ARTO

Kesemmällä oli asiakkaan lukuun myynnissä eräässä liikkeessä noin 5t€ pyynillä..

Eteen noinkin leveätä tavaraa, paljonko etulokareita levennettävä?

1302/1303 kohdalla törmätty leveyseroihin. Tarvike alkuperäistä kaposempi.

Ei päde kaikissa tapauksissa. Nokka ja nostajat tehdään pareina. Millainen on nokkarampin kaltevuus ( vasen/oikea reuna ) vaikuttaa nostajan pyörimisasteeseen= kulumiseen/kulumattomuuteen!

Pakkoko sitä massaa laittaa. mahdollisimman hyvä puhdistus, oli käsin hinkaus taikka koneella hioen. Ensimmäiseksi kerrokseksi jotain epoksimaalia, vaikka vaaleaa sellaista. Päälle kiiltävää metallimaalia. Massoja ei tartte. Vaalea pohjamaali paljastaa ajoissa pintamaalin irtoilut/lohkeilut ja jatkopaikkamaalaaminen helpottuu.

Pysytäänpäs moottorifaktoissa!

Moottorin ulkonäkö ei korreloi koneen sisäistä fysiikkaa. Jäähdyspellit tuon ikäisessä luonnollisesti enemmän tai vähemmän ruosteessa ellei vasta rempattu/fiksattu yksilö. Ruostuneiden venttiilikoppien tilalle saa uusia vaikkapa keiteleen Koneesta muutamalla eurolla/kpl. Päittäisvälys, olisi se 0,1 taikka 0,3mm ei kerro eikä myöskään ennusta moottorin tulevaa käyttöikää. Kuplan kone on tehoiltaan/kierroksiltaan sen verran alhaisila tasolla ettei käytetty moottori sen johdosta heti hajoa. Moottorista mitattu jollain tapaa kampiakselin välysiä. Niin, kukaan ei ole kertonut millaiset puristukset/ohivuodot tässä yksilössä on. Vaikka kuinka ruosteinen päältä, moottori voi omata hyvät puristukset. Tämäkin tarina olisi voitu hoitaa fiksummin/todellisempiin faktoihin pohjautuen jos moottori olisi jossain vaiheessa asennettu Volkkarin persiiseen ja katsottu kulkeeko pahna 90km/h vai 125km/h motarilla. Pelkän päittäisvälyksen ja ruosteisten peltien perusteella romuksi tulkitseminen on hätiköity toimenpide.

Kuvien perusteella päältäpäin aika karun näköinen moottori! Onkos missään vaiheessa moottoria kytketty autoon kiinni ja koekäytetty/ajettu huolella? Ilman tätä sisäinen rumuus/toimivuus arvontavaiheessa! Oletettavasti ostaja hakenut käytännön toimivuutta eniten ostokseltaan. Pelkällä kampiakselin heiluttelulla sekään ei selvinne?!

Sinulle ei kerrottu paljon sitä päittäsivälystä oli. Samalla kerrottu sen suhteen moottorin olevan korjauskelvoton. Kuplan kone on siitä ihmeellinen kapistus ettei vakiomuodossa olevasta koneesta voi sen ikää/ajomäärää taikka jäljellä olevaa tulkita suoraan välysmikrometrien perusteella.

Kuplapajahan on voinut tutkia konetta kuin piru raamattua koska siellä on myös koneita kaupan. Luonnollista tuomita "kilpailijan" moottori romuksi. Millaisia virheitä havaitsit heti jotka eivät ole normaaleja vuosikymmeniä vanhalle moottorille?

Ostitko koneen sokkona? Pelkän keskustelun/mailittelun päätteeksi. Näitkö/saitko/pyysitkö koneesta kuvia? Minkä verran koneesta mitattu päittäisvälystä? 0,10, 0,2, 0,5, 1mm?? Oliko päittäisvälyksettömys ainut laatukriteeri bolt-on:nauksen lisäksi? Myytiinkö moottori bolt-on toimivana? Ajomäärästä puhetta vai sen suhteen arpamoottori? Jotain ehjää toki 400 eurolla suotavaa saada!

Suosiolla kauppaan uutta hakemaan. Ei tarvitse sen jälkeen jännitellä pysyykö käännetty nivel viikon taikka vuoden hiljaisena.

Paikallaan polkaisten noin 6000r/min

Soppii kuplaan ja kolkkihin. Peruskeppi lisättynä kiiltävällä kuorella ja erilaisella nupilla.

