Paavuli

Ajettavuudesta tässä onkin nyt kommenttia sinne tänne. Jos vakiovanteen et on 40? Levittää 7 tuumaisella vanteella 185 rengas alkuperäiseen verrattuna 31.8mm, ja tällöin ainakaan omaani ei kyseinen kombo sovi. Renkaan kuvio on lokarin kaaressa jo. Tällöin mielestäni on droppiolilla ja vakiokeulalla turha edes yrittää, sillä kys. kombolla ei vakiorengaskaan pyöri (mielestäni). Sitten pitääkin pohtia, mitä tapahtuu lokarin sisäpuolella, jos ET olisi enemmän esim. sorvauttamalla.

Eipä ole Resto henkisen bublan uusitussa sisustassa hometta, ja takatelineelläkin on vain isohko puinen laatikko :) Käyttökommenttia yllä tulikin jo. Eikä tuo 185/35/17 ole aivan mahdottoman kaukana vääräuskoisen käyttöauton 205/45/17 koosta, jolla vuosittain ajetaan 45tkm. Vetelee nuo sprint classic reprovyörenkaatkin, on kuin panssariautoa ajaisi.

Harkitsin tässä jo mallineen tekoa, eli "vanteen irvikuvaa". Saisi katsottua miten kääntyilee. Toki myös herää heti ajatus siitä, onko 8 tilattua vannetta minkä hintaiset verrattuna 4 kpl...

-tipi-, etupään lokari-gummi väli näyttää aivan samalta kuin omassani vakiorenkain. Asiaahan siis uskaltaa lähestyä tarkemmin. Miten 5mm spacer takana ilman keskitystä, maantieajo ok ilman väpätyksiä? Taisin törmätä sitten samaan amerikan sorvariin. Mutta eipä tässä hätää jos 7 tuumaakin mahtuu. Kääntyyttä voisi rajoittaa jotenkin, vakiorengaskin oikean tappikäännöksessä ottaa jonnekin kiinni. mm. ebay listaa 6.5 leveätä "Empi" bermiä. Joko näitä valmistaa usiampi taho, tai sitten tietoja on vain ristiin rastiin. Täytyy sitkeästi tutkia ja löytää vielä myyjäkin.

Arvonnan jälkeen päädyin tämän vannekysymyksen sijoittamaan alustaosioon, alustaahan se on.. eikö... Random Fiilis -syistä heräsi ajatus survoa kuplaan 17 tuuman vanteet ensi kaudeksi, tarkemmin BRM replicat (tai vastaavat). Näitähän on saatavina kaiketi vain 7 tuuman levyisenä (Sambassa näin vilauksen 4,5 tai 5 tuuman leveydestä, en löydä atm linkkiä), et:llä 40 ja 42. Kyselenkin kokemuksia, millaisella keulasetupilla näitä on käytetty? Internetin tieto on hieman kahtiajakoista, jossain välitetään mahtuvan kavennetun keulan, droppiolkien ja levyjarrujen kanssa. Toisaalla sanotaan droppiolkien kanssa vaadittavan 4" kavennetun akselin. Itselläni on, ja myös ensi kautena 2 tuumaa kavennettu säätöakseli droppiolilla, alkuperäiset rumpujarrut. Vakiorenkaat pyörivät suht hyvin auton ollessa vaakatasossa perän dropilla -1 ulkoboori + vuosikymmenten aiheuttama jousikuoleentuma. Kapiampaa akselia en laittanut, enkä halua, sillä vaimentimet ovat kuitenkin aikas mukavat varusteet. Tälläiseen yhdistelmään vanteet siis tulisivat. Vaihtoehto b tietty on sitten 15 tuumaa, ja tämähän onkin sitten helppo.

Jakajat, venttiilit yms on säädetty kaikki kokeiltu on VW Auton tehdasohjetta, sekä aikalaisversioita. About kaikki minkä konetta purkamatta voi tehdä on tehty usiampaan kertaan. Tuo kaasutin on seuraava askel. Ensin puristukset voisi vielä tarkistaa, vaikka ne 4 vuotta ja muutama tuhat km sitten tulikin tsekattua.

