Jump to content

Mäntien kevennys


Recommended Posts

Joskus oli tällä palstalla tai Yhistyksen voorumilla juttua kiertokankien ja mäntien kevennyksestä, mut en löytänyt sitä enää. Kysymys on siis lähinnä et mistä kohden mäntiä voi turvallisesti keventää ja kuinka suurta heittoa kannattaa alkaa keventämään. Nyt on ero suurimmillaan vissiin jotain 40 grammaa, muistelen että kympin sisään sais tuo kierros olla.

 

Mahlen 85,5 takoset kyseessä.

Link to comment
Guest Mika Raussi

Männäntapissakin vaikuttaa aika pirusti, että mistä ottaa. Jos päästä sorvaa reikää pikkasen isommaks ja vetää isomman viisteen, niin tuskin kestävyys siintä kärsii. Kohtuus kaikessa tietty aina.

Link to comment

40g ei saa männästä turvallisesti pois. En usko hetkeäkään. Jo 5-10g saa vinguttaa ihan hemmetisti materiaalia. Männät on eri sarjaa. Vaihtoon vaan kunnes löytyy samanpainoset. Mahlen takosarjan männissä ei yleensä ole painoeroja paria grammaa enempää.

 

Kiertokangissa sama juttu, eri painoluokkia on 3 vakiokangissa. Ei ole järkevää yhtä painavamman sarjan kankea lähteä keventämään kevyempään sarjaan, liikaa pyydetty.

 

Jan

Link to comment
Männäntapissakin vaikuttaa aika pirusti, että mistä ottaa. Jos päästä sorvaa reikää pikkasen isommaks ja vetää isomman viisteen, niin tuskin kestävyys siintä kärsii. Kohtuus kaikessa tietty aina.

 

Nimenomaan juuri näin mullakin tehtiin, eli päästä. Männäntappihan ottaa aika pitkältä matkalta kiinni mäntään, joten päihin tehty kevennys ei varmasti sitä katkaise.

40 gramman ero on niin älyttömän suuri, että tuntuu aika oudolta ja myös mahdottomalta määrältä ottaa pois. Muistaakseni mulla Mahlejen erot oli luokkaa 2-3 grammaa ja sitäkin saa jo vinguttaa. Veivit oli jo edellinen moottorin tekijä tasapainottanut.

 

t. Mika

Link to comment

Joo, eri sarjastahan nuo varmaan on, sitä itsekin epäilin. Saattaa olla kolmestakin sarjasta kun tappien kanssa punnittuna mäntien painot on 548, 566, 568 ja 578 grammaa, eroa suurimmillaan siis 30 grammaa.

 

Ostin jo monta vuotta sitten eräältä piireissä aika hyvin tunnetulta itähämäläiseltä koneenrakentajalta runkokoneen osina, ja nuo sinänsä hyväkuntoiset männät tuli siinä kasassa. Niputtaminen on jäänyt ja nyt piti ruveta mut eipä sit taidakaan onnistua noilla osilla. En tiedä, onko ne sarjana pyörineet, kovasti samanlailla kuluneilta ja tummuneilta nuo näyttää mut miksipä kasata sit uusiin putkiin ja muuten tasapainossa oleviin osiin noita.

 

Mikähän todennäköisyys on löytää sit kaks 565-570 grammasta mäntää jostain ettei tarvis koko sarjaa ostaa uutta? Olisko jollain nurkissa..?

Link to comment

Mittaas piruuttaan painot männistä ja tapeista erikseen.

 

Yhteen T4 vakio koneeseen johon piti soveltaa budjettisyistä kahdesta koneesta männät, niin mäntien kokonaismassat (mäntä+tappi+sokat+renkaat) sain sopivaksi, kun eri painosilla tapeilla kikkaili hieman. (nou koneistuksia ollenkaan)

 

Tappien sisähalkasijat vaihteli milli tolkulla, vaikka pituus & ulko halkasia oli sama.

Link to comment

Noniin. Eipä tullut ees mieleen et tappien paino voi heittää yli 20 grammaa välillä 98-120 g. Sisähalkaisijat oli tosiaan aivan erilaiset. Nyt oikein yhdistelemällä sain mäntä/tappi-yhdistelmät 8 gramman sisälle. Kiitoksia vaan, Petteri.

 

Kahden gramman tarkkuudella näyttävä vaaka oli paksummissa (uusissa)männänrenkaissakin haistavinaan pientä eroa, mut se on korkeintaan gramman-puolentoista luokkaa. Mut tuota loppua voi yrittää männistä keventää, siis ainakin niin et vitosen haarukkaan pääsee. Tarkoittaako helmasta keventäminen tarkemmin sanottuna helman ohentamista vai lyhentämistä? Ja onko väliä mistä kohden helmaa ottaa?

Link to comment
Noniin. Eipä tullut ees mieleen et tappien paino voi heittää yli 20 grammaa välillä 98-120 g. Sisähalkaisijat oli tosiaan aivan erilaiset. Nyt oikein yhdistelemällä sain mäntä/tappi-yhdistelmät 8 gramman sisälle. Kiitoksia vaan, Petteri.

