Jump to content

ARTO

Members
  • Posts

    4035
  • Joined

Everything posted by ARTO

  1. Kröh, seuraavan sukupolven volkkariharrastajat kiittävät ja kumartavat 10-15 vuoden päästä Jani Ruususen suuntaan ja hänen hyvien rakentelusuositusten 70-luvun kuplille. Silloin 70-lukulainen kupla harvinaisempi kuin splitti... Ainakin näillä asenteilla/rakentelutasosuosituksilla:)
  2. Hyvä vaan kun joku tekee vähän erilaista volkkaria. Vaikka pientä ähtäröintiäkin lisämausteena:) Tylsää katottavaa jos ei uskalleta tehdä muuten kuin kurkkaamalla Ultra VW:n tai Keith Seumen kirjojen sisällöstä mallia.
  3. Mikon logiikalla ei toki kannata vaatimattomiin pikkukoneisiin takertua. Suoraan nelkku persiiseen. Iskua riittävästi ja pytyiksi pitkälti toisella sadalla halkaisijaa olevat LN Engineeringin varmistamat "kultakimpaleet! Kelpaa koekiihdytella vaikka Kuopio-Siilinjärvi välisellä motarilla... Niin ja se nokka, joku äksy rullakeppi, kuutiotuumien riittävyys tasoittaa vääntökäyrää sopivasti.
  4. Kovasti noita 80-luvun vw Trendseissä mainostettiin.
  5. ARTO

    huumoria

    Hohhoijaa
  6. Helpoimmalla pääsee valitsemalla lievimmän vääntönokan ja vakiovipujen kanssa. Sitten jos lähtötietoina on tarjolla koneen muut tulevat specsit, kuten puristussuhde, millaset kannet, pakoputkisto, kipinäpuoli. Sekin kiva tietää millä vauhdilla haluat mäkiä nousta ylöspäin, eli pitääkö jaksaa 60 vai 80km/h vauhdissa nelosella Ja se tärkein, mitkä vaihteistonvälitykst + tuleva rengaskoko = kokonaisvälityssuhde. kuitenkin doppeli kiertänee esim 80 vauhdissa lähemmäs 3000r/min, joten moni miedointa vääntönokkaa ärhäkkäämpi on päässyt toiminta-alueelleen ja toi MEGA helpottaa koneen vääntöpuolta alemmilla kiekoilla oikein säädettynä aatamin aikaisiin kaasareihin verrattuna. Tässä annos tylsää ympäripyöreää teoriapohdiskelua:)
  7. Sua ei haittaa jos kohdallesi sattuu ns. b-luokan yksilöt ja kaverille priimat ja molemmista maksettu sama hinta. Jos me vw-harrastajat ei vaadita tuotteilta mitään, laatuhan tästä ei parane, päinvastoin. Esim valumuotin hiukan parempi viimeistely taikka huolellisempi lakkaus ei paljoa loppupelissä vaikuta vanteiden kpl hintaan.
  8. Laita suora linkki räpellyksistä. Samalla kuvaa kiitos omasta harrastevolsustasikin. Pisteytetään molemmat samalla kertaa:)
  9. Kolahtaen vai tupsahtaen... :D
  10. peruslähtökohta kromin kanssa touhutessa. 1. anteeksiantamattomin pohjien suhteen. Metallipinnan tasaisuus ennen kromi/pohjustuskylpyjä aivan jotain muuta kuin mikä riittää metaalipintojen maalausten pohjiksi. Vanhasta osasta poistettava vanha kromipinta ja tämä ei tapahdu hiomalla vaan tekemallä kromaamossa kromaus ns päinvastaisesti. Tämän jälkeen alkaa se kaikkein tärkein/vaikein/tarkin työosuus. Pohjien tekoa vaikea kuvailla kirjoittaen/sanoen. Pinnasta kuitenkin tehtävä tasaista/sileääkin parempi. Jokainen heitto/naarmu näkyy kromauksen läpi. Itse kromaus/kuparointi/nikkelöinti perustuu sähköiseen aineensiirtymään lyhyesti sanottuna. Kromauksessa useita eri vaiheita ja kotikonstein aika mahdoton tehdä itse.
  11. Yleinen tyyppivika noissa, akun ja moottorin nesteet tuppaa pakkautumaan toisiinsa ja oikosulkuhan siitä syntyy. Tehtaallekaan eivät enää taida noita ottaa takaisin. Hankala tilanne.
  12. Taikka race-engine taakse ja edessä lisä-/tasauspainona nitisevä vakiomosa vaikkapa varikkosiirtymien hoitoon;D
  13. Iirohin kuvassa alkuperäisen kynnyskotelon mattolirpake, reprokoteloissa se hiukkasen erilainen vaikkakin periaate sama.
  14. Plääh, 944 taka-akseli liioittelua. pelkkä 1303 kuplan vastaava riittää. Mihin 944 palikoita radalle tarvitaan? Muutenkin Teijo radalle tullessaan niin kevytperseinen ettei 944 levyistä/jäykemmistä vääntösauvoista ole muuta kuin haittaa. Oikeassa vai väärässä?!
  15. Jos se ei juuri nyt satu toimimaan, silloin tämä palsta hyvä itkuille:)
  16. Vuosikokouksen kysytyin kysymys: nettiuudistuksen kokonaishinta. Nyt pölhölän sivut herjaa invaliidi toukkaa...
  17. ARTO

