MicaL

Ehjä, vuosimallit 74-79.

Mittasin sisemmän pyöränlaakerin vastinpinnan ja jarrusatulan kiinnityspinnan välisen mitan ja noissa droppiolissa oli juurikin tuo kahden millin heitto verrattuna alkuperäisiin olkiin. Eli korotusta sitten vaan johonkin väliin. Nuo jarrulevyt tilasin TRW:n valmistamina, mutta sain jotkut brassilevyt. En jakasanut alkaa selvittelemään myyjältä miksen saanut sitä mitä tilasin. Yleisestikin aika vaikea tietää osamyyjien osien valmistusmaata tai valmistajaa. Toki joissakin ilmoitettu reilusti, että kiinalainen, ilmeisesti niin huonoja että pakko jo mainita :)

Tuo on tietysti helppo kikka, mutta jääkö johonkin muualle todellinen vika/virhe, vai onko jälkituotanto-osat vain sinnepäin tehtyjä? Satulan ura on kokonaisuudessaan noin 4 mm isompi kuin jarrulevyn paksuus. Nyt tuo 4 mm:n välys on kokonaan toisella puolella, joten pari milliä pitäisi satulan tai jarrulevyn siirtyä.

Koekasailin pyöränripustuksia ja törmäsin haasteeseen. Jarrusatula ei keskity oikein jarrulevyyn nähden ja ottaa jarrulevyn sisäpuoleen kiinni. Kasattu jotain väärin? Empin droppiolat, brassijarrulevy ja orkkis jarrusatula...

Oletteko tehneet jonkinlaiset lukitusmeistaukset pallonivelien ulkoreunaan? Vanhoissa sellaiset oli, ehkäpä jopa alkuperäiset valmistajan tekemät. VW:n Service Manuaalissa sellaiset tehdään erikoistyökalulla jollaista minulla ei ole.

Muutama oma hölmö ajatus pohdittavaksi asiasta: Lappo-ilmiö toimii vain jos polttoaineen pinta on polttoainetankissa korkeammalla kuin kaasuttimen neulaventtiili. Tämä ilmeisesti voi tapahtua esim lievään ylämäkeen pysäköidessä, jolloin etuosan polttoainetankki on ylempänä kuin kaasuttimet. Ja polttoainetta virtaa vain niin kauan kun polttoaineen pinta tankissa pysyy ylempänä kuin kaasutin, eli tuskin helposti ihan tyhjäksi menisi (tämä oli jo saivartelua :)). Lappo-ilmiössä ei ole merkitystä meneekö polttoaineletku jossain tankin ja kaasuttimen välissä vaikka kuinka korkealle tai matalalle, vain letkun päiden korkeusero saa aikaan lappoilmiön. Eli neste virtaa aina alempana olevaan säiliöön. Toki edellytyksenä on, että letku on kokonaan täynnä nestettä, imupuolen pää on nestepinnan alapuolella ja neste pääsee virtaamaan vapaasti koko matkalta. Minun mielestäni kaasutin ei voi oikein mitenkään tulvia jos pumpun paine ei ole liian kova ja neulaventtiili toimii niin kuin pitää. Sen kauttahan kai se polttoaine vain pääsee koko kaasuttimeen? vai olenko ymmärtänyt jotain väärin? Jos neula vuotaa tosi vähän, niin sitä ei välttämättä moottorin käydessä edes huomaa, koska käydessähän neula on kokoajan hieman muutoinkin auki koska käydessä kokoajan tarvitaan lisää polttoainetta. Onko tuo Hüco kalvopumppu? Jos on, niin pääseekö sieltä pottoaine edes virtaamaan vapaasti läpi (lapolla) jos on virraton? Eikös tuollaisesta kalvopumpusta jää paine päälle kaasuttimen ja pumpun väliin kun virrat sammuttaa? Paine pysyy letkussa niin kauan kunnes polttoainetta vuotaa kaasuttimen neulaventtiilin tai polttoainepumpun takaiskuventtiilin kautta niin paljon pois että paine letkussa häviää?

Tässä kuvia mun palliksen torsioputkesta. Se oli runkopalkin ulkopuolelta ruosteeton, mutta runkopalkin sisältä lähes poikki ruostunut. Pitää muistaa että torsioputki välittää vääntösauvan vääntömomentin runkopalkkiin, eikä pelkkää auton massaa. Torsioputken seinämävahvuus taitaa olla noin 3 mm ja silti se oli paikoin puhki ruostunut, kuten kuvasta näkyy. EDIT: Okei, en näköjään edes osannut luoda linkkiä ketjun oikeaan kohtaan, vaan menee ketjun alkuun, sorry... EDIT EDIT: Näyttäisi kuitenkin tuosta linkin oikeassa yläkulmassa olevasta vinonuolesta menevän oikeaan kohtaan...

