Maasturi

Esim. Scat ilmoittaa, että C 45:n kanssa pitäisi käyttää tuplajousia, sehän johtunee siitä, että heidän myymät ulkojouset ovat niin vaatimattomat Kupla käyttöön että tarvitsevat sisäjouset. Nämä s i n i s i l l ä värimerkinnöillä olevat jouset ovat aivan eriluokkaa koska ne toimivat esim. kilpamoottorissa vielä 8000 r/min saakka ja pitävät jousipaineensa vielä seuraavallakin viikolla. Samoja jousia käytetään myös Volvon ja Golfin koneissa hyvällä menestyksellä.

Kampiakselin rattaan kaula soikea? Sisäreikäkö vai ulkokehä? Jos ulkokehän, hammastuksen ulkopinnan kehäheitto on 0,1mm niin sillä ei ole mitään merkitystä. Joskus on tullut tuollaisia tapauksia vastaan , mutta ongelmien ratkaisu on vienyt aikaa alle 1 tunti. Yleensä on hyvin helppo tehtävä eikä kampiakselin ratasta ole k o s k a a n tarvinnut irroittaa vaikka siihen tarkoitukseen löytyy erittäin hyvä työkalu jolla olen irroittanut helposti satoja rattaita.

Jos "dekkikorkeus" jää lukemaan 3,3mm. niin se ei ole hyvä, palotila ei saa jäädä sylinteriputkeen vaan se pitäisi viritetyssä moottorissa olla sylinterikannessa. Ts. mäntä pitäisi nousta sylinteriputken yläpään tasalle...... 3,3mm. "dekkitarve" kertoo sen, että sylinterikannet on suunniteltu väärin. "Dekki" tehdään sylinterikanteen jättämällä s.putken kohdalle n. 1,2mm. korotus. Venttiilinjousina käy parhaiten ulkojouset joissa on siniset värimerkinnät, tuplajousia ei tarvitse näiden kanssa. Asennusmitta 41- 42mm. Laskennallinen puristussuhde (perinteiseen laskukaavaan sijoitettuna) 10,5.

Solenoidin purkamiseen tarvitsee myös mahdollisesti juotoskolvia. Yleensä kaikki VW:n starttien solenoidit ovat purettavissa ja kasattavissa takaisin. Jos startti jää jumiin ja lopettaa pyörittämisen vasta kun akun kenkä irroitetaan on startti pyörinyt jo ylikerroksilla mikäli moottori on lähtenyt käyntiin ja kaasua on polkaistu muutaman kerran, silloin startin ankkuri pyörii moninkertaisella nopeudella. Datsun 100 A:ssa oli vastaavanlaisia ongelmia kun virtalukko jäi jumiin jolloin herätevirta jäi päälle. Olin kerran yhdessä varaosaliikkeessä asiakkaana kun 100A:n omistaja toi takuukäsittelyyn startin josta hän väitti, että startin sisälle on jäänyt trasselia kun se ei enää pyöri. Olihan siellä trasselin tapaista kun ankkuri oli pyörinyt yli 5000r/min. kierroksilla ja keskipakoisvoima oli levittänyt eristemateriaalit ulos. Solenoidin laatta voi joskus hitsaantua vastakappaleihin kiinni, mutta startti ei vapaudu enää päävirtakaapelin irroittamisella. Vaikuttakin siltä, että solenoidi saa herätevirtaa jatkuvasti, irroittamalla herätevirtajohdon ja yhdistämällä vahvalla kaapelilla tai vastaavalla solenoidin kummatkin kierrepultin päät yhteen voi testata onko vika solenoidissa ( vaihde vapaalle). Jos startti pyörittää silloin moottoria on se muulta osin kunnossa. Mikäli startti jää mekaanisesti jumiin niin se ei vapaudu yleensä kaapelin irroituksella.

Valitettavasti Timo Pietarisen arvaus meni väärin. "turuntien Juha" ei ole kirjoittanut ko:a tekstejä. IP osoite ei kerro sitä kuka tekstin on kirjoittanut, sehän kertoo vain mistä se on lähetetty. Kysymyksessähän oli edelleenkin tiedustelu miten T E - a r v o i s a t palstalaiset olette testanneet tasa ja vaihtovirtalatureita DIT testauslaitteilla. Jos halutaan testata tv. tai vv. laturin kunto niin testi on tehtävä siten, että nähdään toimiiko laturi ohjearvojen mukaan ja onko se täysin kunnossa. Laturien testaukseen löytyy tehdastekoisia testipenkkejä kuten myös moottorien säätämiseen 50000 euron moottorijarruja, mutta testauksia voidaan tehdä muutaman sadan euronkin laitteilla. Joskus tasavirtalaturi käynnistetään polarisoimalla se. Ilmeisesti näitä "omatekoisia" testilaitteita ja testaajia ei löydy montakaan Suomesta jos asiasta kiinnostuneita ei ole.

Latureita ei testata arvaamalla, kytkennät on satuttava kerralla oikein, ainakin vaihtovirtaisella. Tasavirtainen kestää paremmin muutaman arvauskytkennän.

Kaverini on seurannut tätä palstaa jo vuosikausia ja ihmettelee että kun kyse on jostakin metalliseoksen koostumuksesta tai tuhannesosamilleistä sekä avaruusrakettitieteestä niin kysymyksiin tulee vastauksia ja kommentteja kymmenittäin. Autosähkötiede on melko yksinkertaista jos vain osaa. Kysymyshän oli se, että millaisia testausjärjestelmiä TE olette rakentaneet ja miten TE olette testit tehneet. Kyse ei ole siitä, että kaverini ei osaisi niitä testejä tehdä kun osaa rakentaa testauslaitteetkin.

Palstan insinöörit ja diplomi-insinöörit sekä rakettitieteen maisterit! onko autosähkötiede vaikea aihe?

Testauslaitteet ovat nyt valmiiksi rakennettuina. Millaisia testaustapoja olette käyttäneet 1.) vv.laturi jossa on sisäinen säädin. 2.( vv,laturi jossa on ulkoinen säädin. 3.) Tasavirtalaturi ulkoisella säätimellä.

Kaveri suunnitteli rakentavansa 12 voltin VW:n tasa ja vv.laturien testauslaitetta sorviin kiinnitettynä. Kampiakselin hp. kiinni sorvin pakkaan ja laturinjalka kelkkaan. Veto normaalilla tuulettajan hihnalla. Tarvitaan tietysti 12v. akku , virtajohtoa, liittimiä, 5W polttimo kantoineen ( laturin merkkivaloon) ym. Miten paketti on rakennettava jotta pääsee testaamaan onko testattava laturi toimintakunnossa? Latureitahan on 2 eri vv.mallia (sisään rakennetulla säätimellä ja ulkoisella. Tasavirtamalleja yksi ulkoisella säätimellä.

12 voltin startissa on 11mm. akseli ja ulkokehältään n.25mm. bendix ratas. Uudemmissa 6 v. on samat mitat ja vanhemmissa n.27mm. bendix . Hammasluku on sama 9 hammasta.