Kharon

Paha sanoa noin yleisesti, mutta meillä on junakeulassa (vakiokorkeudessa) edessä peräkärryiskarit ja ne ovat ennemmin turhan tiukat kuin löysät. Merkistä/mallista ei ole mitään havaintoja kun ne ovat perintötavaraa ja itse iskareissa ei lue mitään. Listalla onkin oikeiden iskareiden hankinta, kunhan ehditään.

Hieno tuli!

Viime vuonna jäi saaristokierros tekemättä töiden häiritessä harrastamista, mutta kokolailla tällainen miniversio toteutui ja se oli oikein mukava tapahtuma, oikeiden urheiluautojen omistajat eivät edes nauraneet Karmanneille vaikka ei välillä oikein vauhdissa pysyttykään, KG:llä kun mukava matkavauhti on alle satasta. Harjattula oli hieno paikka ja kun keli suosi niin se oli aika täynnä klassikkoautoja, meni kätevästi koko päivä ihmetellessä.

Kiitoksia järjestäjille täältäkin. Olin kuulevinani ympäristökeskuksen pihalla tehdyn laskennan tuloksena sellaisen luvun kuin 77 autoa. Kelikin suosi, tänään onkin jo sitten ihan muuta.

Hiukka aiheen sivusta: Pikku-Karmann saatu katsastettua. Pientä paniikkia tuli kun maanantaina tuli hylsy toimimattomasta toisesta takajarrusta. No eihän se toiminut kun vetarin stefa/löystynyt napamutteri oli päästänyt sen täyteen öljyä. Jarrukengät kuikkaan, kaupasta uudet ja uusi stefa hyllystä tilalle ma-iltana ja tänään uusintayritys, aivan tuurilla 20% sisään sekä takajarru että käsijarru kun uudet hihnat oli vain pantu paikalleen ja säädetty sinnepäin: "kiinni ja 2 naksua auki". Sain viimeisen vapaan katsastusajankin näyttöä varten kun eilen illalla varasin, hiukka vähemmän jännitystä näin vappuaattona saisi olla. Pitää varmaan katsastaa uudelleen elokuussa niin saa siirrettyä aikaa syksylle. Kaiken muun sainkin korjailtua jo sunnuntaina (pissapojasta paineet hukassa ja yksi pimeä parkki sulakevian takia) joten nyt ei sitten jäänyt mitään huomautuksiakaan papereihin, onnistunut suoritus ja pääsee vappuajelulle.

Joo, sehän on .. hetkinen .... "jälkikäynnin estin" tms. virallisesti. Siis tukkii tyhjäkäyntipiirin kun virrat katkaistaan ettei mene seosta imukanavaan. Kuplassa jälkikäynti ei kai ole ollut merkittävä ongelma koskaan, joten aika sama vaikkei olisikaan. Vanhemmissahan ei olekaan.

Bussivolkkarin ('61) ohjekirja käski säätää seoksen niin että CO on 1,5%. (Muistista, pitää vielä varmistaa josko aikoo oikeasti käyttää.). Mutta sitä perua minulla on siis joku 60-lukuinen CO-mittari jossa ainakin joku pärisee sisällä kun kytkee sähköt. En ole vielä ns. tositoimissa koittanut.

Oivoi, enhän minä muista, mutta onhan minulla osoite: https://newtoncomm.co.uk/pages/vw-swatches Se jäi vähän epäselväksi että saako noita kaikkia kaikennäköisenä kudoksena, esimerkiksi tuo "charcoal square weave", joka minulla on, ei ole listalla ollenkaan. Mutta kannattaa kysyä semmoista kun haluaa, nuo kun tekevät kaiken alusta asti itse niin eihän se ole ongelma tehdä sellaista joka tarvitaan. Kumimatot ovat olio, jota ei ole nähty kenelläkään tuotannossa, äkkiseltään sanoisin ettei sellaisia saa kuin tarvikkeena/soveltamalla uudemmasta VW:stä.