Kyllä!

Löytyi varastoa siivotessa muutama inttikuva vuodelta -85. Kuvien tölkki oli mun toinen kuittiautoista (toinen oli 99 Saab). En enää muista edes tankkasinko volkkariin bensaa vai dieseliä, mutta taisi olla jo jokatapauksessa vesivessa? Se osaltaan selittäisi tuon takaluukkuun ripustetun hirttosilmukankin :D Eli voikohan kuvista mitenkään päätellä vuosimallia/käyttövoimaa? (Kuvat ovat Kaartin pataljoonan autokomppanian pihalta Helsingin Mechelininkadulta)

Apua, olen Motonetissä tulppaostoksilla. Oma vanha WR78G varasto on käytetty loppuun eikä uusia enää saa. Ollut pirun hyvä tulppa mun käytössä näköjään jo melkein 9 vuotta. Mutta mikä nyt tilalle?

Kaikkien asennettujen valojen tulisi toimia, käsittääkseni... Edit: Sääntö saattaisi täyttyä kun kytkisi erillisellä katkaisijalla lisälyhyiksi eikä sitten vain käyttäisi niitä. Hyvän näköiset!

No eiköhän tuokin tieto tullut Metakelta kuin apteekin hyllyltä, kiitos! Siirsin kuvan mitat atk:lle ja näytti tulevan aika oikean näköinen reikä. Ainoastaan nuo kiinnityslipareet (R10) näyttävät hieman isoilta. Johtunee siitä että tuo 10 mm säde oli ainut jolle en kuvasta osannut otta keskipistettä. Valitsin keskipisteeksi tuon 158 mm mittaviivan mutta taitaa olla väärä. Mutta tuo lipare on jo helppo viilata jälkeenpäin oikean kokoiseksi. Nyt on näpsä tehdä lamppujen reijät kun voi cad-kuvasta tulostaa suoraan oikean kokoiset mallineet. Aukko.pdf

Löytyisiköhän joltain tuon asennusaukon leveys leveimmästä kohtaa tai jopa jonkinlainen mittakuva koko aukosta? Minulta löytyy vanha valo tiivisteineen mutta velmusta tiivisteestä on hieman haatavaa arvioida minkä kokoinen asennusaukon tulisi olla. Jos saisin edes tuon A-mitan niin pystyisin sitä hyväksikäyttäen piirtämään melko tarkasti koko aukon kun käyttäisin lampun kromikehystä mallineena. Eli kromikehyksestä saisin oikean muodon aukolle ja A-mitalla oikean offsetin muodosta ja näin aukolle oikean koon. Tai ainakin näin luulisin... Netistä en ole onnistunut löytämään mitään mittakuvia kyseiselle lampulle.

Laitetaan sitten omakin lusikka soppaan. Tästä oli juttua jo aiemmin tuolla Puuhapallon topicissa, mutta ongelma ei ole vielä mullakaan ratkennut. Eli tilasin myöhäispallikseen Transportterhousen säätölatat jotka ovat ilmeisesti oikean mittaiset mutta omat (pritschen) alkuperäiset ovat noin 12 mm pidemmät. Ja näin ollen en minäkään saa uusilla säätölatoilla aurausta lähellekään oikeaa. Mikä mahtaisi selittää tuon pituuseron? Jos sattuisin jostain löytämään uudet pidemmät säätölatat tai edes tuollaiset suorat mutta uudet uudet niin voisin luopua noista uusista 2 tuumaa madaltavista myöhäispallon säätölatoista.

Löytyy juurikin tuo Bahcon malli. Todella hyvä peli, löytyy riittävästi kierroksia niin nauhatkin kestää. Joskus oli joku halpismalli niin nauhoja kului ja materiaalin poisto vähäistä.

Jos hiottava pinta on suora tai loivasti kaareva niin ehdottomasti parhaan tuloksen saan esihionnassa paperilaikalla jota käytetään kovamuovisen tukilaikan kanssa kulmahiomakoneessa. Karkeus 60 tai 80. Ja lopuksi aina 125 mm epäkeskohiomakoneella puolipehmeällä tukilaikalla, varsinkin kaikki pyöristykset ja kaarevat pinnat. Kaarevissa pinnoissa, varsinkin terävimmissä kulmissa jos täytyy vielä saada vähän muotoa pehmeämmäksi niin käytän karheutta 40, muutoin riittää 60. Terävien kulmien alkupyöristys onnistuu myös hyvin lamellilaikalla koska ei tee niin suoraa pintaa kuin tukilaikka ja paperi. Mutta joo, hitsisaumat kulmahiomakoneella tukilaikalla niin ei syö sauman vierestä peltiä montulle niin kuin lamellilaikka tuppaa tekemään. Ja lopuksi aina epäkeskolla perään. Mutta ei ole yhtä oikeaa menetelmää, taitaa hyviä tapoja olla melkein yhtä monta kuin tekijöitäkin... Tässä vielä loppukevennykseksi lyhyt pätkä hiontaa ja hinkkausta molemmilla menetelmillä :D