Sytytystä en kyllä enempää kohdalleen saa. Strobolla säädän. Paikoitellen ajoitusmerkki loikkii, mutta tuon pitäisi olla 80 luvulta peräisin olevan strobon ominaisuus. Onhan se tietty mahdollista, ettei tuolla wanhalla lampulla tee enää mitään. Enpä ole myöskään uutta löytänyt, vielä sellaista joka toimisi 6 voltilla, jolloin näkisi myös "dwell anglen". Venttiileitä olen itsekin epäillyt, vaikka ne säädin talvella. Kaasutin on arvoitus, kiinalainen empikopio kun on. Alkuperäisen solexin akseli vuotaa niin paljon, ettei tyhjäkäyntiä ole lainkaan ja bensaa valuu akselista. Seuraavat operaatiot siis talven aikana: Kone ulos (taas), kone purkuun. Jostain ehjä Solex tai henkilö joka holkittaa alkuperäisen (tosin kovin kulunut yksilö). Kaasutinta voisi tietty kokeilla ensin vaihtaa. Samalla herää kysymys, saako asiat alkuperäishenkisenä pitäen 1200 koneeseen pientä tehonlisää? Pääsisi mäet edes ylös mukavasti. (Edit lisäys: Harmi, ettei kukaan ole vielä innostunut sorvaamaan Judsoneita uusiotuotantona :P )

Ei tainnut värinä edes pienentyä. Tällä hetkellä kokeiltu lisää. Sytkää säädetty karvan sinne tänne. Ei auta. Esilämmitysputket edelleen tukossa. Tyhjäkäyntiseosta säädelty. Tulpat uudet. Jne jne. Tärinä/värinä/nykiminen noudattaa vaihteita, esim kolmosella hieman yli 60kmh nypyttää tiuhemmin kuin nelosella samasta vauhdista. Eli väittäisin nykimisen tulevan konepuolelta, eikä vetareista tms. Vaihteiston pitäisi olla erittäin timmissä kunnossa asiantuntijan huollon jälkeen. Lisäksi vanha ystävä "nykäisen kun lähdet risteyksestä" -ilmiö on palannut. Paukauttelee kaasuttimeen päin ja ryytyy. Vitsit vähenee. Kohta aukeaa topic "Mummoon moottori". Kaikki ideat tervetulleita.

Nakkaisin tähän väitteen, ettei ns. "Uudemman näköistä" jännitteensäädintä ei saa reprona mistään. Niitä vanhempia näyttää pyörivän, joten edellä ehdotetun mukaisesti...

Profiilikuvan punaisessa "Göbbelswagenissa" on edessä 2" kavennettu akseli (säädöllä, mutta noin vakion korkeudessa) sekä droppiolat. Vakiorengaistus 155/80/15 mahtuu häthätään pyörimään. 19mm vakaaja estää etupään kallistuksen esim. kanttareita ylittäessä. Ilman vakaajaa ei todennäköisesti onnistu. Kokemuksesta en suosittele yrittämään droppiolkia vakiolevyisellä akselilla vakiovanteilla / vakio tai lähes vakio renkailla. Ilman kavennettua akselia omassa autossani renkaan kulutuspinta olisi jo kaaren reunan tasolla.

Niin. Em. värinä ei kadonnut täysin, vain pieneni. Imusarjan lämmitysputkien tulppaaminen toi esiin Wanhan Waivan, joka on matalilta kierroksilta risteyksissä ym. esiintyvä rynkäytys + poksautus kaasarista suodattimeen. Hatusta vedettynä ajatuksena tuli mieleen, josko bensiinin saanti kiukuttelee. Seuraavaksi tarkistetaan bensapumppu.

Itselläni päällepäin ei imusarjassa näy mitään, juuri kevättalvella maalasin. Ennen maalausta availin pakopuolen lämmitysröörin elektrolyysillä + muovikuoristesta vaijerista tehdyllä rassilla (porakoneella pyörittäen). Ilmeisesti jossain on reikä. Mielenkiintoisesti pakoäänet muuttui esilämmityksen tulppauksen myötä, sirkuttaa yms moottorijarruttaessa. Alakierrostoiminta kaupunkiajossa on huonompi kuin vuotavalla sarjalla :) Kertokaas vielä pyöriikö alempi hihnapyörä luotisuorana, vai onnistuinko omani vääntämään vinoon ulosvetäessä? Sitten taas osien metsästys käyntiin. Uusiona ei taida imusarjaa saada, ja mahtaako kannattaa muutoinkaan.. Muutoin kiva harrastus, mutta tämä moottorin kanssa leikkiminen ei oikein huvita.