Oho, tulipas keskustelu. :) Mutta siis joo, täsmennetään: Autohan on saksantuonti ja siinä alunperin oli vilkkuviiksestä syttyvä seisontavalo kyljessä, juurkin nuo valko-punaiset niin kuin Metake tuumasi ja vanhoissa kuvissa näkyvätkin vielä. No, tämä kytkentä nyt hukattiin ja pantiin oranssi vilkku kun suomiautoissa vilkku siinä oli. Se on ihan suoraan etu/takavilkun rinnalla samassa johdossa että kyllähän se toimii jos vain vilkun runko saisi maadoituksen. Vaan pulttimutterikiinnitys ja uusi maali niin ei ole maakontaktia, ihan itse sähelletty. ;) Tanhiksella on oikea suunta: Viiksihärdellissä on tosiaan omat nastansa vilkuille ja vilkkuviiksestä syttyville sivuvaloille: Minä käytin vilkkunastaa kun seisontavalolle ei ole niin käyttöä. " Meillä ainakin rouvan -66 Variantissa ne sytty,kun virrat sammutettuna kääntää vilkkukatkaisijaa. " Jepp, tämä on juuri se tarkoitus ja kun virrat on päällä niin nämä eivät pala: Nimenomaan pysäköintivaloksi se on tarkoitettu. Käsittääkseni tämmöinen oli ainakin 60-luvulla Saksassa pakollinen koska sedän Opeleissa (Kadett, Rekord) oli kaikissa samanlainen kytkentä vielä 70-lukuisissakin.Niissä tosin ei ollut erillistä valoa tähän tarkoitukseen vaan toisen puolen etu/takaparkkilamppu sai virtansa vilkkuviiksen kautta. " Sumuvalot autoasetuksen mukaan sammui pitkille vaihtaessa " Näin kuuluu ollakin: Sumuvalojen releen kytkevä johto tulee lähivaloilta eikä valokytkimeltä. Siinä on vain vielä oma kytkimensä välissä, jolla saa sumuvalot pois jos ei tarvitse.

Pitää katsoa joo, toki mieluummin ei koska se on sitten vähän isompi juttu kuin parin huohotinventtiilin vaihto. Kierroksilla toimii ok ja pötsäyttelykin on enemmän satunnaista kuin jatkuvaa, joten se viittaisi johonkin muuhun kuin palaneeseen venttiiliin/mäntään. Aikansa kun pitää tyhjäkäynnillä niin pudottaa kierroksia hetkeksi ja sitten taas automatiikka korjaa normaaliksi. Edellinen omistaja puhui tyhjäkäynnin säätömoottorista mutta en ole moista löytänyt, hiukka hämärä laite.

Käyttö-Skodaan sytytyspuolan ja neljä tulppaa, vaan ei auttanut, taitaa olla pötsäyttelyn syynä joku kampikammion tuuletuksen lukuisista venttiileistä, melkein ominaisuus -00 1,8T:ssä

Edellisen jälkeen on saatu kaikkea pientä aikaiseksi, uusi akku kun löytyi niin pääsi testailemaan sähköjä ihan oikeiden kytkentöjen kautta ja erinäisten johtomerkintäsekoilujen (sitä on niin vaikea ymmärtää mitä on itse kirjaillut johtoon 6kk aiemmin) saatiin kaikki kulmavilkut eloon, sivuvilkuissa on varmaan maavika vielä. Toisen takavalon johto oli maissa takavalon suunnasta (sulakerasian suunnasta ei tapahtunut mitään vaan eipä valokaan syttynyt) ja kun vedettiin toiselta puolelta molemmille lampuille sähkö, sulake paloi. No, vanha johto poikki kokonaan takalampusta ja ongelma ratkesi. Samalla napsin sulakkeita sularasiaan lisää ja sain etuvalot toimimaan, jopa valonvaihtorele sanoo iloisesti niksnaks kun maadoittaa sen johdon, pitkät ja lyhyet toimivat hienosti. Vaihtokytkimen johto on vielä kytkemättä viiksen nappiin, listalla. Etuvalot kun toimivat, niin sumuvalot olivat helppo juttu kun rele sanoi niksnaks valmiiksi kytkintä käännellessä. Hauskasti sumuvalojen ohjaus tulee lyhyjen valojen kautta eli kun vaihtaa pitkille niin sumuvalotkin sammuvat. Töötti vielä puuttuu, mutta sillekin on rele joten ei pitäisi olla niin hankala tapaus kuin kuplassa. Kattoon ja takaikkunalle saatiin vähän verhoiluja, sivuikkunoiden listat ja tiivisteet ovat menossa paikalleen. Juurikaan mitään näkyvää ei ole tapahtunut kun sähköjen laittelu ei näy mihinkään ja sisäkatto ei autosta ulos näy.

Newton Commercial myi minulle tosi hyvän näköiset matot Karmanniin, rahteineen ja kaikkineen ~700. Grafiitinharmaa neliökuvio näyttää aivan alkuperäiseltä, mutta ei kyllä haise alkuperäiseltä kun nuo ovat huijanneet ja se on jotain muovikuitua josta matto (maton pohja?) on tehty eikä puuvillaa niinkuin alkuperäiset. Ehkäpä muovin käry vähän vähenee vuosien varrella. Ei ole vielä asennettu mutta toveri harrastajat väittävät että sopivat erinomaisen hyvin, saa nähdä.

