DWL_Puavo Posted May 10, 2007 Posted May 10, 2007 Päädyimme melkolailla mielenkiintoiseen ja ei-ihan-oppikirjamaiseen suutinkombinaatioon säätäessämme kaasareita lambdan avulla. Ekaksi koneen speksit: - 2274cc (82x94) - 044 kannet (43/37), hyvin portattu - 10.3:1 laskennalliset puristukset - Engle W-125 nokka, 1.25 rullakeinut (nosto venalla 13.6mm) 2x45 dellot, 36 sisäkurkut, match-portatut imarit, ilmasuuttimet 180, suutinrunko 2 - Paksuhko merged pakosarja - Hyvin vaimennettu putkisto - Sytkä MSD AL6 (max ennakko 30 astetta, toiseksi jyrkin käyrä) Sitten suuttimien hakua, ensin ilman lambdamittaria: 1. viime vuodelta 65 tyhjäkäynti, 165 pääsuuttimet - Tyhjäkäynti selkeästi laihalla, rykii kurkuista takaisinpäin - 2000rpm kohdalta vetää hienosti 4000rpm saakka jossa hyytyy täysin 2. Olisiko pääpiiri laihalla, 70 tyhjäkäynti, 175 pääsuuttimet - Tyhjäkäyntipiiri toimii hienosti, vetää komeesti matalalta - 4000rpm kohdalla hyytyy taas täysin 3. Lambda kiinni -> FMI näyttää että pääpiiri menee pirun rikkaalle - 165 pääsuuttimet takaisin - hyytyy edelleen ...jossain tässä vaiheessa pestiin ilmanputsarit, josko aiheuttaisivat "ryyppy-efektiä" tukkoisuudellaan, no siinä ei ollut isoa muutosta 4. 150 pääsuuttimet - Nyt lambda just eikä melkein kohdallaan, vetää oikein puhtaasti 1500 -> 6200, ei tee edes tiukkaa Kaasarit on synkattu ja kunnossa (eivät tulvi tms), polttoainepaineet mitattu, kohon pinnat tarkastettu ohjearvoihin, suuttimien pesät ehjät ja suuttimet asettuvat tiukasti, kaasareiden kannet eivät vuoda (eikä imaritkaan) ja muutenkin kaasarit ovat kunnossa ja säädöissään. Ainoa mikä poikkeaisi "normaalista" tai "kirja-arvosta" tai vaan "mutusta" on tuo normaalia pienempi pääsuutin. Ja mitä tästä (myö ainakin) opimme: mittaaminen on ihan hyvä homma koska ei olisi muuten tullut mieleenkään kokeilla noin pieniä pääsuuttimia. Tästä vielä voisi saada lisää tehoja laittamalla isommat sisäkurkut ja sitten varmaan pääsuutintakin kovemmaksi, mutta ajellaanpa eka näin dynopäivälle ja katsotaan mitä sieltä ilmenee! Puavo @ www.dwl.fi Quote
Guest Kimmo Antikainen Posted May 10, 2007 Posted May 10, 2007 Oliko käytössä normaali, vai laajakaistalambaada? Tossa turbossa oleva normaalianturi ei ole hirvittävästi luottamusta herättänyt ja innovatee haaveilen paikalleen.. Quote
oldis Posted May 10, 2007 Posted May 10, 2007 FMI 1.4 lämmitettynä oli nyt ja tullaan kokeilemaan vielä LC-1 Innovatea jossain välissä myös. Quote
Lasse Posted May 10, 2007 Posted May 10, 2007 Taas kerran täytyy sanoa, että hyvin vastaa mun kokemuksia. Mulla on vastaavan kokoinen kone, kaikki muut yksityiskohdat tietenkin erilaiset, mutta ns. oppikirjoihin nähden kans "suuret" (55:siahan kaikissa manuaaleissa tarjotaan) tyhjäkäynnit ja vaatimattoman kokoiset pääsuuttimet. Melko pienet kurkut johtuen lähinnä 40:sistä kaasarin rungoista. Oon kans miettinyt, että enkö minä ymmärrä vai ei muut ymmärrä, mut olen sitten ajatellut, paskankos väliä, kunhan toimii. En muista mitä mulla noi arvot tarkkaan ottaen ovat, koska olen tinannut ja kalvaimella suurentanut suuttimet. Mutta on siinä oma turaamisensa kun saa kaikki kiihdytyspiirit sun muut toimimaan. Mutta kyllä se on sitten palkitsevaankin kun kone alkaa käydä kevyesti ja herkästi ja vetää koko alueella nikottelematta. Olis kans itseä kiinnostanut penkittää tuo oma kone, mutta kun aina vaan on vehkeet levällään ja hommat seisoo. Järjen ohella. No eipähän ota pattiin säälittävät litratehot verrattuna näin tsi-koneisiin. Quote
