Jump to content

Mitä moottoriin sisälle kuuluu?


Recommended Posts

Kun ei oo tuota kokemusta moottorin kasauksessa vielä juuri siunaantunut, pitää nyt vähän kysellä taas tyhmiä. Toisessakin topicissa jo mainitsin että jokunen vuosi sitten ostin runkokoneen osina ja nyt lopulta pitäsi se niputtaa. Mukana tuli tiettävästi kaikki hilkkeet, mut nyt on osa jo päässyt hajaantumaan. Pitäis osata kiikuttaa suunnilleen kaikki kerralla koneenkasaajalle, joten valistakaa.

 

Isot osat on spl:lää (SelvääPässinLihaa): lohko + pinnapultit, kampi, vauhtis, männät + tapit + renkaat, pytyt, kannet, tönärit + suojaputket, nokka, lakrut kammelle, nokalle ja kangille, jakajan käyttöakseli, jakajan ja nokan rattaat kampuralle sekä tietty laadukas tiivistesarja. Sit pienemmistä on vähän arpomista, eli pikku tapit laakereille pitää olla mut mitä muuta pikkuhilua tulee? Kampuran etupäähän pitää sorvauttaa sopiva prikka kun lohkon laippaväli on 20 mm, ei kuulemma löydy ainakaan KK:sta siihen sopivaa laakeria/shimmejä.

 

Mut mitä runkokoneen sisälle kuuluvaa unohdin tai en edes tiedä..?

Link to comment
Guest Mika Raussi

Jakajan käyttöakselin prikat. Öljyn imuputki on varmaan kiinni lohkossa?

 

Ja kai sen öljypumpunkin vois jotenkin runkokoneeseen laskea.

 

Nokan päähän varmaan on tulppa?

Link to comment
Jakajan käyttöakselin prikat. Öljyn imuputki on varmaan kiinni lohkossa?

 

Ja kai sen öljypumpunkin vois jotenkin runkokoneeseen laskea.

 

Nokan päähän varmaan on tulppa?

 

Jakajan akselin itse asiassa on jo lohkossa kiinni. Imuputki on samoin kiinni ja öp-venat. Uus ölöpunppu on laatikossa mut sen pystyy heittään tietty perästä kiinni. Nokan tulppaa en muistanut, semmonen täytyy katella.

 

Nostajat varmaan kandee laittaa :)

 

 

Kampuran hihnapyörän päähän C-klipsi ja ihan siihen päähän vielä kiila, ja öljyn heittolevy (kiila estää sen ulostulemisen sit)

 

Nostajat toki on, luonnollisesti uudet Mahlet =). Tuollaista C-klipsiä en ihan ulkomuistista muista mut ehkä joku sellainen löytyy. Kiila ja heittolevy on.

Link to comment
Guest ritariässä

kannattas hommata oikeesti hyvä korjausopas jossa selkeet kuvat konee osista jne... ssiellä sitten selitetään miten ja kuinkapäin laakerit kuuluu asentaa kauloilleen jne... tosin kyllä se sipieria opettaa muistamaan mikä kuuluu minnekki ja milloin. mikään ei vituta kuin huomata "onnistuneen" konerempan jälkeen et päittäisvälystä mitatessa paikalleen laittamaton vauhtiksen o-rengas jää sitten loppukiristyksen aikana myös pois ja tietäähän sen mikä alkaa sitten luistaa.

 

tietty kun sitten kiireessä yrittää saada konee äkkiä takas paikalleen tapahtuu lisää verisuonepullistumia. piloille menneen kytkinlevyn tilalle yleensä tahtoo hetieikä myöhemmin uuden. Silloin tulee ostettua tavaraa sieltä mistä saa heti. sitten ei naurata kun käsissä on kytkinlevy joka tehty jossain vitun vinosilmälandiassa ja pyörii melkein tyhjää booriakselilla.

 

kiire loppuu kuin seinään ja alkaa laatuosan etsintä. laatuosaa ootellessa savutonkin vetäsee parit hermosikarit ja piipulliset sisään ja huokasee, hanki elämä.

 

sairaus tää on ja lääkitys on tiedossa, mut sekin on elinikäinen:D

 

sitä vaan yritän sanoo, et tää on välillä ihan oikeesti superhauskaa!

Link to comment
niinpäs lukeekin et männöö toiselle kasattavaksi.

