kun sopinut kunnolla paikoilleen turvakaarien takia. Istuinosasta isäni oli ottanut etukulmista palat pois, jotta mahtuisi paikalleen. Istuinosa eli miten sattuu, kun siihen istahti. Selkänoja taas oli vielä alkuperäisessä muodossa, mutta taittui reunoista eteenpäin koska otti kiinni turvakaariin. Istuinosasta päätin kääntää etukulmat toisinpäin, kuva selventää mitä tarkoitan. Selkänojaan tein U:n malliset lovet. Vielä saman päivän aikana takapenkki ja etupenkit matkasi verhoomoon. Taakse sivupahvit tein polykarbonaattilevystä. En löytänyt pistosahaa hallista mistään, laitoin isälle ulkomaille viestiä, että mihin ihmeeseen se on sen jättänyt. Samalla toivoin sormet ristissä, ettei se kysy mihin sitä tarvitsen. No vastaukseksi sain pistosahan olinpaikan ja tietenkin kysymyksen, että mihin sitä tarvitsen. No en äkkiseltään muuta keksinyt kuin, että teen olohuoneeseen sohvapöytää. Etupahvit ja takapahvit suuntasivat verhoomolle penkkien seuraksi. Sitten lattian kimppuun, vanha lattiamatto irti, tai no se mitä siitä oli jäljellä. Suurimmat ruosteet pois ja lattia mustaksi. Sitten sovittamaan uutta lattiamattosarjaa, no siitä jää tyhmästi lattia näkyviin välistä, niin hain ihan perus mustaa verhoilukangasta ja sitä laitettiin vähän joka puolelle lattiaan, luojan kiitos sain tuon avopuolison näihin mattohommiin avuksi. No se näytti sujuvan niin paljon paremmin häneltä, kun multa, että päätin ruveta fiksaamaan sähköjä. Ne(kin) kun on tehty vähän sinnepäin. Kaikki suojaamattomia liittimiä ja johtoja menee sinne tänne, liitoksina toimi välillä pyhähenki, kun oli vaan parit karvat kiedottu yhteen. Ajattelin, että fiksaan vain ne muutaman melkein poikki olevan johdon. 20 tuntia ja sataa metriä johtoa myöhemmin olin vaihtanut kaikki johdot ja liittimet uusiin. Ruvettiin olemaan näiden edellä mainittujen kahden viikon puolivälissä, kun sain viestiä, että penkit ois valmiita. Ei muuta kuin auto trailerille ja lumisateessa kohti verhoomoa turvakaaren verhoilua varten. Seuraavana päivänä penkit kyytiin ja auto takas omaan halliin. Aikaa oli muistaakseni tässä vaiheessa viitisen päivää vanhempieni tuloon. Tässä vaiheessa vasta tuli mieleen, että kun he tulevat suomeen tiistaina ja yllätysbileet ovat vasta lauantaina niin mitä hittoa mä sanon missä auto on, kun ei sitä talliinkaan voinut jättää näkösälle. No mietitään sitä sitten myöhemmin. Vanteet kävivät vielä tutulla puhallettavana ja maalattavana sekä sai uudet kumit päällensä. Tuttu maalari kävi paikka maalaamassa pyöränkaaret, kun oli kivet päässyt hakkaamaan pellit paljaaksi. Pari päivää siinä soviteltiin avopuolison kanssa penkkejä ja pahveja paikalleen, kiinniteltiin uusia kahvoja ja muita osia paikallensa. Moottorinkin kasasin rekvisiitaksi paikalleen, tai no olihan se muuten nipussa mutta kansia piti vielä hiukan fiksata, palataan niihin seuraavassa viestissä. Viimeisenä iltana vielä hiukan maalipinnan puunausta ja paikkojen kiillottelua. Tiistai aamuna lähdin vanhempiani hakemaan Helsingistä kentältä ja siinä meno matkalla heitin kuplan kaverin talliin odottamaan lauantain pääpäivää. Koko menomatkan mietin, että mitä hittoa mä sanon missä kupla on. Siinä sitten jotain fiksua mielestäni keksin ja ajattelin, että en kerro mitään, vastaan vaan, jos ukko jotain kyselee. No noukin heidät tavaroineen kentältä kyytiin ja lähdettiin tulemaan takaisin päin. Päästiin arviolta 500-600 metriä kun ukko avaa suunsa ja kysyy että: no mites kupla voi? Minä siihen sitten sopertamaan: että kaverilla, tekee rosteriputkistoa siihen ja sitten dynamometriin säädettäväksi sen jälkeen. (On melkein vakio kone :D) Pyyhin samalla hikipisarat otsalta ja mietin että meniköhän hieman heikohko selitys läpi. Sen jälkeen keskustelu vaihtui melko nopeasti toisiin aiheisiin. Synttäripäivänä sitten vietiin siskon kanssa ukko kaupunkiin syömään ja vieraat kaasuttivat maalle synttäripaikalle. Kuplakin löysin pihaan perille. Siinä sitten syömisten jälkeen ajeltiin takaisin maalle ja sidottiin ukkon silmille side ja pihalla istutettiin kuplaan. Hetken se siinä silmät sidottuna hiplaili ja ihmetteli (luuli varmaan istuneensa 69 vm. Corvette Stingrayhin, semmonen kuulemma pitää vielä joskus saada), meinas sillä housuun lirahtaa, kun takaa koko suku ja kaveripiiri huusi yllätys ja muutama tippakin tais silmäkulmassa kävästä kun näki mitä autolle on tehty.