DWL_Puavo Posted May 10, 2007 Author Posted May 10, 2007 Laitetaan tähän vielä historiatietoakin vertailukohdaksi. Eli tuon ensimmäisen kirjoituksen moottorihan oli viime vuonna eri kannet, keinuvivut ja pakoputkisto poislukien samanlainen. Kiikut olivat 1.25:t mutta ei rullalla, pakoputkisto ahdisti alkupäästään varmasti enempi (halppis-pingpong) ja suurin ero oli toki kannet: 041:stä tehdyt, venat 40/35.5, eivät varmasti virranneet niin hyvin. Koko kesä ajettiin samoilla kaasareilla, sisäkurkuilla ym. mutta tyhjäkäyntisuutin oli 65 ja pääsuuttimet 165. Nyt kun koneen virtaavuus parani (todennäköisesti aika reippastikin) niin tyhjäkäynnit laitettiin siis vitosen isommiksi _mutta_ pääsuuttimia jouduttiin pienentämään 165 -> 150. Nuo 150 pääsuuttimet ovat siltä ajalta, kun tuo kone oli vielä 2.1-litrainen loivemmalla nokalla ja 40 delloilla, samat 041 kannet tosin. Tämä ei välttämättä ole niin epäloogista kun miltä se kuullostaa, koska uusi kone haluaa enempi ilmaa sisään samankokoisesta rööristä -> alipaine venturissa suurempi -> enempi imee bensaakin. Tuohan se on sisäkurkun ideakin, kehittää sopivasti alipainetta sopiviin kohtiin ja nostaa virtausnopeutta. En vaan olisi mittaamatta silti arvannut noin ronskisti pääsuutinta pienentää, erityisesti kun olen useista paikoista kuullut kommentteja tyyliin "vw-bokseri vaatii isommat suuttimet kuin rivikoneet" ym. Puavo @ www.dwl.fi Quote
Lasse Posted May 10, 2007 Posted May 10, 2007 Joo ihan loogistahan tuo. Mutta taas yks hyvä esimerkki siitä, että kokemusperäinen tieto on mielenkiintoisempaa kun luettu kokemus. Sitten olen aina ihmetellyt kurkkujen kokoa mitä porukka pistää katuautoihin. Kyllä 40 mm kurkut ymmärtää kisakoneessa, mutta kadulla on varmasti tosi mielenkiintoinen kone vetää nurkissa. Mutta kukin tavallaan. Quote
mikan Posted May 10, 2007 Posted May 10, 2007 Kurkku x 4 = pääsuutin. Jotenkin muistelen tuollaista kaavaa jostain, eli tuolla olisi hyvä lähteä liikkeelle. Näin ollen 36 kurkuilla 145 olis lähtökohta. Mulla on 40 rungoissa 36 kurkut, mutta enpä muista mitkä suuttimet. Moottorilla kokoa reilusti alle 2 litraa, joten ei voi verrata teihin rookerimiehiin, mutta kyllä sillä ihan hyvin ajelee. t. Mika Quote
Guest BugPower Posted May 10, 2007 Posted May 10, 2007 varmaan aika hyvä investointi tuommonen FMI 1.4... onko vaikeeta asentaa tuommonen? :) Quote
nalleolut Posted May 10, 2007 Posted May 10, 2007 varmaan aika hyvä investointi tuommonen FMI 1.4... onko vaikeeta asentaa tuommonen? :) 1.2 sellakin pärjää. samanväriset johdot yhteen...heh. aika hinnakkaita ovat vaan (vertaa mitä sisältävät). Quote