 

No niinpäs lukeekin.

 

Itse toki menen viereen katsomaan ja oppimaan mut on sen verran hyvät osat kuitenkin etten viitti ruveta niillä opettelemaan.

 

Mut voin, Kane hakea sulta silti sen kirjan että voin vähän etukäteen siitä tirkistellä. Puheena olevalle koneentekijälle ei juuri tarvi kirjaa tarjota, ottaa pian itseensä.

Link to comment
joo opiskelet miten homma sujuu ja annat olan yli välillä neuvoja ni varmaan tykkää ;)

 

jeps, soitellaan asiasta lisää.

 

Juu, on kampuran kuva otsassa alta aikayksikön ja saa lähtee romujensa kanssa kotio =P. Jokunen sata myllyä on vissiin tuon ukon käsistä lähtenyt, saattaa mennä lakrut oikein päin ilman kirjaakin.

 

Rinpauttelen jossain vaiheessa.

Link to comment

Mun mielestä tuo Wasastjernan Musta A4 kokoinen kasausopas (ei viritysopas) on ihan hyvä ja siinä on paljon hyödyllisiä vinkkejä alkaville koneen kasaajille.

Viritysoppaassakin on perustietoutta,mutta ne on jo vähän päivittämisen tarpeessa,toki nekin suuntaa antavia paljonkin.

 

Kumma jos ei löydy laakereita 20mm laippaväliin? Mulle on ainakin tullut laakereita sieltä ennemmin jotka on 20:stä tehty 21:seksi. Alle 20mm laippaan ei ole ollut ikinä edes tarvetta. Ei mitään järkeä sinänsä enää niin loppuun porattuun koneeseen alkaa edes kasaamaan. Kyllähän sinne saa kaikkia hemmetin välilevyjä väliin ja on sitte vittumainen kasata niitten kanssa ja menee linjalle kotkaus ja patentti.

Link to comment

aika epätoivosta alkaa kasaamaan moneen kertaan porattuun enää mitään, ja virittelemään shimmejä sinne... ehkä silloin ymmärtää jos on joku museovehje ja numbers matching kone tai muuten harvinainen.

 

Jan

Link to comment
Guest ritariässä

mielestäni tää päätylaippa pitäs vetästä vaan suoraksi ja ottaa siit mikrometrillä mitat ja laakeri sorviin ja se sovittaa sopivaks ja tulee hyvä. eipähän vituta jos lohkoa koneistava vetäsee laippapäädyn väärään mittaan.

Link to comment

Onko jollakin oikeesti paukahtanu kuplan kone jossa on ollu päittäisessä "viritys", vai onko kaikki vaan oudon pelkoa? Onhan tuollaisia päittäisen sirppejä monissa moottoreissa vakionakin.

 

En määkään mihinkään isonrahan koneeseen lähtisi kikkailemaan, mutta tonnin pystylamppuun tuo on mielestäni ihan toimiva ja rahaa säästävä ratkaisu (lisäpäittäislevyn vaatimat lohkojen markkina-arvo on alhaisempi kuin priimojen).

Link to comment

Haa, kauan menikin ensimmäisiin "ei tossa oo järkee" ja "mieti ny vähän" -kommentteihin. Sikäli kun moneen kertaan/loppuun porattu tarkoitti juuri mun 20 mm laipan lohkoa.

 

Ei vaan, leikki sikseen, kaiken tiedon ja kokemuksen otan nöyrästi vastaan. En siis oo aikaisemmin koneita ite kasaillut, kuten toisaalla mainitsin niin nää palikat ostin paljon koneita tehneeltä kaverilta joka oli tän lohkon juuri porauttanut ja sinisilmäisenä uskoin saavani käypäistä tavaraa. Ostin lakrut KK:sta jo useampi vuosi sitten ja silloin Hytönen sanoi ettei oo sopivaa laakeria vaan pitää ottaa 22 ja sorvata parimillinen prikka väliin. Voihan olla että nyt varastossa on tai ainakin jossain on.

 

Selväähän se on, että kaikki patentit on pahasta, kyselen siis vielä oikeankokoisia laakereita ennen virityksiä. Itse asiassa mulla on epäilys et noi laakerit on muutenkin väärät, ts. sisämitaltaan liian isot. Kokeilin 4. lakrua paikalleen ja tuntui pelottavan väljälle. Luulin tuon kampuran olevan vakiomitoissa, mut taitaa olla alikoossa. No, joka tapauksessa kaikki menee mittaukseen ja tasapainotuksen tarkistukseen vielä ennen kasausta.