Isäni kuplan tarina alkoi uudenvuoden juhlista vuonna 1995, jolloin hän sen osti naapuriltaan. Tarinan mukaan hintana oli kossupullo (minkä vielä itse joi) ja joitakin markkoja. Kupla oli ihan perus 1300, vuosimalliltaan 1966. Löytämieni vanhojen lappujen mukaan, muutoslupa avoautoksi on haettu maaliskuussa 1995. Isäni teki itse kyseisestä yksilöstä silloin laikka-avon. Hänelle tuttuun tapaan myös verhoilut ja maalaus suoritettiin itse. Väriksi valikoitui Ferrarin punainen, etupenkeiksi vaihtui ”sporttisemmat” Datsun 100A:n penkit. Sisustan verhoili mustalla nahalla. Valmistuttuaan auto toimi vanhempieni hääautona 1998 kesällä (näissä pirskeissä minäkin olin jo mukana). Hääparin poistuttua ylpeänä kirkonpihalta Ferrarin punaisen avokuplan kanssa oli nurkan takana mennyt vaihdekeppi poikki, ruuvimeisselin kanssa kakkonen silmään ja matka jatkuu. Meisseli on yhä keskikonsolissa tallessa hätätapauksia varten. Kirjoittaja itse vuonna 1998 1998 1998 Kupla 2014 edellisen kerran leimassa ja ajossa. Kupla oli joka vuosi siitä eteenpäin säännöllisen epäsäännöllisesti ajossa kesäisin aina vuoteen 2014 asti. Minä aloitin amiksessa autopuolen kolmannen luokan syksyllä 2014 ja meillä oli opinnäytetyö edessä. Isäni ehdotti jo kesällä, että voisin ottaa kuplan aiheeksi ja siinä sitten yhdessä päätettiin laittaa kuplan koneeseen täysremontti ja samalla laittaa isompaa sylinteriä ja kaasaria jne. Luin koko kesän tietoa netistä kuplan moottoriremonteista ja mielestäni olin valmis aloittamaan projektin. Iso kasa osaa tilaukseen ja kupla kouluun. Moottori pois ja kauheaa vauhtia purkamaan, muiden oppilaiden ihastellessa komeaa avokuplaa. Olen pienestä pitäen ollut kiinnostunut tekniikasta ja touhunnut kaiken näköistä, joten uskoin selviäväni tästä helposti. Lohko lähti kampiakselin kanssa koneistamolle, tarkistukset ja aarporaus ylikokoon, kun kulumaa oli. Moottorin irrotuksen jälkeen huomasin, että vaihteiston kytkinkaavelin moottorinkiinnitys pulttien reikien olevan haljennut ja pultit tulivat ylöspäin nostamalla pois. Laatikko pois ja tutulle alumiinihitsarille hitsattavaksi. Päivän kokeilun jälkeen ei kuulemma onnistunut. No koulun sijaisopettajalta sattui löytymään uusi laatikko suht edulliseen hintaankin. Se sitten paikalleen ja seuraavaksi takaisin moottorin kimppuun. Hirveällä kiireellä full flow reikiä tekemään lohkoon (nämä olisi kannattanut pyytää koneistamoa tekemään), ensimmäinen ihmetys mikä hemmetin NPT 1/8”, 3/8” ja 1/4” kierre. Koulun työkalu vastaavalta kysymään, ei tietenkään löydy. Vauhdilla motonettiin ja kierretyökalu hyllylle. Oikeat tapit käteen ja kassan kautta takasin koululle kierteitä tekemään. Kierteistä tuli hiton hyvät, yks pikkujuttu vaan. Tuli sitten tehtyä G-kierre tapeilla ne. No en silloin edes ymmärtänyt eroa, ajattelin vain, että kun kerta tuumakoko on sama, niin kyllähän se sinne menee. Homma jatkui kasauksella, lohko hiluineen nippuun ja todetaan että pyörii. Uudet 85,5mm pytyt ja männät paikoilleen. Isäni hommasi 2-reikäkannet ja 40mm pysty dellorton ja siihen imusarjan. Kansiin uusien venttiilien hiominen tiiviiksi ja jäykemmät jouset paikoilleen. Kannet paikoilleen ja konetta sovittamaan paikoilleen. Hienosti menee. Tässä vaiheessa voisi mainita, että mulla ei ollut käryäkään dekkikorkeudesta tai kansien palotiloista. Kevät 2015 ja valmistuminen lähestyy, kupla kasaantuu koko ajan ja sain kuin sainkin kaiken melkein valmiiksi ennen valmistumistani. Ainoastaan polttoainepumpun puuttuminen esti käyntiin yrittämisen (luojan kiitos). Kiitettävät opinnäytetyöstä arvosanaksi (johtui varmaan lähinnä siitä, että muiden opinnäytetyöt olivat luokkaa jakohihnan vaihtoja) ja kesälomille. Viikko valmistumisen jälkeen polttoainepumppu paikalleen ja starttaamaan. Hirviä meteli ja öljyä joka hiton reiästä ulos ja vaihteistokin jumissa. Hyvä syy jättää kupla talliin lepäämään ja lähteä suorittamaan armeijaa heinäkuussa 2015. Siellä se sitten vietti tallissa seuraavat vuodet, kunnes 2019 loppukesästä otin koneen pois ja purin atomeiksi. Päätin että nyt tehdään rauhassa ja korjataan kaikki mitä aikaisemmin tuli mokattua. Asioita, jotka olivat menneet enemmän tai vähemmän pieleen tai ihan vaan unohtunut ottaa huomioon vuosien 2014-2015 aikana: - Vuotaa öljyä joka välistä. Mm. kaikki full flow reiät ja lohkon tiivistepinta. - Dekkikorkeus ja kansien palotilat mitä sattuu. Kampuran päittäistäkin liikaa. - Nokan ja kampuran uudet rattaat epäsopivia keskenään. - Kampura tasapainottamatta. - Keinut ja niiden akselit sekä työntötangot todella kuluneita. - Vaihteisto jumissa. Alkusyksystä tuli samalla idea muun perheen kanssa, että kun tuolle isäukolle tulee 50 vuotta mittariin helmikuussa 2020, niin järkätään pieni yllätys ja laitetaan kuplan sisusta uusiksi salaa. Verhoilut kun oli hän itse tehnyt vuonna 95, niin ne olivat vähän sinnepäin ja muutenkin jo revenneitä ja kulahtaneita. Lisäksi takapenkkiä ei ollut sovitettu turvakaarille. Penkki painui u:n malliseksi, kun sen laittoi paikkaansa. Ongelmana tietenkin, miten hitossa tuon salaa saa toteutettua. No vanhempani olivat lähdössä pariksi viikkoa ulkomaille helmikuun alussa ja palaisivat samalla viikolla, kun tuo synttäripäivä olisi. Pakkohan se on sitten saada tehtyä sen kahden viikon aikana. Minä kyselin koko syksyn sukulaisia ja isän kavereita mukaan yllätykseen ja järkkäilin pikku pippaloita yllätyspäivälle. Verhoomon kanssa käytiin jo syksyllä 2019 läpi, mitä tehdään ja millaisella aikataululla. Silti koko ajan vaan mielessä, että kiire tulee. Muutama kuva lähtötilanteesta 2019 syksyltä: Samalla kun näitä suunniteltiin, moottori eteni pikkuhiljaa. Tuli hommattua kampuraan ja nokkaan uudet rattaat. Kampura kävi syksyllä vauhtipyörän kanssa tasapainotuksessa. Samalla kaikki full flow tulpat heitin olan taakse ja koneistamo teki uudet kierteet reikiin ja saatiin sopivat tulpat reikiinsä. Lohkon sain nippuun vielä 2019 vuoden puolella ja tällä kertaa tuli mitattua myös päittäisvälys ja laitettua 3 kpl oikean kokoisia shimmejä. Vaihteistollekin löytyi korjaaja läheltä ja samalla kävi ilmi, että vuosia sitten ostamani vaihteisto on tarkoitettu johonkin ihan muuhun vehkeeseen ja ei sovi sitten alkuunkaan kuplaan. Onneksi sain tilalle sopivan vaihteiston ja vielä kunnostettuna. Tammikuu oli aika hiljaista kuplan osalta, mutta vihdoin koitti päivä, kun vanhempani lähtivät ulkomaille kahdeksi viikoksi. Niiden kahden viikon aikana tuli tehtyä varmaan keskimäärin 16 h päivää ja ajettua muutama tuhat kilometri. Oli pakko ottaa lomaa töistä, jotta yllätys varmasti onnistuisi. Jatketaan seuraavassa viestissä tästä kahden viikon projektista.

Nämä laitoin omaan 73 pallokeulaan.

Flat4 BRM:t kaivettu 10 vuoden säilytyksestä ja siirretty toiseen varastoon. Hetken jo mietin myymistä, no eiköhän noita jouda vielä toiset 10 vuotta säilytellä pinossa.

Tein "hide out"- putken kuppeliin Motonetin palikoista. Alkuperäisten putkien kolot täytyy helmasta vielä laittaa umpeen...

Juttua "pökäleestä" https://www.lansivayla.fi/paikalliset/1736632