Bensamittarin anturilangat varmaankin niin hapettuneita ettei sähkö mene läpi ensinkään. Tuosta esimerkkinä aiempi tapaus: http://kharon.suomiforum.com/www/ghia3/IMG_0788.jpg Saa arvata että saiko koho mitään kontaktia lankoihin kun se oli ala-asennossa. Lankojen putsaus krominkiillotustahnalla ja tilkka kontaktisprayta kohon kontakteihin ja alkoi mittarikin näyttää suunnilleen oikeita arvoja ja ennenkaikkea korjaus ei maksanut mitään. Sellaiset ovat aina hyviä.

Brasilian tiivistekumit tapaavat hiukan huonosti kestää pakkasta. Jos auto on lämpimässä talven yli niin se ei niin ole ongelma, mutta muuten kyllä on: Parissa talvessa, varsinkin jos on tiukkaa pakkasta, kumit murenevat käsiin.

Tämäkin on vähän edistynyt, tiivisteitä ja listoja etsitty, vilkut ja takavalot ja sellaisia ruuvailtu paikalleen ja viritelty sähköjä eteenpäin. Sen verran on saatu sähköihin nyt eloa että kun löi akun kiinni ja pääsulakkeen (#3) paikalleen niin mikään ei savunnut ja hätävilkun nuppi vilkkuu hienosti. Auton ulkopuolella ei tapahtunutkaan sitten mitään, lamppurunkojen ja maan välistä on kontaktit hukassa kun kaikki ruuvinreiät on tietenkin maalissa, pitää putsailla. Sitten akku sanoikin että en leiki sun kanssa ja hommat siirtyivät myöhemmäksi kun mittasin napajännitteeksi enää 4V. Tuumattiin että vainaa on, kun se oli ladattu vain pari päivää aiemmin, eipä muuta kuin uusi tilalle. En ihmettele, kun hetken muistelemisen jälkeen muistin että tuo akku on pääosin seissyt 10v Karmannin mukana satunnaisesta apuakkukäytöstä ja latailusta huolimatta. Eipä akku sellaisesta tykkää. Pari pikkutiivistettä vielä puuttuu oven yläkulmista ja konehuoneen/koneen tiivisteet pitää tarkistaa, todennäköisesti niitä joutuu uusimaan. Muuten alkaa olla hyvällä mallilla noin osien puolesta, pitäisi vain kasata. Nippu pikkuosia ja takapuskurin palaset kiikutettu kromattavaksi, sitten vain odotellaan että mitä tulee ja mitä maksaa.

Joo ja bussiin varmaan oikeampi väri, tavan grey (L345) kun on pakettiauton (kasten/kombi) värikartasta.

Väri muuten saattaisi olla ihan vaan grey (L345) + pearl white katossa (numeroa en muista tähän hätään, oma kun on kokoharmaa). Tuossa hiukka haalistunut versio vasemmalla ja parempikuntoinen oikealla: http://kharon.suomiforum.com/www/wiima/DSCN9455.JPG

Sama täältä. Kuplaankin sai tehtaalta lisävarusteena radiota (ja tietty antennia) mutta ainakin vanhemmat olivat Hirschmannin antennilla, kokolailla erinäköinen. Sinänsä hauskannäköinen antenni tuokin puuosuuksineen.

Noin muuten epäillään että koko juttu oli Bernerin vaalikampanjaa ja se on haudattu samalla sekunnilla kun Berner ilmoittikin lähtevänsä pankkiin. Järkevähän se tietenkin olisi mutta ei Traficom järkeä ole käyttänyt kuin sellaisiin asioihin joista ei saa rahaa. Saa nähdä.