Link to comment

Kyllä niitä laakereita 20mm laipalle saa joten kannattaa mielummin ostaa sellainen kun patentoida. Mulle on joskus kerrottu että 500mk säästöllä saa yleensä aikaan 2000mk vahingon ja allekirjoitan tuon kyllä ja kyllä se vituttaa aukoa jatkuvasti samoja paikkoja pakosta. Mä en laita välilevyjä kesti sitten tai ei joku muu voi laittaa,noita kuplan koneita on vielä kun sieniä sateella joka paikka kuitenkin täynnä.

Link to comment

>Onko jollakin oikeesti paukahtanu kuplan kone jossa on ollu päittäisessä

>"viritys", vai onko kaikki vaan oudon pelkoa? Onhan tuollaisia päittäisen

>sirppejä monissa moottoreissa vakionakin.

 

Mulle on pari tommosta tullu kunnostettavaksi.

 

"Tavallisten" autojen koneissa juu on nähty noita ihan tehtaalta mainitsemiasi "sirppejä", mutta ne on ihan eri asia. Ne ovat leveitä ja niissä on "laakeri" pinta tarkoituksella suunniteltu siihen tarpeeseen. Se niistä.

 

Volkkarin tapauksessa sinen ei mahdu tuollaista isoa, tai jos semmoisen teettää niin ei siitä ole hyätyä kuin millin tai kahden leveydeltä. Kun se päätylaakerin laippa ei ole sen leveämpi. Tästä syystä on minusta kyseenalaista laittaa sinne kovasta metallista sorvattua rinkulaa, siinä on jo turhia pintoja jotka varmasti värisevät ja sallivat liikettä toisiinsa nähden. Eli se fyllirengas syö itselleen lisää tilaa siellä ja kohta on taas väljää. Kun alkuperäinen idis on että se välys on nolla, ja laakeri pysyy liikkumattomana. Sovitus tulee olla napakka. Pienikin väljyys sallii liikettä ja liike syä itsestään sinen lisää tilaa ja kuluminen kiihtyy kiihtymistään.

 

Kestäähän se jonkin aikaa, ja miedossa koneessa vakiokytkimellä jne... Eli on se "kelvollinen" ensiapu jolla voi ostaa aikaa. En sitä silti virikoneeseen tekisi, tahallaan heikkoa kohtaa. Minusta se on typerää, varsinkin kun ajattele MIKSI tuollaiseen tilanteeseen on päädytty: Lohko on lopussa! Ei ole merkitystä kestääkö TUO patentti vai ei, konetta ei kannata alkuunkaan tehdä lohkoon joka on jo tarvinnut kulumisen seurauksena kolme porausta ja laippavälin koneistuksen niin monta kertaa että se on kutistunut 20:een tai jopa alle. (mihin ei edes saa laakereita).

On selvää että tuollainen lohko on muitakin osiltaan alkanut jo pettämään, se on saanut kipeätä jo pitkään. Laakeripukit alkaa luhistumaan eivätkä purista enää laakereita kunnolla kampuran ympärille jne. jne. Ja laakeripukkien ohuehko pintakarkaisu alkaa olemaan täysin porattu pois.

 

aikapommi tuollainen lohko on, ja siihen kannattaa ainoastaan suunnitella tilapäistä konetta ja alkaa säästämään rahaa uuteen lohkoon. Jos hyväksyy tosiasian että siitä ei kestävää tule pitkällä tähtäyksellä, niin siitä vaan kasaamaan. Kyllä se käyntiin lähtee. varmaan kesän tai kaksi ajelee huoletta. Jos et enempää vaadi...

 

Jan

Link to comment

niin, kapealaippavälisiä laakereita ei ole saatavana kaikille HALKAISIJOILLE.. eli jos on pakko saada kapea laippavälinen laakeri, niin niitä saa vain sellaisilla halkaisijoilla jotka on hiotulle akselille ja aarporatulle lohkolle.. ei esim. vakiomittaiselle akselille. Hiot sitten "turhaan" ihan hyvän akselin tai poraat tarpeettoman isoksi lohkon, jotta saat laakerin joka sopii tolle laippavälille.