    Ahistaako?

    Alpeilla ajelulla?
  18. Otin vertauksen esille koska Alex toi esille kierroslukualueen 6000-10000r/min. BDA kone on omimmillaan noilla kierroksilla. Entä T-1 ilmabokseri? Miten pitkään kestää laulattamisen noilla kierroksilla ja kuinka moni mosa oikeasti tuottaa sen suurimman tehon vaikkapa 8300r/min nurkilla. Miksi mitoittaa moottori 10000r/min jos yli 8000r/min huudattamisesta ei tehollisesti ole mitään hyötyä jne...
  19. Juu, kato, ne ei ole splittejä taikka barneja. Paskojahan sellaiset on, eiks juu
  20. 115kg on painavin virallinen painolukema mikä on tullut mustaa valkoisella eteeni.
  21. Teoria ja käytäntö eivät kulje käsikädessä vaikka mitä lukisi Gene-vainaan "raamatuissa" Moottorin tehoon vaikuttavat niin monet tekijät ettei niitä aina ymmärrä edes kokeneen virittäjägurut. Joka tapauksessa työntötangollisessa koneessa on venttiilikoneiston massat toista kuin ilman tikkuja olevissa. Toisaalta ilmajäähdytteisyys vaikuttaa puristusten/sytkäennakoiden käytettävyyteen. Boxeri- ja rivikoneissa erilaiset massavoimat jne... Laitetaan vaikka numeroina samat palikat Volkkarin ilmabokseriin kuin vaikkapa Fordin BDA koneessa ja katotaan kummasta tulee millasetkin teho ja vääntökäyrät.
  22. Oliskos parempi termi puhua eityöntotangollisen koneen eduista!
  23. 8.5 - 8.7:1 puristukset sopii W110:lle mainiosti. Tällä hetkellä on 8,5 ja pikkusen ysin toiselle puolelle OLI tarkotus mennä. Mikä siinä nokassa tekee sen, ettei kestä kovempaa puristusta? Puristuspaineet nousee liikaa= varsinkin sylinterikansien lämpötilat= nakutusherkkyys kasvaa jne... "isojen poikien" nokissa asteiden lisäksi enemmän overlappia eli enemmän imu ja pakonokan yhteistä aukioloaikaa ja just tämän johdosta puristupaine laskee. Puristuspaine ja puristussuhde kaksi eri asiaa. Ilmajäähdytteisessä trkempaa, jäähdytysjärjestelmästä ei löydy lisäpaukkuja lisäjäähdyttämiseen läheskään niin helpolla kuin vesijäähdytteisistä koneista ja muutenkin sylinterikanne käy ilmajäähyissä vesijäähyjä kuumempina.
  24. Muistakaa, SAE mittausnormeja oli tasan kaksi, netto ja butto. Sama kone, kaksi eri SAE tehoa, silti sama DIN heppamäärä. Vain mittausteknisiä eroja. Usalaiset sai aivan samoja koneita kuin eurooppalaiset, monesti tosin pienemmällä puristussuhteella= vähemmän tehoa. AJ-koodin L-jetronic koneista virallisissa papereissa joko 48 hv SAE netto tai 50hv DIN. Onko edelliset lukemat oikeasti samat, se onkin eri juttu ja vaikein on selittää ne AKEn jästipäille:)
  25. Pysytäänpäs otsikon aiheessa eli spliteissä.
×
×
  • Create New...