Guest Kimmo Antikainen Posted May 10, 2007 Posted May 10, 2007 Itse en alkaisi normaaliin seosmittariin panostamaan, Innovate LC-1 laajakaistaversio taitaa olla tällähetkellä paras vaihtoehto hintalaatusuhteeltaan bensiinimoottorin seoksia säätäessä. VPV-motorsportilta saa muuten myös tuollaista vastaavaa kuin FMI 1.4, ja hinta taisi olla hieman huokeempi. Quote
-MITO- Posted May 10, 2007 Posted May 10, 2007 Jaa tää ois hyfä? http://www.diyautotune.com/catalog/inno ... -p-41.html Quote
Guest Raggare Posted May 10, 2007 Posted May 10, 2007 Innovate LC-1 + Bosch LSU 195.00 € vpv myy tuota settiä tuoho hintaan, mittarihan siitä uupuu, mutta eikös sen saa vaik läppäriinki näppärästi Quote
Guest Kimmo Antikainen Posted May 10, 2007 Posted May 10, 2007 Juuh, saa läppärii kiinni, ja kaiketi myös normaaliin lambaada-mittariinkin. Quote
nalleolut Posted May 10, 2007 Posted May 10, 2007 VPV-motorsportilta saa muuten myös tuollaista vastaavaa kuin FMI 1.4, ja hinta taisi olla hieman huokeempi. taitaa olla kevät tarjouksia ilmassa ku eroa ei jää ku 20e. 170e/190e. Quote
Guest Kimmo Antikainen Posted May 10, 2007 Posted May 10, 2007 taitaa olla kevät tarjouksia ilmassa ku eroa ei jää ku 20e. 170e/190e Huomasit varmaan että tuossa normaalissa on tuo itse mittari mukana, laajakaistaversiossa ei. Quote
nalleolut Posted May 10, 2007 Posted May 10, 2007 en puhunutkaan laajakaista jutskista... vaan ihan perusmittari+anturi. Quote
jukkis Posted May 10, 2007 Posted May 10, 2007 Tilasin itelle Virtalalta laajakaista härdellin, saa nähä miten pelittä. Hieno myynti puhe, siihen lankesin ;). PLX SM-AFR-DM5 paketti 295 e. Todella edullinen ja laadukas laajakaista mittaripaketti. Quote
mikan Posted May 10, 2007 Posted May 10, 2007 Miksi laajakaista-anturi? Eikös nykyautojen omat lambdakorjaukset mitata ihan perusanturilla? Pystyykö kuplan kaasarit säätämään paremmin/tarkemmin kun on laajakaista? t. Mika jolla perusanturi ja perusmittari Quote
JaniM Posted May 10, 2007 Posted May 10, 2007 Mut tavan lambdahan mittaa stokioaluetta. Jos siitä mennään johonkin suuntaan, niin se kertoo suunnan, muttei kuin paljon. Laajakaista näyttää pedaalipohjassakin kiihdytyksen seoksen eli kuinka paljon ollaan rikkaalla tai laihalla. Eipä sitä mittaria tartte kokoaikaa olla. Kun se on kerran säädetty, niin thats it. Voihan sitä aina silloin tällöin tsekata onko kohillaan. Quote
Guest Posted May 10, 2007 Posted May 10, 2007 Peruslambdan arvot vaihtelee jo pakolämpöjen mukaan. Ja tosiaan tarkkuus on ihan eri luokkaa, nykyautoista noi laajakaistatki on alunperin nyppästy joten kyllä niitä tehtaatkin käyttävät. Quote
oldis Posted May 10, 2007 Posted May 10, 2007 Tuohon LC-1:seen saa kyllä kiinni normaalinkin lambdan näytön. Quote
