arvuuttaja

mielenkiintoista, että esim. suzuki dr-800 yksipyttyinen enska käyttää muistaakseni kahta 33mm kaasaria vain yhdelle pytylle. Mutta vw:ssä asia on toisinpäin, kun kaks pyttyä imee vain yhtä imukanavaa..

tommonen uudenveroinen 050 ja ne parit alkuperäiset 009 mallit ym. wasserin jakajat löytyy hyllystä.. pitää viedä ne joku kerta härölle jakaja penkkiin tutkimuksiin..

akselissa oleva katkojan kärkien nokkahan ton kolmosen myöhästyksen määrää tietääkseni.? onko koskaan ollut mäkilän myymää ennakko säädettävää malloryä jakajapenkissä.? tolla mallilla hudatettiin tuloksetta kilvanajo laitetta yksi yö aikoinaan sepin penkissä ja maestro määräsi ottaan seuraavaan kertaan mukaan vaikka vakio keskipakois jakakajan..

vuosia sitten ostin mopo sportista 3 kpl uusia bossin 009 jakajia ja purettuani ne yhdestä näistä puuttui yksi jousi.? oliko samaan tilaukseen sit eksynyt yksi brassi jakaja.? alkuperäisen 009 on oikein asennettuna tarkoitus myöhästyttää kolmosen sytytystä lämpenemisen takia ja kärettömällä sydeemillä tämä ominaisuus mielestäni poistuu..

onko jakajassa molemmat jouset keskipako painoissa paikoillaan.. kerrattain piti purkaa tollainen tehdas uusi jakaja ja yllätyksenä puuttui toinen jousi. eikös toi bossi anna ennakkoa sen 22 astetta ja kinuskeista on löytynyt jopa tuplaten enemmän..

näin toimitaan..

lähtee niinkuin purkka tukasta.,

Tuollaisia tullut aika ajoin vastaan, kun on t-1/t-4 koneita purkanut ja en muista mitkä laakerit oli kyseessä.. Oma veikkaus voisi olla väärillä öljyillä ajaminen, joka johtaa syöpymiseen noiden tiettyjen laakerien kanssa.. Vaikka t-4 koneessa on öljynsuodatin, niin kovemmilla paineilla osa öljystä menee suodatin jalassa olevan ylipaine haulen läpi.. Suositeltavaa ainakin kunnon pesu öljykanaviin..

työpaikan varaosa tiskille tuli asiakas tilaan osia kuormuriinsa ja kertoi samalla tehneensä hyvät autokaupat.. oli ostanut vähän ajetun (alle 200tkm) v70 volvon kaikilla herkuilla, vuosimallia en muista.. toisessa päässä tiskiä kuunteli tarinaa toinen äijä ja kysyi volvosta lisätietoja.. kohta menivät pihalle katsomaan tota hyvää ostosta, jolla asiakas oli liikkeellä.. ja yllätys.. volvo olikin sama, jonka tiskin toinen äijä oli myynyt jollekkin "jobbarille" noin 750tkm ajettuna.. tapahtui pari vuotta sitten, että semmosta..

perinteisiä kuplan vanteita on ainakin kolmenlaisella keskiöllä.. venttiilin lovella tai ilman ja keskireiän huulella tai ilman.. sit marathoneissa myös kahdenlaista keskireiän huulta.. westfaliat ovat näyttäneet aikas lailla samanlaisilta.. toi 33,3cm on vain se ihanne mitta, johon volsun keskiöt istuvat ahtaasti ja täten helpottavat operointia.. joskus taivutellut marathonien sakarat istumaan 16 tuuman kehiin ja hyvältä näytti.. noita vanteen kehiä on em. kpz, sit lemmerz.. jne..

muistaakseni 40 sarjan volvot ja 2000 luvun passateissa oikea purku uran sisämitta 33.3cm.. tarvii hyvät suhteet paikalliseen rengas liikkeeseen, niin pääsee poistohinnalla olevia uusia vanteita työstään..

ei tohon hommaan kyllä sorvia tarvitse.. purku-urasta vanne poikki ja vastaavasta sama homma. sitten sisempään puolikkaaseen keskiö oikeaan offsettiin ja heppiin. toinen puolikas sit kiinni ympäriinsä pikku saumoilla, ettei kovin vetele vannetta.. tolla kombinaatiolla päässy 8.5 tuumaan eri autojen vanteita yhdistelemällä ja tullut todella suoria..

kyseessä alkuperäinen kärjetön, 2-toimisella alipainekellolla ja keskipako ennakolla oleva jakaja.. vakio kytkennnässä ennakkoa aikaistava letku toiseen kaasariin ja myöhäistävä putsariin (type-4).. entäs miten olis viisain yhdellä keskituplalla tai kahdella saada noi ennakot pelaan oikein tohon jakajaan..?

säiliön sijoitus on lajin ja sääntöjen puitteessa vapaa, mut esim. crossi volsuissa toi vetarin viereinen paikka on melkoisessa kivisateessa välillä.. edessä on ehkä se suojaisin paikka ja ylempää se laskee paremmin öljyä imuputkeen.. toi hana on hyvä, vaikka ihan huoltojenkin kannalta..