 

Kahden gramman tarkkuudella näyttävä vaaka oli paksummissa (uusissa)männänrenkaissakin haistavinaan pientä eroa, mut se on korkeintaan gramman-puolentoista luokkaa. Mut tuota loppua voi yrittää männistä keventää, siis ainakin niin et vitosen haarukkaan pääsee. Tarkoittaako helmasta keventäminen tarkemmin sanottuna helman ohentamista vai lyhentämistä? Ja onko väliä mistä kohden helmaa ottaa?

 

 

siel pitäis helman pitkällä sivulla olla sisäpinnalal semmosia klönttejä mistä voi ottaa suurimman osan pois. Jätä hiukan koholle. Ja sit voi ihan hiukan lyhentää ja kaventaa pitkää sivua. Mutta tosiaan enemmän saa painoa hukattua kun ottaa tapista sisäpuolelta vähäsen.. Teräs ku painaa enempi ku alumiitti.

 

Jan

Link to comment

siel pitäis helman pitkällä sivulla olla sisäpinnalal semmosia klönttejä mistä voi ottaa suurimman osan pois. Jätä hiukan koholle. Ja sit voi ihan hiukan lyhentää ja kaventaa pitkää sivua. Mutta tosiaan enemmän saa painoa hukattua kun ottaa tapista sisäpuolelta vähäsen.. Teräs ku painaa enempi ku alumiitti.

 

Jan

 

Kiitosshh...noita klönttejä itsekin ajattelin kun vaikuttivat varsin turhilta. Nythän on siis niin että valmiiks kevyimmät eli ohuimmat tapit on yhdistetty painavimpien mäntien kanssa, joten niistä tapeista ei ehkä enää uskalla ottaa vaan pitää männistä yrittää nakertaa. Lähden siis talliin ja mahdollisesti raportoin lopputuloksen myöhemmin =).

Link to comment
Miten kevyiksi, ohuiksi tai reikäsiksi vakiokanget voi keventää että ne kestää kohtuullisesti viritetyssä koneessa? Vakiothan painaa noin 600g.

 

Kohtuullisesti viritetyssä ei kankia varmaan edes kannata keventää. Mulla noin 150 heppaisessa muistaakseni noin 450-470 g painavat.

 

t. Mika

 

ps. Nimimerkillä "Bugfuel" oli aikoinaan kevyesti viritetyssä testimoottorissa rei´itetyt veivit. Kysy siltä kokemuksia.

Link to comment
Miten kevyiksi, ohuiksi tai reikäsiksi vakiokanget voi keventää että ne kestää kohtuullisesti viritetyssä koneessa? Vakiothan painaa noin 600g.

 

Kohtuullisesti viritetyssä ei kankia varmaan edes kannata keventää. Mulla noin 150 heppaisessa muistaakseni noin 450-470 g painavat.

 

t. Mika

 

ps. Nimimerkillä "Bugfuel" oli aikoinaan kevyesti viritetyssä testimoottorissa rei´itetyt veivit. Kysy siltä kokemuksia.

 

 

Vastaan huutoon:

 

Reikäiset kanget oli tehty särötarkastetuista käytetyistä vakioista, jotka oli kevennetty, kiillotettu ja varteen porattu reikiä 3kpl. Suurin reikä oli niin iso mitä varren litteään osaan mahtuu ilman että osuu reunoihin.

 

Näitä sitten käytettiin JM kilpakoneessa usean kilpailun ajan, kunnes kone meni purkuun muista syistä. Silloin nappasin nämä omaan 1600 experimentaali-koneeseeni, jossa ne pyörivät eri viritysasteella jonkun 3-4 vuotta kesäajossa. Parhaimmillaan 345 asteinen nokka ja 8000rpm punaraja. Tehoista ei tietoa. Ko. kone purettiin tutkimuksia ja muutoksia varten joka talvi ehkä 5v ajan.

 

Yksi noista katkesi sitten vihdoin, moottoritiellä tasaisesta 90kmh nopeudesta. katkesi reiän kohdalta, mutta toisaalta niitä oli niin paljon ettei se oikein muusta kohtaa olisi voinut katketakaan :)

Taisi olla kone silloin 308 asteisella nokalla. Edelleen 1600.

Sitten heitin loputkin roskikseen.

 

Se kannattiko niitä keventää noin rajusti, on jäänyt mysteeriksi... kestävyys tuli todistettua (rajallinen, mutta kestää kovaa käskemistä kisakoneessa useita kisoja ja kadulla monta vuotta pikku-virikoneessa). Hyötyä ei pystynyt määrittelemään kun samaan aikaan oli muitakin liikkuvia massoja kevennetty.

 

Loppujenlopuksi niin epämääräinen juttu että en ole sen koommin toista settiä tehnyt. Hauska koe.

 

Jan

Link to comment

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.

Guest
Reply to this topic...

×   Pasted as rich text.   Paste as plain text instead

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.

×
×
  • Create New...