Jump to content

Mika Heikola

Members
  • Posts

    403
  • Joined

  • Last visited

Everything posted by Mika Heikola

  1. Korkeapainepesu onnistuu esim Piikkiössä Hans Langh:lla. Henkilöauton kopan puhdistus kestää kuulemma keskimäärin 4 tuntia. Tunti maksaa n 220 euroa. Koppa pitää tuoda pyörivässä vartaassa jos halutaan puhdistaa myös pohjasta. Kuulemma lähtee massat, pakkelit, maalit ja ruosteet. Ei kokemuksia. Onko tietoa muiden tekijöiden hinnoista ja tyyleistä ?
  2. :-) Kun kerran ollaan kohdalla niin miksei sitten pajakin auki...
  3. Free Technics Kaarinassa Turun suunnalla on avoinna arkisin klo 10-20 ja lauantaisin 10-13. Ellei paja ole ennestään tuttu, niin aiheena on viritysosat nostalgia painotteisesti. Bensapuoli ja kaasarit on ominta alaa. Nokkia, peltisarjoja ja putkistoja moniin autoihin, mutta ei type 1 koneeseen. Käyttöautoihinkin sporttiputkistot ja vapaavirtausputsarit. 60-70 lukujen Porschen osaa uutena ja käytettynä. Useimmiten joku myytävä possu tai ilmavw kohdalla. Sopii myös poiketa vaan juttelemaan ja ihmettelemään viimeisimmät projektit. Virityskaasareita ja imusarjoja ostetaan kaikkiin merkkeihin. www.freetechnics.fi 02-2432781
  4. Kaikkea voi kokeilla. Mutta tosiaan helpompiakin vaihtoehtoja on.
  5. Messinkikoho näyttää menevän lyttyyn aika pienillä paineilla. Aika säännöllisesti saa myydä kohoja rusinaksi muuttuneen tilalle. Noihin vakiokaasareihin ei vaan ole kohoja ostettavissa yhtä helposti kuin virimalleihin. Voi tietty olla eroja messinkikohosta toiseen riippuen kohon mallista. Mika / Free Technics
  6. Melkein minkä vaan voi paineistaa jos riittävästi haluaa. Kuitenkin esim webrun muovikohoa joka sopisi tuon messinkikohon tilalle, on vaikea löytää. Mahdottoman paljon helpommalla pääsisi, jos etsisi sopivamman lähtökohdan. Weberin DAT kaasaria on vaparina jossain Lanciassa, ehkä Fiateissakin. Siihen kun laittaisi turbo datin huoltosarjan niin homma olisi kerralla valmis. Kannattaisi poimia kaasari joka ei ole pahan väljä akselistaan niin voisi mennä akseli ihan sellaisenaan ainakin pienillä paineilla. Muuten akselin tiivistys edessä.
  7. Tuonne suuntaan sen luulisi osuvan. Thesamban mukaan bussit: vuoden -66 viimeinen Dec H0 309 830 Tämä kone H0 611 234 ja 1967 ensimmäinen Jan H0 707 628 Mihis nuo välissä olleet meni ? Perimätieton mukaan kone saattaa olla vaihtokone. 60-luvun bussin mukana tuli. 1-reikäkannet, 200m vauhtis. Taisi sittenkin löytyä kuplan 1500 koneista: 1966 Dec H0 576 613 1967 Jan H0 621 556 Tuohonhan väliin se istuu. Dec -66 loppupuolella tehtyjä. Oliko 1500 kuplassa 200m vauhtis ? Mitähän muuta eroa pakun ja kuplan koneessa ? Ilmanputsaria ei ole tallella. (yes, halutaan ostaa juniksen ilmanputsari sydeemi)
  8. H löytyy molemmista mutta numero ei suoraan osu kumpaankaan ???
  9. H0611234 Ei näyttäisi löytyvän suoraan thesambasta ? Uudemmat lämmönvaihtimenletkut. 200mm kytkin. Saattaa olla kootut teokset... Mikähän tämä on ??
  10. Vaakaimussa tuon korvan pitäisi jotain kestääkin. Käyttökohteesta kiinni miten jatkaa. Kunnolliseen laitteeseen vaihtoon meni. Jokkispeli tai muu missä vaivalla ei ole mitään merkitystä, eikä tarvii kestää pitkää, eikä oikestaan ihan niin hyvin toimiakaan, niin sittenhän korjataan. On nuo joskus hitsattuna kestäneetkin. Ylimääräinen riesa on että sauma näyttää tulevan lähelle läppää. Jos läpän alta joutuu hiomaan tai muuten koukkimaan, ei ole helppoa saada hyvää. Yksi vaihtoehto on hakea ehjä runko tai varaosakaasari. DCOE webrussa mallimerkintä on siipimutterikannen vieressä. Se DCOE:n jälkeen tuleva numero pitäisi olla sama tai peräkkäinen kuin ehjässä kaasarissa. Jos toi on 40 DCOE niin joitakin runkoja löytyy.
