Jyrki Toivanen

Ja paaskapuhetta, se mitään toimi. Tai toimii, mutta nykii kiihdytettäessä lappu pohjassa. Tarkennuksena vielä, että kun esimerkiksi kakkosella kiihdytän talla pohjassa, se nykii, mutta jos jään isoilla kiekoilla ajamaan sillä kakkosella kiihdytyksen jälkeen, toimii ihan tasaisesti. Olen kokeillut kahdella kaasarilla ja kahdella läpikäydyllä pensapumpulla, mutta tekee ihan samaa. Virranjakaja kumminkin, alipaine-ennakko?

Saman tien päivitystä tähän. Kaivoin sitten kuitenkin hyllystä tuon Solex/Brosol H30/31 -kaasarin. Siinähän oli sitten kaupasta lähtien ollut 120 pääsuutin. Isojen poikien mukaan tuossa voisi olla 127,5 suutin. No sellaista mulla ei ollut, mutta 130 löytyi, joten laitoin sitten sen. On kyllä kuulemma jo liian iso, mutta jokatappauksessa korttelikaahauksessa moottori toimi vallan mainiosti. Ihan kivaa kun homma etenee välillä. Jos jollakulla on siinä liivintaskussa ylimääräinen 127,5 pääsuutin, maksan siitä ihan rahaa, ja lähtetyksestä. Kuvituskuvana pussi.

Bakeliitin reikä hieman jäähtyneessä koneessa oli ihan käsittääkseni normiväljyydessä. Ainakin akseli liukui siinä ihan kitkatta. Tutkin sitten vähän kaasaria. Sehän on hyllystä löytämäni 31 pict-3. Nämä on näköjään tarkoitettu alunperin kaksireikäkantisiin 1300-kuutioisiin, ja pääsuutin on alunperin ollut 145, lisäilmansuutin 170 z ja pilot jet (mikähän suomeksi) 60. Lunttasin täältä. Kaasarissani näyttäisi olevan tuo pääsuutin juuri 145 mutta muiden numeroista ei kyllä saa selvää. Millaisillahan suuttimilla ja siittimillä tuo toimisi yksireikäkantisessa 1600-motissa, vai heitänkö takaisin ullakolle? Onko asiantuntijoilla hyviä ehdotuksia? Tuo ei kai selitä ähkimistä kovilla kierroksilla? Rikkaalla tuntui käyvän ainakin tulppien perusteella.

Hiukan olen ajellut toisella akulla, ja tuntuu lähtevän kuumana paremmin käyntiin. Vielä hieman kiusaa kuitenkin. Kovemmilla kierroksilla, sanotaanko että kahdeksankympin vauhdissa menee kivasti mutta kun satasta lähestytään, rupeaa nypyttämään ja nykimään. Sama tietysti kovemmissa kiihdytyksissä alemmilla vaihteilla. Normiajoa pystyy ajamaan ihan kivasti mutta jos käy riehumaan, tai ajamaan sitä satasta, rupeaa tökkimään. Perskeles. Säädöt pitäis olla kohdillaan. Mitähän sitä vaihtais uuteen seuraavaks?

Vielä vähän nypytti tasakaasulla, mutta kun kaivoin hyllystä siistin orkkiskaasarin, jota vähän putsailin ja heitin paikalleen, rupesi toimimaan oikein mainiosti. Jotta ei näprääminen loppuisi, rupesi ilmenemään vähän käynnistymisvaikeuksia. Kuumana startti pyörii tuskallisen hitaasti, niin hitaasti, ettei jaksa käynnistyä. Akku näyttää tällöin navoista mitattuna 6,2 volttia (6 V sähköt siis.) Kunhan jonkin aikaa jäähtyy, startti pyörii taas iloisesti. Osoitammeko syyttävän sormemme startin puslaan? Muita mahdollisuuksia?

Eihän tämän mitenkään tontissa ole. 124 senttimeedriä näyttäs olevan.

Huh, mä luulin jo että mulla on joku helvetin pienoismalli.

Jakajan alipainekellon kalvo oli ilmeisesti kuivahtanut. Vaihdoin toisen jakajan, niin alkoi toimimaan huomattavasti paremmin. Seuraava kysymys: Onko muidenkin KG:t yhtä pieniä kuin mun? Ks. kuva:

Kiitos! Eiku asentamaan!