Mittaamisesta on iloa. Koko juttua ei voi kaataa lohkomittojen varaan. Jos kampiakselissa sattuukin olemaan kaulojen mitat verrattaessa vw tehtaan vakioaksellin ( jonka pohjalta lohko mitoitettu ja muodostuu välykset ) erilaiset. Oletettujen tiukkojen välysten päälle kun pamautetaan mahdolliset muotovirheet kaulojen pyöreyksissä ja lisäksi pahimmassa tapauksessa muutama satku kieroutta. Ottaako kaulojen pyöristykset ilman laakereiden jyrsintää yhteen? Halpa tai kallis tuote, kampiakseli sen verran tärkeä komponentti moottorille, maahantuojalta jo vähintä ilmoittaa millä mitoin kampiakseli on ok ja ei vaadi asennuksessa jatkomuokkauksia kun lohko on oikeissa toleransseissa. Onko mahdollista ettei maahantuoja tunnekaan tuotteitaan täysin ja sysää vastuun ostajille ja vetoaa ongelmatapauksissa aina muiden osien mittaheittoihin. Helppoa jos akselille ei anneta selkeitä ja loogisia ohjemittoja. Palautusten vähäisyys ei aina tarkoita tuotteen erinomaisuutta. keskinkertainen kasaaja luottaa sokeasti uuden tuotteen mittoihin ja samalla ympärillä olevien komponenttien. Mahdollisia ongelmia jälkikäteen vaikeaa selvittää mistä mikin ongelma oikeastaan alkanut. Tämä kirjoitus pelkkää vaihtoehtojen esiintuomista, ei moite eikä kehu mitään tuotetta kohtaan. Odottaen kampiakselin ohjemittoja ja suositeltavia laakerivälyksiä.

Jos luottokoneistajallakin sattuu krapula työpäivänä yllättämään:D

Lähtevätkö akselit jälleenmyyjiltä ilman tarkistusmittausta asiakkaille taikka mukana lappunen jossa pyyntö selvittää vaikkapa seuraavat mitat; -akselikaulojen halkaisija -akselikaulojen soikeus -akselikaulojen reunapyöristykset -akselin suoruus -luonnollisesti tasapinotus Entäpä mittojen suositeltavat toleranssit, mille laakerivälyksille valmistaja/maahantuoja suosittaa. Vaikkapa esimerkiksi suositellaanko runkolaakereiden välyksille minimiksi 0,02mm taikka ehdottomasti minimiksi tyyliin 0,05mm? Se mitä ajan takaa, onko kyseessä huolimatonta kasaamista taikka väärillä toleransseilla kasaamista.Maahantuojalla valmistajan taikka omiin kokemuksiin pohjautuvia suosituksia asiakkaille yllämainittujen tapausten estoon?

Miten moni ostaja(tar) kävi paikan päällä -60 kuplaa tzekkaamassa?

Minä vuonna tämä "turboraamattu" julkaistu?

Volkkaristissa asuu pieni bemaristi;)

Dramatisointi jyllää. Tuskin kukaan laitaa konnoltaan reippaasti poikkeavia renkaita varsinkaan talvella autoon. Sellainen yhdistelmä ei ole turvallinen. Olkoonkin virallinen ohje laittaa paremmat renkaat taakse on oman järjen käyttö sallittua. Otetaan esimerkiksi perinteinen suomalainen peruskäyttistötterö. Yleensä etuvetoinen ja ajokäytökseltään aliohjaava. Toki jokaisen auton saa yliohjautumaan. Lähdetään kuitenkin tästä, etuvetoinen, aliohjaava, akseleiden välisissä renkaissa pieni kuluma-/kuntoero ja laitamme eteen paremmat. Miksi Näin toimien jarrutus-/kiihdytyspito parempi. Samoin eturenkaiden kulutus etuvetoisessa suurempaa. Akseleiden välinen kulutusero syö renkaiden pitoeroa kilometrien karttuessa lähemmäs tasapeliä. Jos ajattelun lähtökohtana on huonompien takarenkaiden aiheuttama peräluisu maantiellä. Tätä ennen sopii miettiä, kuinka monta kertaa huonommilla eturenkailla varustettuna vedetty jarrutukset pitkiksi, jääty liikennevaloihin tien tukoksi, vedetty mutkien kohdalla keula edellä lumihankeen. Teini-ikäisen BaijerinMutteriWirityksen kohdalla toimisin tosin. Huonot talvirenkaat oli ne edessä taikka takana ovat kyseisessa automallissa talvella vaaralliset.

Kasaa kummalla tavalla tahansa, tarkista tasopintojen kosketukset ja riittävä dekkikorkeus.

Hyviä vinkkejä tullut, väliin mahtuu vielä lisää. -varmista tuleeko moottorilta ilma kaikkeudessaan ohjaamoon. Väliin mahtuu monta saumaa/vuotokohtaa minne ilma/lämpö karkaa. -ovitiivisteet kuntoon siinä missä muutkin. -hyvällä tavallisella akulla pärjää hyvin, maadoitukset/virtareitit virtalukkojen/akkujen väliltä puhtaiksi maksimaalisen virtajännitteen saapumiseksi kohteisiinsa. -unohda lämmitettävät tuulilasit, mahdollisen huurteen raapiminen pitää kuljettajan verenkierron päällä;) -ohkasta öljyä koneeseen. Jaksaa startti pyörittää konetta kylmänä. Paksuilla kesäöljyillä poksautat öljyjäähdyttimen. -paremmat renkaat eteen, kääntyy mutkissa/kaarteissa ja pysähtyy jarrupolkimeen koskiessa. Lopuksi, osta Sepolta aiheeseen sopiva pipo! Seuraavan kesän korjaat talven tekemiä ruostevaurioita;)

vahvemmat sylinterin puristuspainevoimaa vastaan. Heikommilla kannet "pomppaa" yläkuolokohdassa.

Ennen säätöä varmistus kuumalla vedellä laajeneeko termari lämmön vaikutuksesta, jos ei, on sökö.