KimmoH

Noko mittarivaihtoehdot näyttävät maailmalla olevan joko max 340F tai 600F ja tuo 340F lienee liian vähän? Suomesta en tosin ole löytänyt vasta kuin veden/öljynlämpömittareita ja niissä asteikko loppuu 150 celsiukseen joten näistä ei ole kansien kanssa mitään iloa :(

Mistähän mahtaisi löytyä sopiva lämpömittari alkuperäisen type 4 ruiskuvehkeen CHT lämpöanturille ? Ajatuksissa oli käyttää kannen lämpöjen mittaukseen tätä anturia, kun kansista löytyy valmis paikkakin anturille. https://www.vwheritage.com/shop/bay-bus/022906012/injection-temp-sensor-t1-75-79-t2-74-78-t3-70-73-t25-83/?crumbStartPage=1&crumbStartRow=1 EDIT: Mittarin asteikko saisi siis mielellään yltää 600F saakka.

Uusia tönäriputkia odotellessa putsailin ja kasasin pöhöttimen ropellin. Projektikoneesta purettu öljynjäähdytin osoittautui putsauksen jälkeen ihan soivaksi peliksi. Tällä mennään, istuu meinaan huomattavasti paremmin paikoilleen kuin vastaava uustuotanto minkä edelliseen koneeseen asensin. Suodattimen jalka, öp-anturi, öljynjäähy ja päälle tuleva jäähypelti paikoillaan.

Lauantaille sattui poutapäivä = silloin hiekkapuhalletaan. Laatikoissa pyöri vielä muutamia projektimoottorin osia mitkä kaipasivat puhdistusta ja maalausta. Vauhtiin kun pääsin, niin putsasin samalla puhallinkopankin. Tänään ruiskin pintaan värit. Tästäkin koneesta tuli näköjään musta-valkoinen, vähän niinku rakentajansakkin... Vielä olisi hakusassa tuon huohotusboxin tilalle sellainen malli, missä on öljyntäyttötötterö päällä.

Vuosien varrella on niin monta kertaa ottanut päähän jumiutuneiden pulttien ja muttereiden irroittelu, että nykyään tulee kasattua kaikki tulevaisuudessa jumittuvat pultti/mutteriliitokset kuparitahnan kanssa. Ompahan mukavampi sitten joskus purkaa uudelleen osiksi ;) Varsinkin nämä jäähypeltien koneruuvit ovat olleet projektikoneissa aivan umpijumiruosteessa aina purkuvaiheessa. Ruuvailin "unohduspellit" sylinterien alle. Huomaan teipillä peitetyt nostajan reiät. "Nostajan kolosta kampikammioon tipahtava prikka aiheuttaa unohtumattoman rakentelukokemuksen" - tämä lausahdus on jostain jäänyt päähäni :D Nostajat ovat nokan mukana tulleet Scatin lube-a-lobet. Seuraavaksi tulikin reklamaation paikka. Vain kolme tönärinputkea kahdeksasta oli edes sinnepäin mitoissaan/muodossa. Viidessä putkessa kannen pää oli aivan poissa muodostaan eikä mahtunut kannen sisään. En kehdannut vielä alkaa putkien päitä muotoilemaan kotikonstein, vaan odotellaan jos vaikka osatoimittajalta tulisi valmiiksi ehjät tilalle. Paskasta uustuotannosta pitää aina valittaa ;)

Rakoista tulee mieleen, että siellä on ollut jossain silikoonia maalin alla tai jotain muuta epäpuhtautta mikä on sitten ajan kanssa tehnyt tuhonsa... Veden haitumiseen tiivisteiden välistä menee kyllä pitkään. Edellinen projekti seisoi muutaman kuukauden lämpöisessä tallissa ja silti tuulilasintiivisteen välistä tuli vettä kun lasin irroitin. Mutta ei sen maalin kai nyt pitäisi vedestä tai saippuasta itseensä ottaa vaikka kuinka kauan vesi siinä päällä seisoisi ?!? Itse olen vetänyt aina saippuavedellä lasit kiinni eikä ongelmia ole eteen tullut. Itseasiassa ilman liukkaria bussiin en olisi sivulaseja edes saanut paikoilleen, oli sen verran tiukka sovitus. Joskus aikoinaan isotpojat sanoivat, että ainakin puoli puotta tai vuosi kannattaa odottaa maalin kuivumista. Taisivat vähän koijata mutta itse olen odotellut viikon-pari ennen kuin olen sen suuremmin alkanut kasailemaan. Vesiväreistä en osaa sanoa, niitä en ole koskaan kokeillut.

Nyt olisi useamman tunnin hieromisen ja pyörittelyn jälkeen sylinterit, männät ja kannet paikoillaan. Puristukset on nyt 8.5:1 ja dekkikorkeus 1.5mm

Posti kiikutti dekkitoolin prototyypin. Pientä koesovittelua ehdin tehdä, hyvä tästä tulee :) Alexilta löytyy kuvat vehkeestä, joten sieltä saapi tilattua jos joku muukin haluaa type 4 koneen säätöön tällaisen lelun.