 

Jan

Link to comment

Nykyisillä poraushinnoilla kummasti alkaa varmasti kiinnostaa uuden lohkon ostaminen, jos kohta peruspadan ihan mukavasti kasaa kuluneeseenkin lohkoon kunhan se on niissä mitoissa mihin saap laakereita.

 

JA jos sijoittaa mahdolliseen virittämiseen tarkoitetut pätäkät vaikka kansiin/kaasareihin/sytkään/öljyosiin niin ne mukavasti kiertää huonolohkoisestakin koneesta toiseen niin pitkään kunnes on vara ostaa ultimate-sisäkilkkeet.

 

Etenkin kun se ekaksi kesäksi kasattu sliparit-nokka-kevennetty vauhtis-keskitupla-kärmes_glasspäkillä ei jotenkin tunnu seuraavaksi kesäksi kuitenkaan riittävän :)

 

Puavo @ dwl

Link to comment
Guest veewee

Bugfuel kirjoitti:

 

Sama jos lohko on std mitoissa muuten mutta laippaväli pieni, niin laakereita kun ei ole topmmoselle yhdistelmälle niin sitten joutuu "turhaan" aarporauttamaan lohkon ylikokoon. Tosin tuskin semmosta onkaan että laippaväli 18 ja stanuhalkaisija, eikä tarvetta porautukseen :)

 

Tarkoitatko, että konetta ei olisi aina kasattaessa välttämätöntä aarporata?

Link to comment
Bugfuel kirjoitti:

 

Sama jos lohko on std mitoissa muuten mutta laippaväli pieni, niin laakereita kun ei ole topmmoselle yhdistelmälle niin sitten joutuu "turhaan" aarporauttamaan lohkon ylikokoon. Tosin tuskin semmosta onkaan että laippaväli 18 ja stanuhalkaisija, eikä tarvetta porautukseen :)

 

Tarkoitatko, että konetta ei olisi aina kasattaessa välttämätöntä aarporata?

 

 

En.... vaan mitä sanoin: Tuskin on lohkoa joka on niin pilalle hakkautunut että laippaväli on pitänyt sorvata esim. 18mm kapeaksi, mutta että laakeripukit olisivat vielä std koossa eikä tarvitsisi porautusta. Yleensä nuo ongelmat esiintyvät yhtäaikaa.

 

 

Tähän mitenkään liittymättä: lohkoa ei tarvitse aarporata kuin kahdesta syystä: laakerilinja ei ole suora tai laakeripukit ovat kuluneet väljiksi laakereihin nähden. Yleensä ne ovat kuluneet paljon ajetuissa, ja vaativat porauksen.

 

JOSKUS myös tarvitaan laippavälin kavennus että saadaan sinne suora pinta ja napakasti sopiva laakeri joka ei nitku.

 

Joskus on tullut eteen koneita jotka eivät tarvitse aarporausta. Sitä ei missään nimessä pidä tehdä "varmuuden vuoksi", jos tarvetta ei oikeasti ole. Jokainen aarporauskerta heikentää lohkoa.

 

 

Jan

Link to comment
Guest Keiteleen Kone

Kampiakselin kaulan mitta ?

Lohkon rk.pesän mitta ?

Päätylaakerin laippaväli lohkosta mitattuna ?

 

Kun nämä mitat on tiedossa niin päästään asiassa eteenpäin.

 

HC:n Sintermetalin keskipukin laakeri on "kevytvalua" eikä teräsrunkoinen kuten Mahlen.

Lisäksi HC:n hinnat eivät ole edullisia.

 

Prikan laittaminen ei heikennä päätylaakerin kestoa millään tavoin jos työ tehdään oikealla tavalla.

Link to comment

Paljonko tuota päittäisvälystä saa tuntua ennenkuin tarvii huolestua? Just kävin tallissa kokeilemassa, niin sellainen aavistuksenomainen välys tuntuu. Perstuntumalla arvioisin että 0,05 - 0,1 mm. Vieläkö tuolla ens kesän ajelee?

Link to comment
Guest veewee

 

Tähän mitenkään liittymättä: lohkoa ei tarvitse aarporata kuin kahdesta syystä: laakerilinja ei ole suora tai laakeripukit ovat kuluneet väljiksi laakereihin nähden. Yleensä ne ovat kuluneet paljon ajetuissa, ja vaativat porauksen.