Ideoita joita tuli mieleen tuota katsellessa: Saa toteuttaa jos tuntuu hyvältä, mutta heitelty tähän "näin minä tämän tekisin"-periaattella, eikä tarkoita sitä että olisi ainoa tai edes paras vaihtoehto. Se kun on kovin tekijästä kiinni. Nelostyypin koneeseen saa osia aika hyvin, joten sähköosat + jakaja vaihtoon niin saa 12V systeemit: koko auton muuttaminen 24 voltille on kokolailla operaatio ja vaikeuttaa ikävästi kaikkien muiden sähkölaitteiden saatavuuteen/käyttöön. Noita saa käytettynä/purkuosina, niin ei tarvitse kaikkea ostaa uutena ja budjetti pysyy kurissa. Sähköjä joutuu tekemään vähän uusiksi kun nelostyypissä on toisenlaiset johdotukset. Ei mitään kovin vaikeata kuitenkaan. Homeeseen kannattaa aluksi tarjota homeentappomyrkkyjä venekaupasta, elleivät osat muutenkin jo ole vaihtokunnossa, home sinänsä ei vielä ole paha ongelma. Haisee tietenkin kauhealta, mutta se on pääosin kosmetiikkaa ja näin kevättalvella osat voi dumpata suoraan pihalle/katokseen/pressun alle, eivät ne sen huonommiksi siellä ehdi mennä ennen kevättä eivätkä haise sisällä. Tuuletus muutenkin tekee hyvää, home ei tykkää kuivasta ilmasta yhtään. Sisäkatto hoitunee pesulla ja myrkyttämällä, sen purku on aikamoinen jumppa ja vinyyli kestää pesua kokolailla hyvin. Muuten näyttää tosi hyvältä latolöydöksi, reikiä ei näy ja ~kaikki osat paikallaan ja kovin käyttökelpoisen näköisinä. Yhdistettynä uuteen nelostyypin koneeseen oikein hyvä löytö. Öljyt (ja suodatin) muuten kannattaa vaihtaa ennenkuin yrittää pyörittää konetta, saa ainakin pahimmat kerrostumat pois koneen pohjalta. Itsehän elvytin ~25v seissyttä konetta ja vaihdoin siihen öljyt heti ekana, toisen kerran kun sain sen ekan kerran käyntiin (lyhyt päräytys), kolmannen kerran kun saatiin käymään sen verran että saatiin lämpöiseksi ja neljännen kerran ekan koeajon jälkeen. Siinä kohdassa se ei enää ollut aivan mustaa eikä siivilään jäänyt enää kovin paljoa irtohiukkasia. Sitten vielä tihennetyllä välillä 500-1000km eka kesä kunnes siivilä on täysin puhdas öljyä vaihtaessa. Vaan kyllä kannatti, mitään ei mennyt rikki ja koneella ajeltiin kilometrit täyteen, ~80t yhteensä ja 8v lisää juniksessa ja kun sitten purettiin, niin moottorin rungolle ei tarvinnut tehdä mitään, pesu vain ja vakiolaakerit sisään, erinomaisen onnistunut elvytys. Oli kyllä hyvät ohjeetkin, täältä ja Volkkariyhdistyksen sivuilta, kiitoksia avustaneille vielä uudestaan.

Torilla näemmä varhaispallis ihan järjelliseen hintaan 2 tonttua. Toki ei katsastettu eikä ajokuntoinen mutta ei nyt ihan raadolta ainakaan näytä. Savitaipaleella eli Etelä-Karjalassa. https://www.tori.fi/etela-karjala/VW_T2_1972_9hengen_varhaispallis_55050666.htm?ca=18&w=114

Eikös tämä muuttunut ja uudet prosenttirajat ovat alempana, muistaakseni vain 10%? Nimim, kiire 2v sitten saada KG muutoskatsastettua vanhoilla säännöillä. Dynolapulla toki saa mitä haluaa, mutta sitten on teho rekisteriotteessa merkittynä ja sitä ei saa ylittää (laillisesti). Toki väännöstä ei puhuta mitään ja pallokeulakin pitää enemmän väännöstä kuin tehosta, joten voipi kasvattaa tilavuutta varsin huoletta ja teho pysyy sallitussa rajoittamalla kierroksia. Koitin Trafin sivuilta tarkistaa mutta edes Google ei löydä yhtään mitään auton moottoreihin kuuluvaa enää, ilmailua ja veneitä kyllä löytyy. Kosmista.

Hoo. 411/412 -sedanit ovat kovasti katoava luonnonvara eikä ole helppo homma kun peltejä ei saa kuin varaosa-autosta tai tekemällä itse. Muut varaosat pl. moottori/laatikko ovat vielä vaikeampia. Minullahan siis on -74 412 ja sen mukana tuli nippu 411:n osia jotka eivät siihen käy, jos tarvitset jotain niin kysele, katsotaan pinosta että onko.

Tämä on se helpoin suunta lähteä. Pallokeulabussissa valoille tuli 11,8V vaikka latausjännite oli ~14V. Vanhat johdot ja kytkimet söivät jännitteet kokolailla tehokkaasti eikä sulakerasiakaan ainakaan auttanut. Suurin syy kuitenkin varmaan liian ohuet johdot jo alunperin. Sähkömiehen näkökulmasta silkkaa paukkulankaa (minä kysyin, en ole sähkömies), Valorelepari (vasen+oikea, vaihtorele lyhyt/pitkä, ohjaus vanhoista valoista) kuskin jalkatilaan pahvin taakse ja 4mm^2 johto per polttimo suoraan akulta releelle, niin saatiinkin jo melkein 14V lampulle, Valoteho koheni huimasti eikä maksanut kuin releet, liittimet, johdon ja parit 10A johtosulakkeet akun viereen. Olisiko muutama kymppi mennyt yhteensä. Kaksi erillistä relettä siksi että ei mene kaikki valot kerralla josko sulake sattuu posahtamaan ja toki virta per johto jää pienemmäksi (eli jännitehäviö pienemmäksi) kun on vasen/oikea erikseen johdotettu.