Jump to content

Paras puola?


Recommended Posts

Näihin olen ollut kovasti tyytyväinen, vaikka tuo ostopaikka hieman hilpeyttä herättääkin :) On ollut 123:n, 009:n (kärjettömän ja kärjellisen) ja vakiojakajan kaverina. Vakiokoneessa, 1.8 litrasessa ja 2,1 litrasessa ja kaikissa on toiminut moitteetta.

 

http://www.biltema.fi/fi/Autoilu---MP/Autonvaraosat/Sytytys-hehkutusjarjestelma/Sytytysosat/Sytytyspuola/Suurtehosytytyspuola-2000017983/

  • Like 2
Link to comment

Näihin olen ollut kovasti tyytyväinen, vaikka tuo ostopaikka hieman hilpeyttä herättääkin :) On ollut 123:n, 009:n (kärjettömän ja kärjellisen) ja vakiojakajan kaverina. Vakiokoneessa, 1.8 litrasessa ja 2,1 litrasessa ja kaikissa on toiminut moitteetta.

 

http://www.biltema.fi/fi/Autoilu---MP/Autonvaraosat/Sytytys-hehkutusjarjestelma/Sytytysosat/Sytytyspuola/Suurtehosytytyspuola-2000017983/

Miten paljon tehokkaampi on?
Link to comment

Miten paljon tehokkaampi on?

Mainosteksti väittää tehoksi 36 kV, uskoo ken tahtoo.. Puolahan ei saa myöskään olla liian tehokas, tai sitten pitää vaihtaa virranjakajaan joss on isompihalkaisijainen kansi kuten esim. MSD.

 

Mulle on riittänyt että on toiminut hyvin ja kipinää on riittänyt :)

Link to comment

Mainosteksti väittää tehoksi 36 kV, uskoo ken tahtoo.. Puolahan ei saa myöskään olla liian tehokas, tai sitten pitää vaihtaa virranjakajaan joss on isompihalkaisijainen kansi kuten esim. MSD.

 

Mulle on riittänyt että on toiminut hyvin ja kipinää on riittänyt :)

Onko ollu 009+pertronixin kanssa?
Link to comment

Eikös teho ole ratkaisevampi noissa puolissa? Eli kJ tieto kertoo enemmän. Vertailuksi esim. joku Bossin hukkakipinäpuola 70 kJ, sitten taas yksittäinen 034 motorsportin puola sysää 110 kJ ja jopa 100 kV.

Tietty vielä sitten syöttövirta vaikuttaa. Viinalla ajettaessa ja kiukkusella koneella, loppuu hönkä kyllä normi yksittäisistä puolista. Kyllä nuo tavan puolat menee tietty vakiokoneissa ja virikoneissa kans johonki asti.

Itse en tiedä kuinka noi mitataan oikein. Skoopilla vissiin hoituu ja latausajan saa kans, mutta nää nyt enemmän ruiskupuolen hommia

Niin ja nämä puolat ei toimi jakajakäytössä, kun eivät ehdi latautuun.

Link to comment

JaniM on mielestäni oikeilla jäljillä. "Energialatauksen" yksikkö tässä tosin milijoule eikä kilojoule. Esim. 100 mJ on jo tosi tehokas puola.

 

Puolien paremmuuden mittaamien on niin monimutkainen prosessi ettei taida kellään tallissa onnistua. Varmaan jonkinlainen penkki missä oikea tulppa paineistettuna ja sitten virtojen ja jännitteiden mttaus ajan suhteen. Noin 1-2 millisekuntia kestää kipinä, tulppapuolen max. virta ehkä 0.1 A.

Link to comment

Jos sytytystulpan kärkiväli on sama ja kaikilla puolilla siihen syntyisi kipinä, ja se myös kestää ilmeisesti saman aikaa. Energiamäärän kasvattamisen johdosta paremmalla puolalla, tuleeko kipinästä "paksumpi" vai kuumempi vai miten se käyttäytyy?

 

Jännitteen kasvaessa kärkiväliä voi pidetään kun kipinä hyppää pidemmälle. Mutta jos kärkiväli on entisellään ja jännite ja ehkä virtakin nousee.

 

Ja vielä yks kyssäri - onko polttoaineseos parempi eriste kun pelkkä ilma? Onko etanoli parempi eriste kun bensa, vai tuleeko ero siihen vain suuremmasta nestemäärästä?

Link to comment

Verrattain helppoa tehdä semmonen puola mikä tuottaa ison kipinäjännitteen; käämii vaan tsiljoona kierrosta hirmu ohutta lankaa toisiokäämiksi. Jonkinlainen kipinäkin siitä tulee muttei hääppönen.

Ongelma on sitten tuo energiamäärä eli kipinälle pitää antaa riittävän iso virta riittävän pitkän ajan. Puolanvalmistajilla lienee ongelmana kasvattaa jännitettä ilman että virta heikkenee enemmän. Eli jännitteen kasvattaminen ei välttämättä lisää kipinän kokonaisenergiaa (eli niitä "mJ").