  11. Saisikos yhteenvedon suosituksista. Viimeksi kun on hitsattu jotain liki 20 vuotta sitten. Nyt alkaa kertymään nurkkiin sen sortin projekteja että taitaa olla syytä kaivaa haalarit naulasta. Kohteena kahden juniksen mittavat peltityöt. Mikä olisi tuollaiseen sopivin hitsilaite ja kaasu ?
  12. onko näppituntumaa missä suuruusluokassa tuollainen bolt-on akseli liikkuisi ?
  13. eikö tuollaista vakiota etuakselia sitten ole tarjolla uutena ? Siis ihan bolt-on valmiina hiluineen, eikä vaan tyhjää kuorta ? Lopulliseen visioon kuuluisi droppi olat, mutta vasta kun mukavuus on löydetty. Tässä projektissa mukavuus ja käytettävyys tulee ensin. Kokeilin juuri projektini keulaa ja onhan se melkein yhtä puuta. Käyttämättä vaan viimeiset 20 vuotta... Ehkä ainakin osa erosta johtuu siitä että pallossa sattuu kaikki toimimaan. Edelleen olisi kiva päästä kokeilemaan oikeesti toimiva junis ja verrata sitä pallon käytökseen.
  14. Oleellista olisi varmaan ensin tunnistaa milloin juniksen alusta toimii niinkuin kuuluu. Tähän astiset kokemukset kahdesta juniksesta olivat vaan aivan samanlaisia. Molemmat hyppiviä. Voi tietty olla ettei kumpikaan toimi niin kuin pitäisi. Tuon pallon mukavuus on ihan eri planeetalta. Siinä tuntuu olevan ulosjoustoa "puoli metriä", kun junis pompottaa liikkeen paljon lyhyemmässä välissä. Toki tasaisella tiellä molemmat menevät siististi. Iskarit ei ole loppu vaan kyse on jostain muusta. Pallo kulkee kuin laiva, ja junis kuin pieni alumiinivene. Helpointahan olisi jos riittää että saa vakiojousituksen toimimaan kuten pitää. Ei väkisin haeta muutosta. Jotenkin vain olin jo valmiiksi luovuttanut juniksen keulan suhteen. Ehkä sittenkin ensimmäinen versio on vakioalusta kunnolla läpikäytynä. Jos jollain löytyy Turun lähistöltä alustaltaan hyvin toimiva junis, saa tulla kokeilemaan palloa.
  15. Nyt olisi kyse mukavuudesta, eikä mutka-ajosta. Jotta ei sotketa liian monta asiaa samaan soppaan, lähdetään vielä vakio korkeista liikkeelle. Havainto: Muhkurainen routavikainen asvalttitie, eli ihan tavallinen maaseutu tie. Pallo liitää ja menee jenkkiautomaisen pehmeästi yli isompienkin heittojen. Samaa tietä kun yrittää tulla juniksella edes lähes samaa vauhtia, johan junis hyppii ja pomppii. Vaikeuksia pysyä penkillä. Juniksessa näyttää edessä olevan vaikeinta ja takimmaisella penkillä jo melkein mukavaa. Oleellisin ero siis etuakselissa ? Eikös ensimmäiset pallon etuakselit ole muuten samoja kuin juniksenkin, mutta pallonivelillä ? Testiautona oli -70 pallo. Miten sen etujousitus eroaa juniksesta ? Vaihtokelpoinen isommallakaan työllä ? Junis testissä oli -62. Mieleen tuli, että siinä tietty saattoi olla akselistossa jotain jumissa, kuten jonkun kuplan suhteen foorumilla ollut juttua aiemmin. Junis on kuitenkin vakio korkea eikä paikallaan tunnu kovalta. Molemmissa 14" pyörät. Takapään IRS/heiluri ero ei ehkä ole mukavuuteen ratkaiseva. Juniksessakin takajousitus tuntui olevan kutakuinkin tehtävän tasalla. Asia kiinnostaa kun pitäisi jossain vaiheessa lähteä tekemään seuraavaa junista (vm -66), ja siitä olisi lupa tulla mukava, että viitsii myös käyttää. helpointa olisi löytää oikeat reseptit etukäteen. Ei pakkomielteitä tehdä alkuperäistä tai museoautoa.