historic laitteissa muistaakseni tekemällä pajotettu ja modifioitu kuskin puolen takalokarin takaosan sisään.. joskus tuli noita törppöjä väännettyä eri tarkoituksiin, kantti kertaa kantti versioita alumiinista/rosterista ja tilavuus jotain 8-8,5 litraa.. olennaisin tekijä oli laittaa vinolevy bränikän sisään, johon paluuputki ruutaa öljyn vaahtoamisen estämiseksi.. ja sijoitushan on ehkä paras keulassa mahdollisimman ylhäällä..imupuolihan tohon tuli vähän isompi hanan kera..

ei mitään tihkua, kun itelllä projektina vm-90 ex wasser dj, stora ilmajäähy versiona..

wanha kurenalan kulkija ja mitsulla syöte ajoissakin ajanut konkari, ota myös mukaan strobo waralta.. t:jh

jossain -70 paikkeilla kuorissa muuttuu perän laakeri kiinnitys 4-bolt, yhdeksi rinkulaksi ja kiila akselit booreiksi.. mitä noihin välityksiin tulee, niin noita irto kehiä on tullut laitettua noin neljän satikan ahistuksella ja 3-4 rympillä kiinni.. mutta suora hampaiset ovat olleet heikompia kuin, vinohampaiset rattaat, siksi on tullut hyödynnettyä myös vakio rattaita. noihin irs looviin saa pikku muutoksin sopimaan opelin ja muistaakseni bemarin kitkalukot.. taisipa suomessa olla ainakin kaksi kappaletta aitoja palalukkoja. jos tota volsun loovaa kehittää, niin liekkö kellään vielä sekventiaali vaihteistoa..

kuplan vakio vinohampaiset rattaat kestävät aika paljon tehoa, tosin uudemmissa -73 ja ylöspäin olevat (äänettömät) pienihampaiset 3-4 vaihde, ovat ehkä heikompia.. crossi miehet prässää pellin, joka istutetaan kuskin puolen v-laatikon kylkeen samojen pulttien taakse posken kans, joka tukee murikan ulos työntymistä..ainakin irs loovissa.. sit noi syncro renkaat: messinki pyörän tarkoitus on pysäyttää kytkeytyvä vaihde kartiollaan ennen kytkeytymistään ja jos toi on kulunu, niin alkaa pyöristyyn välityksestä noi syncron päät, jolloin vaihde ei meinaa kytkeytyä..

noita kuplan lohkoja kattelleena, mielestäni noi vanhemmat as-merkittömät 2-vent. lohkot ja uudemmat as-21 ovat muistaakseni vaaleamman sävyisiä, kuin muut mallit.. eli onko valuseoksessa enemmän alumiinia..? sit noi vw-audi valuiset ovat olleet kolmosen takaa umpeen valettuja, kuin brazil, mexico ja vw lohkot.. type-4 ja wasser lohkot ovat ehkä ne lujimmat vakio mallit, koska ovat alumiinia ja isompia jo alunperinkin.. noita molempia aihioita saa edukkaasti, joten jos vaikka jostain syystä kankien voitelu pettää ja katketessaan vetävät lohkon poikki, niin tule kovin kalliiksi lohkon ym. osien suhteen..type-4 koneissa on paljon hyviä lähtökohtia jo vakiona, verrattuna esim. t-1 koneeseen.. ja näähän on vain mielipiteitä.. tossa muistaakseni 2.0 t-4 vakio akselilla, kangilla ja kansilla.. tosin päivitetty http://www.youtube.com/watch?feature=pl ... 0IsZAJPlgg

ajoneuvon purkaneena, kytkinlevy oli ohentunut ja asetelman puristusvoima heikentynyt.. laitetaas uusi stefa varalta, mitoissaan oleva "uusi" levy ja ehjä asetelma.. sorvataan tarvittaessa vp:stä asetetelmaan kohdistuvasta pinnasta hiukka pois, jotta saadaan puristus painetta lisää levylle.. toi päittäisen mitoitus on vähän niin ja näin... nykyään pitää sekin jättää noille joillekkin turpoavilla laakereilla tosi isoksi..

raak myy ainakin renkulaa asetelmaan, jos modifioi kytkintä eri askeille.. isompi kytkinhän pitää tietty paremmin, mutta onhan siinä omat haitta puolensakkin.. ainakin nopeilla vaihdoilla vakio syncroilla, isompi levy pyörittää vaihderattaita pidempään, josta johtuen vaihteet rusahtavat mennessä pesään ja niinollen saattavat särkeä itse välityksen.. jne. tosta silumiini type-4 lohkosta en niinkään tiedä, mutta ei kait alu lohkon painosta haittaa ole vetosien päällä...

kaveri myös veivaa volsun runkolinjoja aarporalla ja lohkon päätyä kaventaa vain sen verran, että tulee suora.. oli mitat sitten satkuja tai kymppejä ja siihen sorvaa hyvin istuvan laakerin kapeammasta aihiosta. noi prikat on mielestäni yleensä peltiä ja yksi osaisia..

tasapainotus koneita on useanlaisia.. ,mutta kaikissa ei näe mahdollisia kampuran ristiheittoja, kuten oikeassa painotus koneessa.. jos jostain syystä, kampura, vauhtipyörä tai asetelma on sinistynyt painotuksen jälkeen käytössä, niin silloin ei jokin näistä ole enää painoissa.. 10 gramman heitto vp:n ulkokehällä esim. 7000 kierroksilla tekee jo melko tärinää..

joko tää kone pelittää..? ei tule muuta mieleen, kun kaasari alkaa "tiputtaan" bensan paineen kohotessa kierroksilla, tai sit jakaja saa satunnaisesti maattoa..?