Tomppa Posted November 13, 2007 Share Posted November 13, 2007 Tulipas Metakelta selkeä ja selventävä vastaus. Tuon minäkin ymmärsin, vaikken noista VW-moottoreista mitään muuta ymmärräkään. Quote Link to comment
JaniM Posted November 14, 2007 Share Posted November 14, 2007 Juu alkaa insinöörikin ymmärtämään hiljalleen. Quote Link to comment
Guest Keiteleen Kone Posted November 14, 2007 Share Posted November 14, 2007 Nyt suosittelen "metakelle" että tulet aivan paikanpäälle esim. Turuntie 2 D:n jotta sinäkin saat täydellisen käsityksen mikä vaikuttaa mihinkin. Se on ehkä helpoin tapa saada kuulija tai lukija ymmärtämään mistä aiheesta on kyse. Tämä siksi ettei asiasta jää mitään epäselvää Tarjous ei koske em. "Tomppaa" koska hän ei voi tulla Turuntie 2 D:n. Quote Link to comment
Guest Toheltaja Posted November 14, 2007 Share Posted November 14, 2007 Joukossamme on rasisti? Quote Link to comment
JaniM Posted November 15, 2007 Share Posted November 15, 2007 Oho, Juha alkanut valikoimaan. Mitäs jos Tomppa olisikin tullut ostamaan vaikka jousia, ihan piruuttaan? Quote Link to comment
metake Posted November 15, 2007 Share Posted November 15, 2007 Nyt suosittelen "metakelle" että tulet aivan paikanpäälle esim. Turuntie 2 D:n. Kiitos kiitos, kuten jo aiemmin mainitsin, niin poikkean kyllä kun liikun sielläpäin. Onko tarjolla kahvia? Tuonko kahvipullat tullessani, niin on mukavampi jutustella kahvin ääressä? Quote Link to comment
metake Posted November 15, 2007 Share Posted November 15, 2007 Piti oikein laskea tuo laakerin muodonmuutos asennuksen jälkeen. Tässä tapauksessa käytin arvoja: Laakerin sisähalk. 80mm Laakerin ulkohalk. 84mm Reiän halk. 83.92mm Asennusaika 10ms Asennuksessa molemmat laakeripuoliskot olivat lähtötilanteessa täysin puolipyöreitä eli pökkäsivät päistään toisiaan vasten. Tulos: Laakeri menee soikeaksi 0.00383mm eli 0.00192mm pitäisi olla sen liuskan ohuempi sieltä päästä Paljonko laskit laakerin olevan koholla pesästään (ts. puolisko on "ylipitkä")? Laitappa tuohon arvoksi vaikkapa 0,05mm ja laske vielä kerran, ihan mielenkiinnosta. Quote Link to comment
Tomppa Posted November 15, 2007 Share Posted November 15, 2007 Tarjous ei koske em. "Tomppaa" koska hän ei voi tulla Turuntie 2 D:n. Jep, pitää paikkansa. Pelkkä ajatuskin puistattaa... huh. Quote Link to comment
multanen Posted November 15, 2007 Share Posted November 15, 2007 Oliskohan tuo alku- ja loppään ohennus siltä varalta että lohkon puolikkaat eivät satukaan ihan tuhannesosalleen paikalleen vaan "hammastaa" hiukan? (Onhan pulteissa hiukkanen oltava välystä). Quote Link to comment
Guest Mika Raussi Posted November 15, 2007 Share Posted November 15, 2007 Eli asia lopulta oli niinkun mie luulin Juhan tarkottavan, vaikka heppu ite tarkottikin jotain ihan muuta. Noi päiden ohennukset on varmasti tehty tarkotuksella reiluiksi, ettei tarvii valmistuksessa olla niin tuhottoman tarkka. Toki pieni välys katkoskohdissa voi todennäkösesti auttaa aika paljonkin öljykalvon muodostumiseen ja säilymiseen. Jälimmäinen asia on miun osalta tosin ihan vaan vähäiseen kokemukseen perustuvaa mutua. Quote Link to comment
multanen Posted November 15, 2007 Share Posted November 15, 2007 Nyt iski kauhea epäilys... Voisiko joku varuilta mitata onko kokonaisetkin laakerit hieman soikeita (eli vaihteleeko ainevahvuus)? Alku ja loppukevennystä niissä ei ole mutta jos on tuo kuormituksen suunta huomioitu. Quote Link to comment
mite^ Posted November 15, 2007 Share Posted November 15, 2007 Minä kun tipuin vähän kärryiltä topickia lukiessani. Olisiko mitenkään mahdollista saada jotain tiivistelmää tästä asiasta :) Koko topickin olen lukenut mutta silti. Quote Link to comment