mikan Posted May 10, 2007 Posted May 10, 2007 Peruslambdan arvot vaihtelee jo pakolämpöjen mukaan. Ja tosiaan tarkkuus on ihan eri luokkaa, nykyautoista noi laajakaistatki on alunperin nyppästy joten kyllä niitä tehtaatkin käyttävät. Eli laajakaista-anturi antaa arvoja pakolämpötilasta riippumatta? Okei, tarkoitin nykyautoille ehkä hieman vanhempia kuin viimeisimpien EU-päästönormien autoja. Eli suurin osa tällä hetkellä liikenteestä olevista autoista (90-luvun autot) on peruslambdalla, vai onko? En näemmä usko ennenkuin itse kokeilen, mutta jotenkin vain tuntuu että peruslambdallakin on saanut selville laittaako 170 vai 180 pääsuuttimen. Kaasarihommissa kun ei pääse kovinkaan absoluuttiseen tarkkuuteen. t. Mika Quote
Guest Posted May 11, 2007 Posted May 11, 2007 Peruslambda riittaa aivan hyvin. Jos seokset on niin totaalisen metsassa etta peruslambdan asteikko loppuu kesken, niin pitaa olla aika tumpelo jos ei tieda ollaanko aivan saatanan rikkaalla, vai aivan saatanan laihalla. Niissa arvoissa ei ole mitaan hienosaatamista, silloin muutetaan suutinkokona kerralla monta pykalaa, kunnes lambda alkaa nayttamaan jotain jarkevia arvoja sille ominaisella alueella. Silla alueella sitten tehdaan hienosaatoja, ja siina vaiheessa tiedetaan hyvinkin tarkasti ollaanko laihalla vai rikkaalla. Tasmalleen samalla tarkkuudella jopoa kuin mihin laajakaista pystyy... Siina vaiheessa kun kone hadin tuskin edes kay, ei minua edes kiinnosta nahda laajakaistan antamia aaripaita hipovia arvoja. Niilla ei ole minkaan valtakunnan arvoa mulle, kun tiedan etta metsassa ollaan niin syvalla ettei ilman traktoria pois paase.... ei silloin kiinnosta pikkumuutokset. Miksi maksaa turhasta tiedosta? Jan Quote
Guest Kimmo Antikainen Posted May 11, 2007 Posted May 11, 2007 Ei se nyt ihan noinkaan ole, laajakaistanen kun antaa oikeita arvoja mm. lämpötilasta riippumatta pitäen yleisesti ottaen aina tarkemmin kutinsa. Mielestäni tuo 200e ei ole mikään älytön hinta tuosta laajakaistasetistä, hieman vain kapeakaistaista kalliimpi ja liitäntämahdollisuudetkin on ihan eriluokkaa. Vähän sama kuin vertaisi kahta erilaista kierroslukumittaria joista toinen näyttää jetsulleen ja toinen vähän sinne suuntaan. Ääripäät nyt tajuaa ja tuntee ilman mittariakin, mennäänkö rikkaalla vai laihalla. Quote
Lasse Posted May 11, 2007 Posted May 11, 2007 Itse en kyllä näe tuolle laajakaistalle mitään käyttöä, mutta jos haluaa hifistellä ja rahaa on liikaa, niin mikäs siinä sitten. FMI:llä ja motonetin halvimalla (lue: lämmittämättömällä) lampaansonta-anturilla on ihan hyvin pärjätty näissä kapinoissa. Kumminkin se kone pitää ajaa lämpöiseksi ja kumminkin sillä pitää ajaa pitempään eri kuormitustilanteissa, että näkee kuinka säädöt kohdallaan. Sitten toinen hyvä mittari on kyllä korvat. Hyvin säädetty kone käy silleen kivasti. Quote
oldis Posted May 11, 2007 Posted May 11, 2007 Samaa mieltä Lassen kanssa. Kimmo tarkoittaa paremmilla liitentämahdollisuuksilla varmasti ruiskua mihinkä toi minunki laajakaista on hankittu. Quote