Nokan kanssa toimin kuten edellisessäkin projektissa, merkit kohdalleen ja menoksi. Hyvin toimi ja jos ei nyt toimi, niin sitten puretaan. Mäntien painot kierroksilla ei kauheasti ole mieltä vaivanneet, kunhan ovat keskenään samalla hehtaarilla, niin riittänee. Koneesta puretuissa orggis männissä oli kevyimmän ja painavimman välillä eroa 20g :D Päittäisvälykselle Wilsonin opus sanoo 0.07-0.13mm joten tuo 0.09mm on lienee ihan jees. Ei aiheuttanut ongelmia edellisenkään koneen kanssa. Tänään sattui miljoonalaatikosta silmään jousi mikä passasi just eikä melkein bensapumppuun. Saimpas tämän vihdoinkin kasaan \o/ ja taas lohkolämppäri, mistähän tämän tilalle saisi ihan normi peitelevyn ? Öljypohjan sihdin luukkuun oli moottorin edellisessä elämässä värkätty kierteet lämpöanturille. Tökkäsin reiän tukoksi Bilteman ö-lämpömittarin anturin ja mittari kiinni koekäyttöpenkkiin. Ei tuota auton alle kehtaa laittaa, saattaa kopsahtaa pian johonkin kiveen....

Aamun puuhastelut. Päittäisvälys tsekattu (~0.09mm) ja vauhtipyörä pultattu kiinni. Sitten kone roikkumaan pukkiin kytkinkopan kanssa. Pitäisi vielä hommata joku starttimoottori, niin ei tartteis bussista purkaa paikallaan olevaa pois koekäyttöä varten. Öljypumppu lopsahti myös paikoilleen.

Mäntäsetin sain säädettyä 2g tarkkuuteen. Nyt painot menee 724g, 725g, 725g ja 726g. 5 grammaa taitaa olla tehtaan virallinen toleranssi joten tämä 2g saa luvan riittää minulle. Lohkonpuolikkaat niputin tänään kasaan. Pultit momentissa ja kaikki osat liikkuvat edelleen \o/

Ainakin pohja näyttää hitsatulta. Näkee jo poikittaispalkeista.

Uudet kolmosen lyhyet pinnapultit asennettuna. Piti käydä kierteet läpi tapilla putsaten ennenkuin suostuivat menemään paikoilleen. Sovittelin vielä öljynpaineventtiilin, jakajan akselin, kampuran ja nokan paikoilleen. Kaikki tuntuisi olevan OK mutta nukutaan nyt yön yli ennenkuin liimataan lohkonpuolikkaat yhteen.

Kampuran kasasin aamulla. Sitten menikin muutama tunti mäntien ja tappien puntaroinnissa ja pesussa. Pitää käydä koneistamolla raapaisemassa tapeista vähän matskua pois, niin saa mäntien painot gramman-parin sisälle. Nyt kaksi mäntää on gramman sisällä ja toiset kaksi myös mutta näiden kahden setin välillä on noin 7 gramman ero. Dishtop männän syvennyksen koko oli 15cc. Eli kannet mukaan luettuna ollaan lukemassa 55cc. Nyt pääsee laskukonetta heiluttamaan ja arpomaan puristuksia. Lohkon muu kasaaminen pysähtyikin sitten sopivan kierretapin puutteeseen. Purkuvaiheessa kaksi kolmossylinterin pinnapulttia irtosi lohkosta ja uudet pinnapultit ei sitten näköjään istu kierteisiin ilman väkivaltaa. Pitää putsata kierteet tapilla ja yrittää sitten uudestaan.

Yksi kuva valehtelee enemmän kuin sata sanaa... Näähän näyttää melkein hyvälle... Piiloon konehuoneeseen ja äkkiä...

Perjantain ohjelmassa kansien palotilojen mittaus. Tarkkojen mittausten jälkeen päädyttiin tasan 40cc lukuun kaikissa palotiloissa. Täytyy vielä mittailla dishtop männät ja sitten alkaa laskukoneen naputtelu. Mikähän mahtaisi olla tavoittelemisen arvoinen puristussuhde ?

Enhän mä sitä viikonloppua jaksanut odottaa, vaan maalasin heti alkuillasta. Talli vain tarpeeksi lämpöiseksi, niin osat ehtivät kuivua ennen nukkumaan menoa ja sai muun kaluston takaisin talliin ;) Nyt saa luvan kelvata. Vieläkin silikooni ja rasvapesun jälkeen tuli pari kraateria mutta ne paikkaillaan sitten samalla muiden tulevien asennuskolhujen kanssa. Olisi pitänyt varmaan liottaa jossain rasvanpoisto litkuissa muutaman päivän, sen verta hyvin oli tuohon hiekkapuhallettuun pintaan näkymätön paska tarttunut. Note to self: liuotinpesu, silikonipesu ja rasvanpoisto jäähypelleille ennen hiekkapuhallusta!