Guest Posted November 15, 2007 Share Posted November 15, 2007 Minä kun tipuin vähän kärryiltä topickia lukiessani. Olisiko mitenkään mahdollista saada jotain tiivistelmää tästä asiasta :) Koko topickin olen lukenut mutta silti. keskimmainen runkolaakeri on tehty kahdesta osasta. Eli puolikkaista. Laakeripukin pesa on saannollisen pyorea molemmissa lohkon puolikkaissa. Laakeri on hitusen isompi kuin se lohkon laakeripesa, jotta se istuu siihen tiukasti. Kun laakerin junttaa pesaan paikoilleen pohjaan asti, se taipuu ja jaa 'pinteeseen'. Ei paljoa, mutta hiukan. Tama jannitys pienentaa laakerin paatyjen etaisyytta toisistaan. Siksi laakerit on hitusen ohuempia mita lahemmas paatya mennaan. Keskikohta ei liiku mihinkaan asennettaessa joten se on paksumpi. Lopputuloksena on taysin pyorea laakerin sisareika, asennettuna. Ilman ohennusta paiden luona, se olisi paiden kohdalta nyt ahtaampi. LISAKSI laakereissa on paadyissa aivan pieni viiste karjessa, missa laakerin paaty tapaa toisen laakerin paadyn, kun lohko kiristetaan yhteen. Jan Quote Link to comment
Marko Posted November 15, 2007 Share Posted November 15, 2007 Jani osasi tiivistää asian kansantajuisesti. Tosin alkuperäinen kysymys kaiketi tarkoitti heittoa myös muualla kuin laakerin päissä. Quote Link to comment
Guest Posted November 15, 2007 Share Posted November 15, 2007 Minä kun tipuin vähän kärryiltä topickia lukiessani. Olisiko mitenkään mahdollista saada jotain tiivistelmää tästä asiasta :) Koko topickin olen lukenut mutta silti. Tama jannitys pienentaa laakerin paatyjen etaisyytta toisistaan. Siksi laakerit on hitusen ohuempia mita lahemmas paatya mennaan. Keskikohta ei liiku mihinkaan asennettaessa joten se on paksumpi. Lopputuloksena on taysin pyorea laakerin sisareika, asennettuna. Ilman ohennusta paiden luona, se olisi paiden kohdalta nyt ahtaampi. Jan Tuossa edellä oli laskettuja numeroarvoja. Jos ulkoreikä on pyöreä ja laakerin paksuus vakio, niin silloin sisäreiästäkin tulee pyöreä. Siis jos jännityskenttä on tasainen. Tuo jännityskentän muutos aiheuttaa sen, että Poissonin vakion mukainen laajentuminen paksuussuunnassa on erilaista, ks. edellä lasketut kaksi tapausta. Lasken huomenna vielä sellaisen tapauksen, jossa laakeri on lähtötilanteessa soikea (em. vaan reikää hieman isompi). Sillä ei kyllä ole asiaan mitään (käytännön)vaikutusta, mutta todistetaanpa sekin nyt silti. Laakerin paksuus ei ole vakio, mika tuossa jo mitattiin. Jannitys tuossa kohdistuu vain karkiin, ja hieman siita alemmas. Supistusta ei tule lainkaan laakerin keskelle. Kun ulkopinnaltaan tasaisesti pyorean laakeripuolikkaan tunkee 'liian pieneen' laakeripukkiin pohjaan asti, niin siita tulee soikea. Se taipuu karjista sisaanpain mahtuakseen paikoilleen. Tasta syysta soikeus poistetaan tekemalla liuska paistaan ohuemmaksi, asennettuna sisareian muoto on silloin pyorea. Siihen en ota kantaa kuinka isoista mitoista on kyse, tai kuinka paljon silla on vaikutusta voiteluun. Jos muodonmuutokset ovat kovin pienia, niin vaikutuskin jaa pieneksi. Kaikenlisaksi karkien kohdalle ei kampurasta aiheudu kovin kummoisia voimia, minka nakee kaytetyista laakereistakin. Jan Quote Link to comment
metake Posted November 15, 2007 Share Posted November 15, 2007 Kun ulkopinnaltaan tasaisesti pyorean laakeripuolikkaan tunkee 'liian pieneen' laakeripukkiin pohjaan asti, niin siita tulee soikea. Toisinpäin, kun soikean laakerin tunkee... ...niin siitä tulee pyöreä. Laakeriliuska vapaana ollessaan ei ole pyöreä. Se taipuu karjista sisaanpain mahtuakseen paikoilleen. Se taipuu koko matkalta, päistä enemmän, mutta ei vain kärjistä. Mutta myös kärjet nojaavat tiukasti laakeripesän seinämiin. Lisäksi laakerin muoto aikaan saa sen, että puoliskojen välinen puristus kääntää päitä tiukemmin seinämää vasten. Quote Link to comment