 

Arvaisin että vahvempi kipinä on sekä "leveämpi" että "kuumempi". Ehkä myös hieman pitempi (esim. 1.5 ms vs 2.0 ms).

 

 

Etanoli voisi myös vaatia paremman kipinän, voihan olla että kipinä lentää yhtä hyvin siinäkin.

Link to comment

Helpompi on valita puola käyttötarkoituksen mukaan kuin yrittää miettiä mikä on paras:)

 

Niin kuin jo on tullut todettua, energia on se ratkaiseva tekijä kipinässä, ei niinkään jännite. Eri aineille ja niiden seoksille ilman kanssa on määritelty MIE arvot (minimum ignition energy). Yksikkö on mJ.

Bensiinin MIE arvo on 0.2mJ ja etanolin 0.23mJ, joka osittain selittää sen, että etanoli moottorit tarvitsevat tehokkaamman kipinän.

Paineen alla seoksen syttymisenergian tarve vähenee (ainakin tietyissä rajoissa), mutta toisaalta energian purkautuminen kipinäksi tulpassa taitaa huonontua.

Seoksen poikkeaminen stoikiometrisestä arvosta (jossa MIE arvot ovat ilmeisesti mitattu) taas nostaa sytytys energian tarvetta hyvinkin reilusti, mikä osaltaan selittää turbo koneiden tehokkaampien puolien tarvetta koneen käydessä kuormitettaessa rikkaammalla kuin vaparit.

 

Ja vaikka "tavallinen" puola toimisi pienillä kierroksilla niin tehokkaassa puolassa riittää paremmin reserviä isoillekin kierroksille, silloin kun lataus ajat ovat lyhyet.

Link to comment

Helpompi on valita puola käyttötarkoituksen mukaan kuin yrittää miettiä mikä on paras:)

 

Niin kuin jo on tullut todettua, energia on se ratkaiseva tekijä kipinässä, ei niinkään jännite. Eri aineille ja niiden seoksille ilman kanssa on määritelty MIE arvot (minimum ignition energy). Yksikkö on mJ.

Bensiinin MIE arvo on 0.2mJ ja etanolin 0.23mJ, joka osittain selittää sen, että etanoli moottorit tarvitsevat tehokkaamman kipinän.

Paineen alla seoksen syttymisenergian tarve vähenee (ainakin tietyissä rajoissa), mutta toisaalta energian purkautuminen kipinäksi tulpassa taitaa huonontua.

Seoksen poikkeaminen stoikiometrisestä arvosta (jossa MIE arvot ovat ilmeisesti mitattu) taas nostaa sytytys energian tarvetta hyvinkin reilusti, mikä osaltaan selittää turbo koneiden tehokkaampien puolien tarvetta koneen käydessä kuormitettaessa rikkaammalla kuin vaparit.

 

Ja vaikka "tavallinen" puola toimisi pienillä kierroksilla niin tehokkaassa puolassa riittää paremmin reserviä isoillekin kierroksille, silloin kun lataus ajat ovat lyhyet.

Olen pääosin samaa mieltä mutta kyllähän kipinään eniten vaikuttaa sylinterin paine. Nuo mJ-luvutkin on varmaan ilmakehän paineessa (kun ovat niin pieniä).

Tavallinen volkkarin sytytysjärjestelmäkin lennättää kipinää vapaassa ilmassa sen pari senttiä, sylinterin paineessa hyvä jos 2mm...

 

Turbokoneessa paine voi sytytyshetkellä olla paljon suurempi (vaparissa ennen YKK:ta puristuspaine vasta nousemassa). Seoksen ei kait pitäisi olla sinänsä paljonkaan rikkaampi turboissa?

Link to comment

No niin mJ se olikin, hyvä kun korjasitte. Ei nyt ollut takaraivossa.

Se on tullut huomattua että ahdettu ja etanolilla tarvitsee oikeasti enemmän tehoa kipinältä tai alkaa prötäily yläkieroksilla ja ahdoilla varsinkin, kun latausajat pienenee selkeästi. Tällöin oltava yksittäinen puola joka tulpalla.

Kärkivälin pienennyksellä muutamassa autossa on saatu prötäily aisoihin yläpäässä.

 

Jopa roskapönttöjä ovat penkittäneet sillain että ollut jakajasytkä ja perään vaihdettu ohjelmoitava sytkä hukkakipinäpuolalla. Tehon lisäys ollut 10 hp luokkaa ja käytös koko kierrosalueella parantunut. Olikohan tyyliin 180 ->190 hp, jos nyt oikein muistan.

Edited by JaniM
Link to comment

Menipä tämä keskustelu "tieto lisää tuskaa" osastolle... ;)

 

No, kysytään sitten tarkemmin. Mikä on paras puola koneeseen, joka on 1600, kireämmällä nokalla (ei 100% varmuutta mikä nokka), tuplilla, kevennetyllä vauhtiksella, kärjettömällä 009:llä ja perässä on kärmes?

Edited by sami55
Link to comment

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.

Guest
Reply to this topic...

×   Pasted as rich text.   Paste as plain text instead

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.

×
×
  • Create New...