  16. Ensimmäinen ilmajäähy oli 911 -65 joka tuotiin californiasta joskus 89-91 paikkeilla. Siihen tehtiin vähän kerrallaan verhoilut, maalit jne. Tämä löytyy edelleen ja jatkossakin tallista. Volkkareista ensimmäinen taisi olla tämä junis joka rakennettiin varsin alusta loppuun. Se ajoittuu jonnekin 90-luvun loppuun. Tai silloin projekti alkoi. Siinä auto jonka myymistä kadun edelleen.
  17. ettei satu mittavirheita takapalkin kanssa, on hyvä muistaa että niitä on kahta eri mallia. Perillä on 911 tyyppinen levy, kun jossain on näkynyt nelikulmaista profiilia.
  18. moposportilla oli joskus hyvinkin korkeita soikeita putsareita. Sieltä voi kannattaa kysellä. Yksi vaihtoehto on tietty vaihtaa imutorvet lyhyempiin. Kaikki imutorvet ei mahdu kaikkien putsareiden sisään heittämällä leveyden puolestakaan. IDA jakoiset putsarit ei sovi, vaan IDF/DRLA jako on sama. DRLA:ssa riesana vielä bensabanjo joka tulee putsaritiivistepinnan yläpuolelle. Kaikissa putsareissa ei tuota ole huomioitu, vaan täytyy käyttää korokelevyä, tai paksua tiivistettä välissä. Mika / Free Technics
  19. Joku tuollainen perinteinen kromiputsari voisi olla sikälikin hyvä ettei sada suoraan sisälle. Noiden ulkomitat osuu yleensä jonnekin 12x18cm luokkaan. Kuvan putsarissa on vaakaimun kiinnitys. Pystymallisessa on reikä suuttimille.
  20. Tuo putsarimalli ei yleensä suojaa kurkkujen välissä olevia suuttimia. Sama tai vaikeampi tilanne erillisillä imutoven päälle vedettävillä sukilla. Näiden kanssa voi käyttää DRLAssa sen omaa imutorvilevyä johon saa suutinkannen kiinni. IDAssa valmiina verkko suuttimien päällä. Sellaiset putsarimallit jotka tule levyllä kiinni kaasariin on varmempia tuossa suhteessa ettei suuttimiin pääse päältä roskia. Pipercrossina malli on KK300. Kaikki kromiputsarit, empit ym. Eri asia on se että lähes kaikki tämän päivän putsarit ovat harvaa tavaraa ja päästävät paljon pölyä läpi. Öljyttynä vähemmän kuin kuivana, mutta kuitenkin. Katukäytössä tuolla pölyllä ei kuitenkaan saa suuttimia tukkoon. Ongelmat tässä tapauksessa on varmaan johtuneet siitä että putsarin alta on päässyt röhnää suoraan suuttimille.
  21. Auto kotona ja onhan se totinen projekti. Kiinnostuneet tekijät voi tulla paikanpäälle katsomaan. Auto on Free Technicsillä Kaarinassa. Kysyjille on kuvia toimitettu. Kuskinpuolen kylkipelti menee vaihtoon. Onko kokemuksia miten tarvikekyljet on sopineet ? Ikkunalinjasta alas koko sivu.
  22. :-) Joo on tiedossa ja hyvä paja. Ei kait nyt kenelläkään ole kuitenkaan siellä varaa teettää volkkaria... Kiitos myös yksityisviestina tulleista vihjeistä.
  23. Junakeula (-66) projekti kotiutuu ilmeisesti tällä viikolla ja siinä on normaalisti peltitöitä tehtävänä. Tekijää etsitään. Ei tarvii olla ilmainen eikä edes se kaikkein edullisinkaan. Työn jälki pitää olla siedettävää. Huonosti näitä ei kannata enää tehdä. Ei kiirettä, kunhan kuitenkin jatkuvasti edistyisi. Voin tarvittaessa tuoda auton vähän kauemmaksikin. Maksut säännöllisesti vaikka kerran viikossa tai kuukaudessa, miten sovitaan. P.0400-911356, 02-2432781
  24. Jos löytyy ikusuussäilytykseen sopivaa latoa tms niin tuo olisi järkevintä siirtää tuollaisenaan talteen odottamaan jatkoa. Voi sitten rauhassa suunnitella haluaako lähteä jossain vaiheessa tavalla tai toisella tekemään siitä jotain. Erikoinen malli, ja tuollaista patinaa ei rahalla saa !
  25. Laajakaistan etu verrattuna tavalliseen on mielestäni vain tiedon keruun mahdollisuus. Jos tykkää jälkikäteen ihmetellä tietsikasta missä sitä mentiinkään. Tavallinenkin lambdakin näyttää tuskallisen hyvin kuinka pielessä ne säädöt on. Käytetty laajakaista tulossa tarpeettomana myyntiin. Tsekkaa myyntipalsta myöhemmin tänään.
×
×
  • Create New...