Guest Jaa Posted November 17, 2007 Share Posted November 17, 2007 Bugfuel selitti asian hyvin. Asialla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että keskilaakerin puoliskot ovat vapaana ollessaan hiukan avonaisia. Mietitään vain tilannetta laakeripuoliskot lohkoon asennettuna. Jos laakeripesä olisi sisähalkaisijaltaan aivan täsmälleen sama kuin laakerin ulkohalkaisija, voisivat laakeripuoliskot olla tasapaksuja. Laakerissa on kuitenkin puristussovite, laakerin ulkohalkaisija on muutamia satasia suurempi kuin pesän sisähalkaisija. Tästä johtuen tasapaksujen laakeripuoliskojen päiden kohdalle syntyisi liian pieni sisämitta, joten ohennus päissä on tarpeen. Quote Link to comment
multanen Posted November 18, 2007 Share Posted November 18, 2007 Bugfuel selitti asian hyvin. Asialla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että keskilaakerin puoliskot ovat vapaana ollessaan hiukan avonaisia. Mietitään vain tilannetta laakeripuoliskot lohkoon asennettuna. Jos laakeripesä olisi sisähalkaisijaltaan aivan täsmälleen sama kuin laakerin ulkohalkaisija, voisivat laakeripuoliskot olla tasapaksuja. Laakerissa on kuitenkin puristussovite, laakerin ulkohalkaisija on muutamia satasia suurempi kuin pesän sisähalkaisija. Tästä johtuen tasapaksujen laakeripuoliskojen päiden kohdalle syntyisi liian pieni sisämitta, joten ohennus päissä on tarpeen. Tämä Keiteleen Kone-Bugfuel-Jaa-selitys laakerin alku- ja loppupään ohennukselle ei ole oikea. Tämä Mahlen sen sijaan voisi ollakin: ( http://mahleclevite.com/it_bearinginstall.asp ) "When measuring a bearing ID or wall thickness, avoid measuring at the parting line. The diagram illustrates there is a parting line relief machined into nearly all bearing shells. This relief is to allow for any mis-match between upper and lower shells due to tolerance differences, or possibly resulting from cap shift or twist during assembly. To determine bearing wall eccentricity or assembled bearing ID ovality, measure at a point at least 3/8" away from the parting line." Eli alku- ja loppupään ohennus on tosiaan siltä varalta että puoliskot eivät satukaan aivan paikalleen. Laakeri jää asennettunakin väljemmäksi halkaisukohdan tienoilta. Sitten laakeriliuskassa on näköjään toinen, loivempi paksuusvaihtelu (paksunee tasaisesti keskiosaa kohti). Tämä liittyy öljykalvon syntymiseen, on haluttu että öljyä syöttävässä kohdassa välys on pienin. Kts. http://www.aa1car.com/library/ar797.htm kohta "eccentrity". Nää molemmat on jo mainittukin tässä ketjussa, tässä vaan lähteet samassa. (Uskon mitkä tahansa muutkin selitykset jos on joku kunnon lähde tai jos selitys olisi edes fysiikan lakeja noudattava). Quote Link to comment
Guest Keiteleen Kone Posted November 18, 2007 Share Posted November 18, 2007 Nimimerkit "sirairy" ja "multanen". Tietenkin jää suuremmaksi ´, näkeehän sen jo käytetyista keskipukin laakereista. Toivotan teidät tervetulleeksi KK:n järjestämään runkolaakerien asennus ja mittauskoulutus tapahtumaan. Informaatio ei maksa yhtään mitään, mutta ostavat asiakkaat ohittavat koulutustapahtuman. Ps. unohtakaa tuhannesosa millimetrit, yritetään pärjätä 1/100mm. digimitalla. Nimimerkki "Jaa", kyllä laakeriliuskan ulkohalkaisija päiden kohdalta on huomattavasti suurempi kuin muutama sadasosa millimetri, todellinen luku on pari kymmenystä. Quote Link to comment
