-AP-

Sanotaanko sitten pikemminkin näin, että ulvontaa on haussa urheilullisen vaikutelman aikaansaamiseksi?

Yleisin vaikuttava tekijä suorahampaisiin siirryttäessä lienee käyntiääni?

Sepä siinä onkin, kun välttämättä ei ole paikallaan, nimittäin oikealla paikallaan. Kaikkein halpalaatuisimmissa kun potan paikka saattaa olla aikas tavalla eri kohdassa toisiinsa nähden.

Taannoin oli keskustelua sitruunahapon käytöstä kaasarin putsaukseen, olikohan se vanhalla FVWA-foorumilla? Kuulemma tehokas aine, joka ei kuitenkaan pilaa osia. Eikä asentajaa...

Tuotenimellä Carburettor Cleaner myytävät sprayt on yleensä tehokkaampia kuin Brakleenit. Quickleen on Brakleenista 'laimennettu' ympäristö- ja asentajaystävällinen melko tehoton pesuaine?

Kyllä, näin on, mutta huom, vain 20 km matkan päästä. Konttorillehan asia ei tietenkään varsinaisesti kuulu, mutta liikenteenvalvonnalla saattaa asiasta olla oma mielipiteensä. Kannattaa varata aika katsastukseen, silloin ainakin voi todistaa ajomatkansa laillisuuden, jos joku sitä matkalla kysyy.

Nuo kuparirenkaat, mistä alkuperäinen kysyjä kysyy, ei ole siinä mielessä 'kuparirenkaita' kuin mitä moottorinvirittäjät tässä puhuu, vaan pikemminkin 'kannentiivisteitä'. Juttu liittyy yhteen lähinnä vanhemman lämmityslaitejärjestelyn kanssa, ennen 'sorsia', niissä kun sylinterien ohi virtaava lämmin ilma puhalletaan suoraan auton sisään. Siinä ei silloin ole suotavaa olla kovin paljoa pakokaasua. Uudempi (vuonna '62 käyttöönotettu?) raitisilmalämmitys puhaltaa sisätiloihin kylläkin moottoritilan ilmaa, mutta tämä ilma ei kuitenkaan ole samaa kuin sylintereitä jäähdyttävä ilma. En ole ihan varma siitä, kuuluuko kuparitiivisteet vain ennen '62 valmistettuihin kansiin, vai käytettiinkö niitä kaikissa moottoreissä '65 saakka, siis koneissa, joiden numerointi on ilman tunnuskirjainta. Parempia tietäjiä asiasta?

'Auto' pitäisi olla mainittuna rekisteriin merkityn omistajan perunkirjassa ja sen jälkeen luovari pitää saada koko perikunnalta, mikäli kuolinpesää ei ole jaettu.

Siinä tarvitaan varmaan enemmän oppinutta kuin minä selittämään asia tieteellisesti. Renkaiden ominaisuudet on kuitenkin niin erilaiset, ettei sekoittaminen ole laillista, eikä kannattavaakaan. Kuten ei myöskään vanteiden levittäminen...

185/65 vaatii vähintään 5" vanteen. Ei rättirenkaita ja vyörenkaita koskaan yhtäaikaa samaan autoon! Kapeimmat 16-tuumaiset, mitä rengasnormikirja tuntee, on 145/80 ja 155/75, en tiedä onko käytännössä saatavana. Nämäkin kuitenkin haluaa vähintään 3,5" vanteen.

Valomääräyksiä: http://www.ake.fi/pdf/79-208-2004.pdf 'Norsunjalkavalon' tasoittaminen pienempää valaisinta varten tuottaa omituisen näköisen muodon? Vanhemman mallin valolla varustetun muoto sopivampi? Muista heijastin!

Kummastako me nyt loppujen lopuksi puhutaan, olkatapeista vai sidepulteista? Sakke alussa kysyi olkatappien 'säätämisestä' ja siihen liittyy tuo 'painelevy' ja pystyvälys. Ison D:n ohjeet taas liittyy sidepulttien prikkoihin, siis pyörän pystykallistuman asetukseen.

Tuskin sillä väliä on miten sen tekee, plootuprikka on ehkä vain lyhytikäisempi kuin kovempi materiaali. Painelevy on noin 3-4 mm paksu, joku sen vahvuinen tarvitaan. Kätevä mies tietty sorvaa äkkiä muutaman paksun prikan?