Broidi Posted May 11, 2007 Posted May 11, 2007 Peruslambda riittaa aivan hyvin. Jos seokset on niin totaalisen metsassa etta peruslambdan asteikko loppuu kesken, niin pitaa olla aika tumpelo jos ei tieda ollaanko aivan saatanan rikkaalla, vai aivan saatanan laihalla. Niissa arvoissa ei ole mitaan hienosaatamista, silloin muutetaan suutinkokona kerralla monta pykalaa, kunnes lambda alkaa nayttamaan jotain jarkevia arvoja sille ominaisella alueella. Silla alueella sitten tehdaan hienosaatoja, ja siina vaiheessa tiedetaan hyvinkin tarkasti ollaanko laihalla vai rikkaalla. Tasmalleen samalla tarkkuudella jopoa kuin mihin laajakaista pystyy... Siina vaiheessa kun kone hadin tuskin edes kay, ei minua edes kiinnosta nahda laajakaistan antamia aaripaita hipovia arvoja. Niilla ei ole minkaan valtakunnan arvoa mulle, kun tiedan etta metsassa ollaan niin syvalla ettei ilman traktoria pois paase.... ei silloin kiinnosta pikkumuutokset. Miksi maksaa turhasta tiedosta? Jan Mikä asteikko? Mittaa skoopilla mitä se perinteinen happi-anturi oikein tekee...Perinteinen lambda näyttää vain suunnan. 0,1-0,3V (riippuen maatason kellutuksesta/mistä mitataan) rikkaalle ja 0,7-0,9V laihalle (edelleen riippuen kellutuksesta. Ei siellä ole mitään välimuotoa. Rikas/laiha tarkoittaa perinteisen anturin kohdalla 14,7:1 seoksesta hyppäystä ala tai yläjännitteeseen eikä mitään muuta. Laajakaista mittaa/tuottaa tietoa dieselin törkeästä ilmaylijäämästä virivirikoneiden vaatimaan toiseen ääripäähän ja kaikkea siltä väliltä. Laajakaistan suomat edut verrattuna perinteiseen ovat aika selkeät: koko käyttö/säätöalueelta saatavaa infoa reaaliajassa, eikä vain suuntimia missä suunnassa ollaan. Quote
Guest Kimmo Antikainen Posted May 11, 2007 Posted May 11, 2007 Mikä asteikko? Mittaa skoopilla mitä se perinteinen happi-anturi oikein tekee...Perinteinen lambda näyttää vain suunnan. 0,1-0,3V (riippuen maatason kellutuksesta/mistä mitataan) rikkaalle ja 0,7-0,9V laihalle (edelleen riippuen kellutuksesta. Ei siellä ole mitään välimuotoa. Rikas/laiha tarkoittaa perinteisen anturin kohdalla 14,7:1 seoksesta hyppäystä ala tai yläjännitteeseen eikä mitään muuta. Laajakaista mittaa/tuottaa tietoa dieselin törkeästä ilmaylijäämästä virivirikoneiden vaatimaan toiseen ääripäähän ja kaikkea siltä väliltä. Laajakaistan suomat edut verrattuna perinteiseen ovat aika selkeät: koko käyttö/säätöalueelta saatavaa infoa reaaliajassa, eikä vain suuntimia missä suunnassa ollaan. Veit jalat suustani. Lisäksi tiedonkeruumahdollisuus tietokoneella tekee mielestäni hyvän lisän tuohon Innovateen. lainattu sivustolta: http://www.fastcarskotka.com/tekniikka/bosch/seos.htm Normaali anturi Perinteisellä lambda-anturilla varustettu suiskutusjärjestelmä ei voi käyttää esim. kiihdytystilanteessa lambda-arvoa ruiskutuksen ohjaukseen, sillä seossuhde menee kiihdytettäessä yli anturin mitta-alueen. Tässä tilanteessa seos säädetään muiden antureiden tiedon perusteella. Laajakaista-anturi Pystyy mittaamaan todellisen seossuhteen myös kovilla kuormituksilla, koska se voi sisältää useita eri happipitoisuusmäärille säädettyjä antureita sekä lämpötila kompensoinnin. Käytetään yleensä kilpa-autoissa, sekä joissain sarjavalmisteisissa autoissa. Quote