multanen Posted November 21, 2007 Share Posted November 21, 2007 Tämänpäiväisessä Tekniikan Maailmassa oli sivuttu laakeriasiaa. Toimittaja esitti laakerin päätyohennuksen olevan sen takia ettei laakerista irtoa palasia (käytti sanaa kuoriutuminen, kts. Fiat Grande Punto). Varmaan osa totuutta tuossakin. Luulisin kuitenkin että "kuoriutumisen" estämiseen riittäisi ohennus ihan parin millin matkalta..? Katsoin tuota nimimerkki sirairyn piirrosta ja tuli tämmönen toteama mieleen: Koska laakeriin kohdistuu yhtä paljon puristusta joka suunnasta, ei ole käytännössä merkitystä onko laakeri kokonainen vai kaksi puolikasta. Molemmat hakeutuvat kiristyksen jälkeen käytännöllisesti katsoen samaan muotoon (eli tasapaksusta laakeriliuskasta tulisi pyöreä). Eiks niin? Quote Link to comment
Guest Mika Raussi Posted November 21, 2007 Share Posted November 21, 2007 Katsoin tuota nimimerkki sirairyn piirrosta ja tuli tämmönen toteama mieleen: Koska laakeriin kohdistuu yhtä paljon puristusta joka suunnasta, ei ole käytännössä merkitystä onko laakeri kokonainen vai kaksi puolikasta. Molemmat hakeutuvat kiristyksen jälkeen käytännöllisesti katsoen samaan muotoon (eli tasapaksusta laakeriliuskasta tulisi pyöreä). Eiks niin? Näin tapahtuisi jos laakerin liuskojen ja lohkon välissä ei olisi kitkaa lainkaan. Kuitenkin kitka on olemassa ja sen takia kahden puolikkaan yhteen puristuessa kohdistuu voima pääasiassa vain liuskojen kärkiin. Puristus ei siis ole tasanen. Quote Link to comment
multanen Posted November 21, 2007 Share Posted November 21, 2007 Katsoin tuota nimimerkki sirairyn piirrosta ja tuli tämmönen toteama mieleen: Koska laakeriin kohdistuu yhtä paljon puristusta joka suunnasta, ei ole käytännössä merkitystä onko laakeri kokonainen vai kaksi puolikasta. Molemmat hakeutuvat kiristyksen jälkeen käytännöllisesti katsoen samaan muotoon (eli tasapaksusta laakeriliuskasta tulisi pyöreä). Eiks niin? Näin tapahtuisi jos laakerin liuskojen ja lohkon välissä ei olisi kitkaa lainkaan. Kuitenkin kitka on olemassa ja sen takia kahden puolikkaan yhteen puristuessa kohdistuu voima pääasiassa vain liuskojen kärkiin. Puristus ei siis ole tasanen. Niin varmaan, mutta ei kai kärkiin kohdistu lähellekään niin paljon voimaa että materiaali tyssääntyisi (merkittävissä määrin)? En siis osaa laskea tätä mutta ihan näppituntumalta tuntuisi siltä. EDIT: Tuli vielä toinenkin juttu mieleen tuosta kitkasta: Silloin kun kiristyminen alkaa, ovat liuskojen päät vielä irti pohjasta eli kitka on nolla (kts. sirairyn kuva). Kitka vaikuttaa vasta kiristämisen loppuvaihessa - jos se nyt laakerin mittoihin yleensä mitattavaa määrää vaikuttaa. Eiks niin? EDIT 2: No ei se kitka nyt nollaa ole mutta pienempi kuiteskin. Quote Link to comment
Guest Mika Raussi Posted November 21, 2007 Share Posted November 21, 2007 Niin miten ton laakerin pituuden kanssa on? Onko laakerin puolikkaan kehä D*pii/2 vai onko liuskat tosiaan jopa ylipitkiä? Quote Link to comment
metake Posted November 25, 2007 Share Posted November 25, 2007 vai onko liuskat tosiaan jopa ylipitkiä? On Quote Link to comment
Tomppa Posted November 27, 2007 Share Posted November 27, 2007 Mikä olisi hyvä hinta Mahlen runkolaakerisarjoille? 19 euroa? Laakereiden hinnat alk. 1.1.2008 : Aircooled.fi : Runko 19.00 eur. Kiertok. 7.00 eur. Na. 7.00 eur. Merkki : Mahle Eipä tosiaankaan tarvitse kauan aikaa ihmetellä mistä kannattaa ostaa. Quote Link to comment
Recommended Posts
Join the conversation
You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.