Laitanpa tännekin kysymyksen, kun saattaa tuonne tekemääni projektilankaan hävitä. Mulla on tuossa jakaja 043 905 205K. Vakuumikanisterista imemällä ei saa ennakkolevyä (mikähän lie oikea nimi) liikkumaan lainkaan. Otin kanisterin irti, jolloin levy liikkuu herkästi, mutta kanisterin letkusta imemällä ei kanisterin käyttövarsi liiku juuri lainkaan. Ei siitä ilma läpikään tule. Onko tuo siis rikki, vai onko se todella noin jäykkä? Tähän liittyen toinen kysymys. Hyllyssä olisi iso jakaja 60-luvun alun 1200-kuutioisesta, nro ZV/PAU 4 R 5. Toimiiko tuo millään lailla 1600-kuutioisessa yksireikäkansikoneessa, jossa on Brassi-Solex H30/31 Pict -kaasari? Luulisin että ei välttämättä kannata kokeilla, vai kannattaako? Pikaista kannanottoa asiantuntijoilta toivoen. Ajamaan pitäisi päästä. Kiitos etukäteen.

Nykii perskeles tasakaasulla ja kaasua avattaessa. Kunnolla kun kiihdyttää, lähtee ihan ok. Tyhjäkäyntikin normaali. Venat, sytty ja kaasaria säädetty parhaan mukaan. Sitten kolusin täällä palstalla, ja jollakulla oli ollut samaa ongelmaa, jonka syyllinen oli löytynyt jakajan alipainekellosta. Tarkistin tuossa omaani sitten. Mulla on siinä 043-alkuinen jakaja. Imin siitä kellon letkusta ja täytyy sanoa, että ei poskilihakset eikä keuhkot riittäneet niitä jakajan sisuskaluja siirtämään. Kyllä siinä pientä liikettä tapahtui mutta ei paljon mittään. Kokeilin samaa hyllyssä olevilla 60-luvun alun isokansijakajilla. Niissäpä se sisukalu siirtyi ihan selvästi ja vähällä imulla. Pitäisikö tuon 043-jakajankin toimia ilman hirmuimua, vain onko tuo ominaisuus? Kaasareista mitään ymmärrä, mutta jotenkin tuntuu oudolta, että kaasarin alipaine pystyisi ennakkoa muuttamaan kun mun posket ei siihen riittäneet. Kuis on? Otanko jakajan irti ja putsaan ja voitelen ja kokoan? Mulla on tuossa hyllyssä noita vanhoja isokansijakajia mutta ei taida kannattaa niitä tähän koneeseen laittaa?

Kyllä renkaat maassa säädin. Tosin tankki ei ollut paikallaan. No nyt se on, joten pitää mennä vielä rassaamaan. Hiukan tuntui epämääräiseltä käyttämäni laser-vatupassi-mittanauha-metodi, mutta pitäisi auraukset sillä edes suurinpiirtein saada kohdilleen.

Noniin sain vihdoinkin nuo rengasasiat kuosiin. 356-kopiot, takana 155/80 ja edessä kokeillaan 135/80 kumeja. Ulkonäöllisesti ihan jees. Katotaan sitten millainen on ajella. Nuo auraukset on vieläkin kyllä ihan päin perperiä, vaikka olin niitä pähkäilevinäni. Pitää varmaan käyttää ammattiauttajalla, niin saa kohdilleen.

Joo se simpukan rinkulassa oleva kolo sojotti ylöspäin. Paitsi jos sitä on joskus sorkittu, sillä ei ole väliä. Pitää tsekkailla.