Heebah Posted May 11, 2007 Posted May 11, 2007 Jos kaikkitietävät virittäjävelhomme Ritariässä ja Bugfuel rakentais yhdessä kilpurin, niin siitä tulis Suomen nopein!! -tOmi- Peruslambda riittaa aivan hyvin. Jos seokset on niin totaalisen metsassa etta peruslambdan asteikko loppuu kesken, niin pitaa olla aika tumpelo jos ei tieda ollaanko aivan saatanan rikkaalla, vai aivan saatanan laihalla. Niissa arvoissa ei ole mitaan hienosaatamista, silloin muutetaan suutinkokona kerralla monta pykalaa, kunnes lambda alkaa nayttamaan jotain jarkevia arvoja sille ominaisella alueella. Silla alueella sitten tehdaan hienosaatoja, ja siina vaiheessa tiedetaan hyvinkin tarkasti ollaanko laihalla vai rikkaalla. Tasmalleen samalla tarkkuudella jopoa kuin mihin laajakaista pystyy... Siina vaiheessa kun kone hadin tuskin edes kay, ei minua edes kiinnosta nahda laajakaistan antamia aaripaita hipovia arvoja. Niilla ei ole minkaan valtakunnan arvoa mulle, kun tiedan etta metsassa ollaan niin syvalla ettei ilman traktoria pois paase.... ei silloin kiinnosta pikkumuutokset. Miksi maksaa turhasta tiedosta? Jan Quote
mikan Posted May 11, 2007 Posted May 11, 2007 Voi pojat teidän kanssanne. Nyt pitäis sitten vielä ostaa oskilloskooppi ja mittailla sillä antureita. Kun saan kaasarit perinteisellä lampaadalla säädettyä, niin täytyy sitten joskus lainata ja kokeilla tuollaista haitekkia ja katsoa kuinka paljon suutinarvot siitä sitten muuttuu. Kokeilemisen arvoinen juttu! t. Mika ps. Tosin sen skoopin taidan unohtaa... Quote
Guest Mika Posted May 11, 2007 Posted May 11, 2007 Jos kaikkitietävät virittäjävelhomme Ritariässä ja Bugfuel rakentais yhdessä kilpurin, niin siitä tulis Suomen nopein!! Noilla kahdella on hieman etäisyyttä tehdä säätöjä yhdessä! Quote
Guest Raggare Posted May 11, 2007 Posted May 11, 2007 kuul, millos engine masters kisat suomes :D Quote
DWL_Puavo Posted May 11, 2007 Author Posted May 11, 2007 Jos illalla kännissä askartelis-paskartelis tämänkin jutustelun kahteen eri viestiketjuun niin alunperin ajatuksenani ollut "kokemuksia siitä miten säädimme moottoria vaikka sen kirja-arvojen mukaan olisi pitänyt olla jo säädöissä" (huom. 45 ja 48 delloissa se yleiskerroin on 4.2) voisi olla helpompaa luettavaa :) Anturin paremmuuksista ja eroista kun saisi jo oman säikeensäkin joka olisi sekin helpommin lähestyttävä, kun luulen että tavan ja laajakaistan ero ei kiinnosta ihan kaikkia niitä jotka kaasareitaan ropaa... ...NII ja vielä tuo meidän suppeakaista-anturi + fmi1.4 näytti kyllä meille ainakin ihan riittävän tarkkaan. Toki se sammui moottorijarrutuksissa ja näytti rikasta sen aikaa kun kiihdytyspumppu toimi, mutta ihan äärimmäisen helposti siitä kyllä näki missä ollaan menossa. Ruiskunohjausvehkeet erikseen, tosin eiköhän sekin tuolla onnistuisi. Jep ja anturi oli lämmitetty. Puavo @ www.dwl.fi Quote