Ei ole näköjään vuoteen tullut yhtään päivitystä palstalle, mutta ei ole paljoa tallissakaan tapahtunut. Suunnitelmat ovat vaihtuneet tällä välin moneen kertaan. Umpikopin runko on laikattu pois, tehty taas uudelleen ja rälläköity taas pois... Alaosan putkirunkoa en ole viitsinyt muutella vaikka sekin kävi muutaman kerran mielessä. Saa nähdä tuleeko tästä nyt jokin pickup-hybridi-matkailuauto. Tässä vähän kuvasaastetta vuoden tauon jälkeen :D

Tarkkasilmäinen näkee taustalla pallokeulan ja tarkkakorvainen kuulee hyvän biisin (artistina nuorempi poikani Teemu, kuvaus ja editointi vanhempi poika Tommi).

Täältäkin ääni reikäsahalle. Tein poranterän tilalle vedetystä akselista ohjaintapin ja hukkaputkesta jigin ohjaintapille. Näin sain reijän "tarkasti" kohtisuoraan runkoon nähden. Kuvien reikäsaha taisi olla halkaisijaltaan noin 120 mm.

Kyllä kai se kesä vielä tänäkin vuonna tulee. Olis jo yhdeksäs kesä tällä konepyörällä...

En olis tota jigiä koskaan edes tehnytkään jos olisin tiennyt että sitä noin väärin käytetään. Ei vaan, toiset laittaa moottorin sivuun ja toiset taas takarenkaan. Saan aina näppylöitä kun muistan että mulla on takarengas 5 mm sivussa ja aina kun joku ajaa takana niin pohdin miten ne naureskelevat muotopuolta kulkijaa. Joten ehkä viisaampaa laittaa moottori sivuun, sitä kun ei kaikki puusilmät edes huomaa 😄

Laitathan moottorin keskilinjalle, laitathan 😄

Kiitos Kimmo vaivannäöstä ja asian vahvistamisesta. Itsekin sen jotänään aamupäivällä selvitin kun tiputin askin ja koneen pakettina alas ja vähän tarkemmin linjailin. Eilen kun tuon 10 mm "virheen" huomasin, niin aivoissa sumeni sen verran että järkeily ei ollut enää parhaimmillaan. Sitä vain etsi ensimmäisenä virhettä omista tekemisistä eikä pieneen mieleen tullut ajatustakaan siitä että onhan se voitu jo alun alkaen laittaa vähän sivuun. Eilen vasta tallista lähdettyä tuli mieleen mahdollisuus että voisiko vaihdelaatikko ja moottori olla hieman eri linjassa sivusuunnassa. Siksi myös tuon kysymyksen tänne heitin. Hehheh Matti. Kirjoitit varmasti jotain nokkelaa kun tiedät mun neuroosin siitä että kaikki pitää olla symmetrisesti tasapainossa eikä mikään voi olla sivussa. Olisit vain jättänyt kirjoituksesi, olisin sen kyllä kestänyt 😄

Pää hajoaa!!! Onko palliksen laatikossa kytkinakseli noin sentin sivussa vaihdelaatikon keskisaumaan/keskilinjaan nähden? Eli takaa katsottuna moottori (kampiakselilija) olisi noin sentin oikealla auton keskilinjaan nähden? Piti aloittaa moottoritilan peltien tekoa moottorin ympärille ja kauhukseni huomasin ensin että hihnapyörä on noin sentin sivussa runkoon nähden. Kaikki mitat täsmäävät ja kaiken pitäisi olla suorassa ja ristimitassa, vaihteiston kuoren keskilinja on rungon keskellä ja suorassa mutta moottori kokonaisuudessaan konehuoneessa sentin sivussa... Jotenkin ei tullut edes mieleen että vaihteisto ja moottori ei olisi aivan samassa linjassa ylhäältä katsottuna, mutta voisiko kuitenkin olla näin? En oikein päässyt asiaa vielä luotettavsti mittaamaan kun kone ja laatikko paikoillaan...

Tilat mallinnettu jo nykytekniikalla, eli pahvilla ja pakkausteipillä 😄 Jos madaltaa takaosan penkkiä enemmän niin menee pian polvet suuhun... Eli edelleen mennään Type 1 moottorilla.