Kyllä Virtanen taisi oikein ehdottaa. Tulppasin molemmat lämmitysputken päät ja värinä häipyi. Jotain pientä nypytystä on edelleen kiihdyttäessä, muttei lainkaan samassa määrin. Ohjelmassa siis imusarjan metsästys. Koneessa on vielä jokin geneerinen värinä kovemmilla kierroksilla. Paikallaan asiaa tutkiessa alempi hihnapyörä vatkuloi hieman. Nämä kuitenkin tehtaalta lähtivät suorina?

Typotinpa jakajan aivan täysin. Tarkoitin garbe lehmeyeriä. Takavaimentimet ovat pakasta otetut kaasut. Pohjata ei pitäisi, pohjaanlyöntikumit ovat paikallaan hieman madallettuna. Kokeilen huomenna tulpata lämmitysputken. Alumiinitölkki onkin oiva idea, mahtuu tiivisteen kaveriksi. Pelottavasti imusarjateoriaa tukee ravistuksen ilmestyminen nyt puhdistuksen jälkeen. .. Kytkinvaijerin kuori on oikein. Tuli varmistettua.

Kytkinvaijerin sama mutka meni paikalleen mitä aikaisempina vuosina, joten ei pitäisi, huom. konditionaali, johtua siitä. Täytyy kuitenkin tunkata ilmaan ja tarkistaa! Tuo imupuoli on hankalampi juttu. Ei todellakaan kiinnosta irroittaa moottoria uudestaan. Lisäksi näyttää siltä, että moottori on uudempaa tuotantoa, ja tällöin sen survominen wanhempaan koriin on erittäin ahdasta. Venttiilikopille ei juuri tilaa ole syystä tahi toisesta. Pystyisikös tuon imusarjan kokeilemaan jollain kikka kolmosella? Lämmityspuolelta tiivisteet pois ja laipat tilalle mahdollisimman tiiviisti? Nyt pitäisi olla se Lidlin endoskooppi, voisi kurkata kaasarin päästä imusarjan sisään. "Miksen ostanut.."

Hmm. Imusarjan juuri kevättalvella avasin (se lämmitysrööri) ja maalasin koko vekottimen tuolla hassulla harmaalla värillä, jollainen se olikin. Voisikohan sitten jostain tämän lyijy-tina-minkälie valun alta olla rikki. Kovin ehjä ja ruosteeton tuo kuitenkin oli alunperinkin, mutta jos tukkeutuneessa osassa oli jotain hämminkiä, ja nyt avasin Pandoran lippaan. Imusarjan irroittaminen näin läpikäydystä konetilasta on inha homma, mutta onnistunee pudottamatta konetta ulos... Oudointa on, ettei tärinää ole kaupunkinopeuksissa, vai eikö sitä sitten vain huomaa.

Ei vaihdettu, mutta oli aivan ehjä kun putsasin ja kiinnitin takaisin kevättalvella. Taaemmat tyynyt vaihdettu. Asentoakaan ei voine ryssiä.

Speksaan: Moottori 1200, tai vastaava aikakauden vaihtokone. Kaasutin "Empi" uudistuotanto 30 pict-1, suuttimet ei tiedossa. Kiihdytyspumpun asento "se herkempi" eli enemmän ja aikaisemmin. Tankissa ei verkkosuodatinta, erillinen suodatin konetilassa (juu tiedän, ei ole palanut vielä). Virranjakaja Gerbe - Lehner VW, toimii, säädetty, alipaineen käyrää ei tarkistettu vermeiden puuttuessa. Kytkin ja asetelma uusia, aski huollettu (ei minun toimesta, vaan ammattilaisen). Perää laskettu 1 boori ulkoa. Pyörän laakerit yms kaikki uutta ja laatuosaa (SKF). Tulpilla ajettu noin 2tkm. Tulpan johdot uudet. Tapahtuu seuraavaa: Maantievauhdeissa tasainen nopeus on ok. Vedättäessä aka. kiihdyttäessä koko auto ravistaa, tuntuu ratissa, hanurissa, yms. Ravistus ei ole mitään pientä, vaan erittäin selvää ja häiritsevää. Peileistä ei tahdo nähdä ohimenijöitä. Moottorijarrulle tai tasakaasun rullaukseen siirtyessä ravistus lakkaa. Minulta loppuu ideat. Joskus madalluksen on mainittu aiheuttavan täristystä kiihdytykseen, mutta tämän pitäisi esiintyä kaupungissa ja nollavauhdista? Eli nyt kyseessä olisi bensavaje, sytkä, tai joku muu? Alempi hihnapyörä vatkuloi jonkinverran, eivät liene koskaan olleet luotisuoria? Ja tämähän ravistaisi kokoajan. Eli ideoita tulemaan, minä kokeilen.