 

Jan

 

 

Onko jokin konsti millä laakeripukin ja laakerin välin välyksen voi mitata/kokeilla?

Paljonko kuplan koneelle on paljon? 100 000km???

Link to comment
Guest veewee

Lisäksi HC:n hinnat eivät ole edullisia.

.

 

Mun mielestä kolbensmidt laakereissa ihan kilpailukykyiset (vrt. Aircooled-Neoretro).

Paljonko KK:lla maksaa kolbensmidt runkolaakerisetti?

Link to comment

 

Tähän mitenkään liittymättä: lohkoa ei tarvitse aarporata kuin kahdesta syystä: laakerilinja ei ole suora tai laakeripukit ovat kuluneet väljiksi laakereihin nähden. Yleensä ne ovat kuluneet paljon ajetuissa, ja vaativat porauksen.

 

Jan

 

 

Onko jokin konsti millä laakeripukin ja laakerin välin välyksen voi mitata/kokeilla?

Paljonko kuplan koneelle on paljon? 100 000km???

 

 

Kuluneisuuden tietää siitä että pukin sileä pinta on kulunut urille, vastaamaan laakerin selkäpuolella olevaa uraa (päätylaakeri on aina tällainen urallinen, keskilaakeritkin yleensä) . Jos pukki on urautunut, on se kulunut eikä purista enää laakeria vaan laakeri pääsee värisemään ja hölskymään.

 

"paljon" ei oikeastaan ole kilometreissä mitattava määrä suoraan, siihen vaikuttaa sekin miten sitä on huollettu, säädetty ja ajettu. Ja jos se on jonkun remontoima, niin miten hyvin se on tehty. MInkälaatuisia öljyjä on käytetty jne..

 

Jan

Link to comment

Laakeri ei saa olla vauhtipyöränpukkiin yhtään väljä sovitus tulee olla hemmetin tiukka jotta laakerin saa painaa pohjaan asti. Ei missään nimessä väljää. Mä olen henk.kohtaisesti niin monta tälläistä pannua avannut jossa laakeri on ruvennut loksumaan pituussuunnassa pukissa että riittää,kasattu normi laakereilla ja ilman lohkon koneisusta tai muuten vaan ajettu "miljoonan" eli aivan loppuun niin kauan kun stefakin on paukahtanut...

 

Hieno homma jos laakereita löytyy 18mm eteenpäin.

 

Jostain syystä Mahlen laakerit on olleet erityisen hyviä viime aikoina jopa paljon paremman näköisiä ajetuista koneista kun kolbensmidt. Olen lähes pelkästään käyttänyt Mahle laakereita mitä on kasailtu pannuja.

 

Nojaa ei ne lohkon poraukset nyt kallistunut mun mielestä ole 50;- makso viimeksi ja se kun on ainut homma mitä joutuu teettämääm hiomoilla mahd. kammenhionnan ja tasapainotuksen lisäksi. Tuttu pystyykin tekemään muut koneistukset kokemusta useiden vuosien ajan niistä ja jälki on parempi kuin koneistamon jäljiltä. (ei tee muille joten turha kysyä).

 

Eihän sitä lohkoa tarvi aarporata aina,jos esim. 5000km olet ajanut. Mutta nämä on niin tapauskohtaisia asioita!

Link to comment
Kampiakselin kaulan mitta ?

Lohkon rk.pesän mitta ?

Päätylaakerin laippaväli lohkosta mitattuna ?

 

Kun nämä mitat on tiedossa niin päästään asiassa eteenpäin.

 

Prikan laittaminen ei heikennä päätylaakerin kestoa millään tavoin jos työ tehdään oikealla tavalla.

 

Kuten sanottua, kaikki menee mittaukseen Virtasen Maurin pajalle ennen kasausta, pitää sit katsoa ne laakerit. Myyjän mukaan kuitenkin lohko on porattu millin ylikokoon ja laippaväli on sen 20. Kampi ja vauhtis on tasapainotettu nippuun.

 

Miten tuo prikka sit pitää laittaa että tule oikein?