Päällimmäiset jäähypellit olisi taas puhallettu puhtaaksi. Olipa tuo oma maalaus tiukassa, tulipahan testattua maalin kulutuksenkestävyys samalla ;) Pari kertaa olen nyt tehnyt silikoonipesun, vielä rasvapesu ja jos sitä viikonloppuna kokeilisi taas maalailla... Tänään sain kannet koneistamolta. Yhden palotilan reikä on nyt hitsattu umpeen, pinnat koneistettu kummastakin kannesta samanlaisiksi. Ohjurit ja venttiilit uusittu. Taisi nämä nyt just ja just tulla edullisemmaksi kuin uudet AMC:n kannet, mitä yhdessä välissä mietin. Tosin eipä näitä "isoventtiili" kansia mistään olisi uutena edes saanut. Jännityksellä jäämme odottamaan miten toimivat käytännössä. Samalla koneistamoreissulla kävi myös veivit ja nyt on uudet pikkuhelat hierottu paikoilleen. Seuraavaksi pääseekin kampuraa kasaamaan.

Parinkymmenen vuoden aikana on tullut aika paljonkin maalailtua, kokonaisia autojakin mutta koskaan ei ole tullut silikoonia tai tällaista rasvaa vastaan ja maalaus on aina onnistunut. Tinneri on riittänyt ja tuurilla näköjään vedetty :) Noh, tuurilla ne laivatkin seilaa... Motonetistä yritin tänään hakea litran purkissa myytävää rasvan/silikoninpoistajaa. Varastosaldo 12 purkkia mutta arvatkaapa vain löytyikö kaupasta yhtään törppöä, no ei tietenkään. Jos sitä huomenna ehtisi ihmisten aikoihin ihan oikeaan automaalikauppaan.

Juu ei poista ei :)

Lauantai aamuna puhalsin läjän koneen peltejä puhtaaksi Muutin tallin "maalamoksi" ja ruiskaisin pintaan kiiltävän mustan. Bussiprojektin jämämaalit hyötykäyttöön. Muuten meni ihan putkeen mutta nuo moottorin päällimmäiset pellit joutuu tekemään uusiksi. Tinneripesun pelleille tein mutta jotain rasva/silikooni paskaa sinne oli sittenkin jäänyt ja kumpaisessakin pellissä läjä kraatereita siellä täällä :( Uudestaan puhallukseen ja sitten kunnon silikoonipesu nyt vaikka aluksi... Sinänsä hyvä, että näin kävi ja joutuu tekemään uusiksi. Onnistuin tekemään yhden valumankin toiseen peltiin, sen siitä saa kun harrastaa maalausta liian harvoin.

Tästä puuttui vielä tapit ja lukkorenkaat. Jahka saa kaiken tarvittavan ens viikolla pöydälle, niin täytyy mittailla painot kaikkien kesken ja katsotaan pitääkö vingutella mitään osia.

Käytin mielenkiinnosta Mahlen männät puntarissa renkaineen samalla kun tarkastin männänrenkaat. Painot menivät 526g, 527g, 534g ja 535g. Renkaat oli kasattu tehtaalla OK ja päittäisvälys oli kaikissa 0,40mm

Kiitos vain mutta ei ole enää tarvetta. Motonettiin näita "oikeita" tulee aikanaan ja nyt oli vain hetkellinen kiire kun piti just heti saada suodatin käsiin. Ajan kanssa ehtii myös kiertämään muut paikalliset putkat läpi ja ostelemaan hyllyt tyhjiksi sopivista malleista.

Laturi valmistui lopultakin. Uudet hiilet paikoilleen. Uudet laakerit Parempi kuin uusi kiinalainen ;) Jos vielä koeponnistaisi testipenkissä ennen paikoilleen ruuvausta. Viimeiset moottorin osat saapuivat lopultakin tontille. Sitten kun minusta tulee rikas, ostan DPD nimisen kuljetusyrityksen ja lakkautan koko firman samantien. Oli taas sellainen säätö paketin kuljetuksessa :/ Saapa nähdä millaiset nuo EMPI:n alumiinivenakopat ovat. Bussin venttiilijumppaa kun alkukesästä joutui ihan tosissaan harrastamaan, niin meni hermot orggismallisiin koppiin ja kiinnitysmekanismeihin. Kokeillaan nyt tällaista vaihtoehtoa. Toivottavasti ei tarvitse kuitenkaan aukoa yhtään ylimääräistä kertaa ;) Mäntä ja sylinterisetti on tällä kertaa Mahlen valmistetta (Brasiliasta näköjään). Edellisen koneen kasasin AA:n vastaavalla sarjalla. En tiedä kuvittelenko vain mutta tästä Mahlen sarjasta jäi heti laadukas vaikutelma vaikka vain käsissäni osia pyörittelin. AA:n sarjasta jäi vähän huono maku viime talvena. Kyllä sekin on pelannut mutta jotenkin vain oli viimeistelemätön, rimpulan oloinen, jne. Veivit, pikkupuslat ja männäntapit lähtivät koneistamolle soviteltavaksi. Ensi viikolla pitäisi veivien ja kansienkin tulla takaisin.