Guest Posted May 11, 2007 Posted May 11, 2007 Juu ei siihen mitään skuuppeja tarvita. Samaa mieltä kyllä että ei kaasarikoneissa niin suurta hyötyä voi saada kun siinä on kuitenkin rajoituksensa. Peruslambda on huomattavasti parempi kuin ei mitään. Jos hi-tech linjalle lähdetään niin tunkea ohjaamon täyteen erinäisiä mittareita. Sitten kun haluaa mitata kansia, pakolämpöjä jne ja säätää bensaa ja sytkää niiden perusteella, alkaa jo tulemaan tarkasta seossuhteestakin enemmän hyötyä. Ohjelmoitava boksi ja laajakaista perään niin saa jo suoraan määriteltyä halutun seossuhteen kuorman ja kierrosalueen suhteen taulukolla. Quote
nalleolut Posted May 11, 2007 Posted May 11, 2007 mites seosäätö onnistuu tuplakaasareissa. kummassakin on oma seosäätö ruuvi! entä ja termit hukassa,eli mihin vaikuttaa main jets ja idle gas jet Quote
Lasse Posted May 11, 2007 Posted May 11, 2007 Mie oon tehny silleen, että pistänyt molempiin saman kokoiset suuttimet (vaimitkänenytsielläformulantakanaolivatkaan) ja ruuvanut molemmista säätöruuveja yhtä paljon. Main jet = pääsuutin idle jet = tyhjäkäyntisuutin Sellainen varoituksen sananen, että jos netistä tulostatte weberin ohjeita, niin jenkeillä on ilmeisesti pikkasen erilaisia idffiä kuin meillä täällä köyhälässä. Noissa ohjeissa perussäädöissä annetaan ohjeeksi kääntää 1,5 kierrosta ja se on liian vähän. Olisko 4 sopivampi määrä? Quote
Guest Posted May 11, 2007 Posted May 11, 2007 Jos kaikkitietävät virittäjävelhomme Ritariässä ja Bugfuel rakentais yhdessä kilpurin, niin siitä tulis Suomen nopein!! Noilla kahdella on hieman etäisyyttä tehdä säätöjä yhdessä! Ei se haittaa, ma voin puhelimitse kuunnella koneen kayntiaanta ja kertoa ollaanko laihalla vai ei ;) Samalla hoituu sytkaennakotkin :D Laajakaistalla on paikkansa, ja tarpeensa, mutta aiheessa jos pysytaan niin kuplan metritoleranssi-maamoottori-kaasarikoneessa siita ei ole juuri enempaa hyotya kuin kapeakaistaisesta. SAATAJAN kokemus on paljon tarkeampi tekija. Harvalla kuplassaan on moottorinohjausjarjestelma ja bensansyoton hallinta sellaiset milla voisi hyodyntaa laajakaistan edut. Toki jos saatajalla ei ole kokemusta eika nappituntumaa, niin laajakaista voi ollakin ihan kiva apu.... mutta sellaisen saatajan saadettavaksi en autoani veisi alun alkaenkaan :D Jan Quote
nalleolut Posted May 11, 2007 Posted May 11, 2007 jees jees lambda hommattu ja tiistaina tulee mittari. kysymys. laitanko anturin kuten kysyinkin jo käärmekseen vai putkeen? eli siihen kohtaan jossa kaikki putket yhtyy vai vasta putken kurviin? mielipiteitä! Quote
Guest Posted May 11, 2007 Posted May 11, 2007 jees jees lambda hommattu ja tiistaina tulee mittari. kysymys. laitanko anturin kuten kysyinkin jo käärmekseen vai putkeen? eli siihen kohtaan jossa kaikki putket yhtyy vai vasta putken kurviin? mielipiteitä! Ma oon laittanu kollektorin jalkeen tulevaan putkeen ennen vaimenninta. Mieluusti suoraan kohtaan jos mahdollista, ja joku min. 15cm kollektorista jotta se saa kaikkien neljan ensioputkien kaasut tasaisesti. Mutkassa se sisakurvi lienee huono kohta, en tieda varmaksi paljonko vaikuttaa. Itse pyrin laittamaan suoraan kohtaan putkea. Lammitetyn lambdan voi laittaa aika kauas pakosarjasta. En kuitenkaan laittais vaimentimen jalkeen :) Jan Quote
Recommended Posts
Join the conversation
You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.