Ilimaasena ehkä yöunia säästävänä vinkkinä; Wolkkari käy huonosti jos jakajan puolan piuha on huonosti paikallaan. .. Äkkiäkös sitä muitakin pieniä pöllimis-jarruja keksii jos jännittää. Itse haudon omaa laitetta miinoitetussa tallissa ;) Jännitys kuvasta tehdystä avaimesta ei liene aivan aiheeton. Rapakon takana tuo taitaa olla aika suosittu asuntomurtotapa. Ei ole abloyn myynti saanut jalansijaa kun käyttävät puhaltamalla aukeavia lukkoja.

Rälläkkä jäikin palkinnoissa huomaamatta :(

Eli tämä tulkittaneen "vaihtokunnossa". En haluaisi mitään kiinareproa, saako pelkkiä ankkureita? Vappu tulee ja kuplan perä on edelleen ilmassa, apua!

Wanha laturi lataa ok, asiassa ei hätää. Suunnittelin vain olevani viisas ennakkoon, ja fiksaavani nyt asiat joita ei (järkevästi) saa tehtyä kone paikallaan. Saahan tuon laturin pois kone paikoillaankin, mutta pienet kiinalaiset ovat loppuneet pakista (tarvitaan avaamaan ne puhallinkopan takaruuvit).

Tuotapa tuota. Tässä suht kokonaisvaltaisen moottoritilan restauroinnin yhteydessä tulee käytyä apulaitteitakin läpi. Tiedustelenkin viisaammilta, onko mielestänne laturin ankkuri vaihtokunnossa, jos kollektori (joillekin kommutaattori) on noin 32.3mm. About tämä on suomenkielisen tehdaskorjausoppaan sorvausminimi kollektoria suoristettaessa. Tällöin suositellaan kollektorin rakojen syvennystä 0,3-0,4mm muistaakseni. Mitä jos syvennän hieman kollektorin uria, vaikkei asianmukaista työkalua olekaan? Ruuvaanko tämän bosch orginaalin takaisin, vai hankinko reproankkurin (en toistaiseksi löytänyt mistään, en kenties osaa)? Niin ja tämähän on 6V härveli.

Kyllä tuo ulina on riippuvainen vaihteesta, kakkonen äänetön, kolmonen hieman ääntä, nelonen huutaa kuin majava sirkelissä. Ulinan ääni muuttuu vaihtaessa vetoa, moottorijarru vs. veto päällä. Kakkonen kanittaa mielestäni selvästi synkronin takia, vaihtuu paremmin jos alasvaihto kolmonen-kaksi on erittäin nopea ilman lepuutusta vapaalla. Myös välikaasu auttaa inaksen. Kuplapaja on hyvä vinkki, eikä kaukana. Tiedustelen. Muitakin vaihtoehtoja saa esittää!

Rakkaan -65 mallisen kuplamme vaihteisto on huudellut jo kolme neljä kesää (koko omistusajan ja sittemmin vaihteisto oli pyörinyt vuonna 98, kenties). Ulinaa esiintyy hieman kolmosella, nelosvaihteella ulina on melkoinen. Lisäksi varsinkin kakkosvaihteen kytkeytyminen on ajoittain hankalaa, synkronit lienevät matkan päässä. Tarkoitus olisi ennen ensi ajokautta tempaista yllämainittu asian kuntoon. En osaa esittää kuin sivistyneitä arvauksia melun lähteestä. Vaihteisto on kaiken järjen mukaan alkuperäinen, joten kilometrejäkin on. 26 tkm, 126tkm vai 226tkm, ken tietää. Joten ihan kuluneista rattaistakin voinee johtua? Kysymys kuuluukin, mahtaako ylläolevien ongelmien korjaus olla kannattavaa, vai pitäisikö nostaa arpa, tehdä työ ja asentaa satunnainen vaihtovaihteisto? Mieluiten korjaisin/korjauttaisin alkuperäisen, tekeekö kukaan tälläisiä töitä?