Juu, jos kuskin kypärä on renkaan päällä, niin eihän siitä katselemisen arvoista kilvanajoa synny sitten mitenkään 🙂
Viikonlopun pajotukset alkoivat perjantaina moottorin sovittelukasaamisella. Ensimmäinen homma oli dekkikorkeuden tarkistus ja siinä samallahan on aina hyvä tarkistaa hihnapyörän asteikko pyöräyttämällä moottori kummankin kautta stopparia päin ja katsoa, että asteluku pysähdys hetkellä on sama kummastakin suunnasta. Helppo homma verrattuna dekkikorkeuden mittaamiseen ilman männänrenkaita, heilahtaa meinaan mäntä todella herkästi ja mittamies on ihmeissään.
Niin, kokoonpanotyökaluna käyttämäni hihniksen asteikko oli justiinsa oikein, mutta moottoriin asennuksen jälkeen kaavailemani pieni pyörä olikin sitten taattua Empiä. Onneksi tuli tarkistettua, olisi voinut olla käsi päässä sytkää säätäessä...
Launtaina tuli mailla kokeiltua kiertokankien kevennyssorvausta. Harjoituskappale + pari sarjaa tuli pyyhkäistyä oikeastaan tekemisen ilosta, koska luotettava tietolähde oli jo kertonut, että ei kankien kevennyksellä jokkismoottorissa suuria saavuteta. No, onpa edes yritetty virittää 🙂
Jalmarikin pyörähti lauantaina katsomassa rojektia ja ruuvasi kallistuksen vakaajan irti ja jätti sen killumaan samaan kasaan avon etuakselin kanssa. Herran varttitunnin puuhastelu näkyy varmaan varttimaililla kellossa enemmän kuin minun päivän puuhastelu kankien kanssa...
No, tuli sitä lauantaina totuuden nimissä muutakin puuhasteltua, kuin vain kankia kynsittyä. Pajan lattialla lojuneista rojuista tuli väkästettyä ittetehdyn näköinen apuväline kiertokankien tasapainoitukseen. Eihän kukaan luullut tuota tehdastekoiseksi 🤣 Niin ja loppuviimeistelyssä toisen sarjan kevyimmästä kangesta tuli tuollainen millaisena se seisoo alemmassa kuvassa. Pitäisi vielä tehdä kolme saman painoista ja katsoa sitten voiko esim. pulttien seudulta siloitella nuo nysät pois.
Tänään tuli sitten ihmeteltyä keinuvipugeometriaa, venttiilien törmäyskohtia mäntään ja nokka-akselia.
En löytänyt netistä kuin todella huonon kuvan FK46 nokkakortista, mutta siitä näkyviin arvoihin kun vertailin imupuolta, niin vahvasti tuo keppi vaikuttaa (ainakin imupuolen osalta) FK46:n suomikopiolta. Eli pitää syöttää mielenkiinnosta Pipemaxiin moottorin arvot tuolla FK46:lla.
Oikeaoppinen keinuvipugeometria vaatisi keinuvipuakselin nostamista, mutta tulin kokeilujen jälkeen siihen tulokseen, että jätin vain kierroksen verran possutassuun säätövaraa suuremmalle välykselle ja jätin hatut pois venttiilien päistä. Geometria jää silti toispuoleiseksi (erityisesti pakopuolen 1.1:1 vippasilla), mutta silti työntötanko mahtuu hyvin putkeensa ja nostoakin syntyy enemmän nosto alkuvaiheessa. Seuraavaksi kun pääsee sorvin ääreen, niin pitää väsätä 265 mm pitkät työntötangot.
Hain pahinta venttiilin ja männän törmäyskohtaa lisäämällä venttiilinvälystä 1/4 kierrosta kerrallaan ja katsomalla hihnapyörästä missä kohtaa liike jumittuu. Tuloksina sain, että imuventtilin törmäys männän kanssa käy "syvimmillään" 8 astetta jälkeen männän yläkuolokohdan ja pakoventtiili on "syvimmillään" männässä 10 astetta ennen yläkuolokohtaa. Noissa asennoissa napautin komealla erikoistyökalullani merkin mäntään. Ihan vaan siltä varalta, että muutun jotenkin jyrsinkoneeksi ja pääsen sillä loveamaan männät. No, todennäköisesti on kuitenkin ikäytettävä jotain han muun näköistä työkalua...
Seuraavat hommat ovatkin sitten
- kankien tasapainoitus
- tönärien lyhennys
- suojaputkiksi muuttuminen - onko kennelläkään hyviä budjettiratkaisuja mielessä?
- mäntien loveaminen
- virranjakajan akselin päittäisvälyksen tarkistaminen
- runkolaakerisarjan nouto AC:lta ja päittäisvälyksen haku hehtaarille
- kaikkien osien lopulline pesu
- ja monia muita pikkujuttuja... 🙂