Fiiberi/nailoniprikan lisäksi väliin kuuluu metallinen 'painelevy'. Niitä on lukuisia paksuuksia ja tällä säädetään tapinsuuntainen välys. Brassisarjan muoviprikat on usein paksuudeltaan mitä sattuu, niitä voi tarvittaessa ohentaa. Välyksen kuuluu olla kasattaessa tosi ahdas ja olka-akselin liikkeen 'nahkea', näin systeemi ei heti ole sitten väljä. Jos ensimmäinen kysyjä tarkoitti 'säädöllä' tapin väljyyttä, ei pyörän asentokulmia, niin väljälle tapille ei löydy muuta apua kuin tapin ja helojen uusinta. Korkeintaan erittäin jäykkä ja pitkäkuituinen Mopar Performance nailonvaseliini saattaa auttaa hetken aikaa ... Niin, noita painelevyjä löytynee varmaan vanhemman polven harrastajilta ja/tai pitkän linjan korjaamoilta. Veteranen-Service toimitti vielä taannoin joitain paksuuksia, ei kaikkia. Airkuuli?

Kysy rompetoreilla usein vierailevalta myyjältä: Nippelit ja mutterit T:mi Teppo Suominen, Köyliö, puh/fax 02-5545364 matkap. 040-5010497, teppo.suominen@pp.inet.fi (tiedot poimittu vanhoista keskusteluista, pienellä varauksella ...)

Jarrullista perävaunua saa vetää auton kokonaismassan verran, ellei autonvalmistaja tätä alemmaksi rajoita. Yleensä rajoittaa. Muistelisin, että 'pallolle' tehdas lupaa 800 kg. Jarrutonta kärryä saa vetää puolet omamassasta tai tehtaan lupaama määrä. Toinen asia on sitten se, mitä viranomainen maantiellä päättää. Tarina kertoo, että mikäli heillä ei ole vaakaa mukana, tuomitsevat asian niin, että jos kärryn kokonaismassa ylittää auton vetokyvyn, niin eikun lapun kirjoitukseen. Tämähän ei ole oikein, pitäisi tarkastella kytkentämassaa eli todellista kuormaa, mutta minkäs teet ...

Suosittelen, että et osta lautoja ihan ensimmäiseksi hinnan perusteella, vaan satsaat hieman enemmän sopivuuteen, kestävyyteen, laatuun. Astinlautoja on tarjolla häkellyttävänkin edullisesti, toisaalta, myynnissä on myös häkellyttävän huonolaatuista tavaraa ...

Totta, ei paranna, mutta toisaalta yhdessä posken kanssa antavan hyvän tuen vetopyöräparin ulospäin suuntautuvaa ponnistusta vastaan.

Ei, vaan nämä tulee sen vetarin suojakumiin kiinnittyvän peltikupin päälle, ei 'posken' kiinnityskohtaan ulkokehälle.

Taannoisessa MAC Tools -Super Stockerissani oli 'irtoperä' (tai siis irtolokarit ja irtoluukku) ja takarauta oli kiinni pitkillä tangoilla sisälokasuojan yläosaan lähelle takaikkunan alakulmia. Hyvin mahtui. Rauta 50x50 kulmarautaa ja pystytangot M12 kierretankoa, oli edullinen ja riittävän tukeva.

Taannoin RPB GT:ssä oli nuo pannat, uretaanit ja vahvasti vahvistetut aisat - aina vaan pomputti, myös Street Cupin pitävällä alustalla ja katurenkailla. Tuossa vekottimessa kun ei ollut paikkaa, mihin koneen takatuen sitoa kiinni. Takarauta koneen alle puskurin kiinnityskohdista tai tuo Airkuulien tarjoama saksalaisjuttu - siinä ratkaisu.

Olen harrastanut ilmajäähdytteisiä Volkkareita tähän mennessä reilut 22 vuotta. Olen ostanut ja myynyt Volkkareita ja niiden osia muutaman tonnin verran - sekä rahassa että massassa. Olen ajanut jonkin verran sekä hiljaa että kovaa. Iso PLUSSA Jussille siitä työstä ja harrastuksesta, jonka olet tehnyt suomalaiselle Volkkariharrastukselle, tähän mennessä, tuo työ jatkukoon! Pihlajasaari