 

Tuohon lohkoonhan on tulossa uudet Mahlen 85,5 pytyt, vähän ajetut Mahlen takomännät uusilla renkailla, Virtasen Maurin hioma katuvirinokka, imupuolelta vähän kutitellut + rempatut 2-r. kannet, n. 5,5 kg vauhtis, mehumaijaksi yks 36 Weber ja käärmeenpesä Ahnendorph-kopiolla, 009 + kärjetön. Jotain 80 heppaahan siitä vois saada. Tiedä sitten onko toi nyt sitten "peruspata", mun mielestä on mut en tiedä mitä pitäis tehdä. Uus lohko on sen 300-400 eskoa, siihen en oo tässä vaiheessa varautunut.

 

Rahallahan sitä saa ja aina pitää miettiä, mikä kannattaa. Funtsitaan.

Link to comment

Tommosilla paketeilla kierrettiin ennen vallan hienosti kylää ja hauskaa oli. Koneet kesti yhtä pitkään kuin nykyiset isonrahan rakennelmatkin, eli siihen asti kunnes se piti purkaa jotta sai jotain muuttaa...

 

Nykyään kuplat ei taida edes lähteä käymään keskikaasarilla, ilman kärjetöntä sytkää tai vastapainokampea ja uusia nostimia... :-/

Link to comment
Guest ritariässä

lohko joka on millin ylikoossa, suoristettu kahdesti, samoin laippakin, joten kilsoja lohko nähnyt tai muuten kovaa käyttöö. onko lohkosta katsottu ovatka kaikki runkolaakeripukit varmasti suorassa eli toisiaan vasten?

 

80 heppaa tavoite, mitkä on tavoitepuristukset, onko kansien pakokanaville tehty mitään, mitkä nokan asteet jne... sitten vois päätellä onko 80 heppaa realistinen, ehkä on ehkä ei.

Link to comment
onko lohkosta katsottu ovatka kaikki runkolaakeripukit varmasti suorassa eli toisiaan vasten?

 

Kuten sanottua, kaikki menee mittaukseen Virtasen Maurin pajalle ennen kasausta

 

Vika lukemisessa vai luetun ymmärtämisessä? Tän oon nyt jo kahdesti sanonut, oliskohan tuo Mauri sellainen että huomais jos ei pukit kohtaa? Siinäkin vaiheessa voin vielä mainiosti päättää että en kasaa tohon lohkoon. En tiedä onko katsottu, omaan katsomiseeni en luota. Enkä viitti kertoo keneltä nuo kaikki osat on kotoisin. Jos kertoisin, useimmat varmaan minun tavoin uskoisi että on tarkistettu, ko. henkilö ei itse enää asiaa varmaksi muista kun tavaran vaihdosta on monta vuotta.

 

 

Jotain 80 heppaahan siitä vois saada

 

80 heppaa tavoite, mitkä on tavoitepuristukset, onko kansien pakokanaville tehty mitään, mitkä nokan asteet jne... sitten vois päätellä onko 80 heppaa realistinen, ehkä on ehkä ei.

 

En sanonut että se on joku ehdoton tavoite. Mut toki voin kertoa että nokka on Virtasen perinteinen kiree nakkikioskimalli jossa asteita noin 285 ja nosto nokalta 9,5 mm. Ruttu max. ysi, kansien pakokanavat ohjurin patin kohdalta vähän pyöristetty.

 

Ei herneitä kenellekään, en vaan jaksa lähteä tähän "paljox tehoa" -juttuun kun tavoitteena on koko ajan ollut tehdä mieto, suht kestävä ja sopivasti vääntävä kone sekalaiseen katuajoon. Jos tehoa on 75 tai 80 heppaa, se ei mun pilin pituuteen vaikuta. Nyt oon epävarma, kun olen paremmin tietäviltä kuullut että lohko voi olla ongelma. Koneen reseptin kertomisella pyrin saamaan mielipiteitä siitä, voiko siitä arvioida lohkon kestämistä.

Mun mielestä kyseessä on aika iisi combo. Tottakai on monta epävarmuustekijää ja nyt ainakin tuo lohko pitää todella arvioittaa jollain, joka näkee sen tason paremmin kuin minä. Hyvää tietoa on jo paljon tullut tähän asti, kiitos siitä.

Link to comment

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.

Guest
Reply to this topic...

×   Pasted as rich text.   Paste as plain text instead

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.

×
×
  • Create New...