Juu, just olinkin noita rengaskokovertailuja tässä lähdössä tekemään. Kävin ekan pikku lenkin ajamassa. Huomiot: - Jarrut pitää säätää -> helppo - Moottori välillä kakistaa, kun lähtee paikaltaan -> pitäis olla helppo - Ohjaus ei palauta kunnolla -> aurauksen säätö kohdilleen? Olin kyllä säätävinäni, mutta se nyt on kotikonstein semmosta - Kuvien korkeudella 155/80 otti lokarin reunaan, kun ajoin kaartaen kanttivien yli pihaan tullessa -> rengaskoko? 145/65 näyttää surkealta. Onko 145/80:stä apua yhtään, kun nyt on paikallaan orkkisvanne, joka tulee vaihtumaan 4,5 tuumaa leveisiin 356-kopsuihin, joiden ET tuo kumia ulospäin? Pitänee kai nostaa keulaa hieman, ja koklata 145/80-kumia? Vai mitenkähän tuo Tipin mainitsema 165/65 käyttäytyisi? Tutkailenpa noita taulukoita. Autossahan on 2 tuumaa kavennettu akseli ja droppiolat, eli leveydeltän aikalailla +-0 orkkiskamoihin verrattuna, suurinpiirtein.

Kiitos taas jeesistä. Tarkistin ensin pumpun - käyttötanko oli oikeanmittainen. Sitten nostin keulaa ylös ja annoin kaasariin huikkaa. Sittenpä se lähtikin ihmeemmin sahaamatta. Pumppu vaan roiskutti bensaa ihan kunnolla kalvon kohdalta, mutta se oli äkkiä vaihdettu ehjään, kun oli noita pumppuja hyllyssä. Tämähän on kohta ajelukunnossa. 😀

Vanne tulee olemaan tuo 356-mukaelma, mutta 145/65 näyttää mun silmään turhan pikkuruiselta. Taidan jatkaa 155/80:llä joka näkyy toisessa kuvassa. Vaihtoehto on sitten 145/80, jos 155 raapii lokariin, ei kyllä tuolla korkeudella pitäisi. Tätä pittää testailla.

Ok, kiitoksia. Ihmetelläänpä huomenissa kumpi siellä on.

Laittelin pari pienenpientä prikkaa jousen jatkeeksi, niin johan painaa pyyhkijän lasille. Muttamutta. Oli vihdoin aika käynnistää moottori. Ei vaan tuntunut nostavan pensaa kaasarille. Itse asiassa ei pumpullekaan. Oli mokoma ihan kuiva. Hyllyssä oli sitten kaksi erimittaista pumpun käyttötankoa. Mähän vaihdoin motin 1600-kuutioiseksi ja nakkasin siihen 1200:sen pumpun. En muista minkä akselin siihen pistin. Niin että mistä tiedän pitääkö tuohon olla pitkä vai lyhyt akseli? Pumppu on noita pyöreäkantisia 60-luvun alun pumppuja.

Heh joo, siinä on muka tuollainen lisäjousi, jonka ajatuksena on painaa pyyhkijä paremmin tuulilasille, koska varren oma juuressa oleva jousi ei sitä jostain syystä tee. Ilmeisesti kekseliäs ruotsalainen on ajatellut, että tuo toimii, mutta eihän se mitään paina mihkään, koska tuo rautalanka ei kuitenkaan pysty taivuttamaan tuota pyyhkijänvartta. Eli yhtä tyhjän kanssa, mutta mielenkiintoisen näköinen kieltämättä.

Häh, tämänkö piti olla jotenkin vaikea homma? Kromilistan kiinnittäminen oli hieman työläämpää, mutta lasin asentaminen koriin oli nopsaan tehty. Ulkopuolen huullos jäi tosin ensin piiloon, mutta sain sen muovipuikolla kaivettua suhtkoht helposti sieltä. Salaisuutena saattaa olla se, että nämä uustuotantolasit taitavat olla millin pari pienempiä, kuin mun alkuperäinen, alle -66-lasi - jostain muistan lukeneeni. Lasihan kai pieneni silloin hieman kun tiiviste muuttui T-listalliseksi. Eli mulla on C-listatiiviste ja ehkä pienempi lasi. No tuskimpa se tuosta tielle tippuu, tukevastihan se tuntuu tuossa olevan. Kuvassa näkyy maalirajat, koska ruotsinpoika on maalannut auton tiivisteet paikallan viimeksi. Pitää jollain meikkailla noita piiloon vielä. Mutta siinäpä tuo nyt koko talven jännäkakkaamani lasi paikallaan. Vielä kun sais iskarit eteen (tilasinkohan kuukausi sitten), niin pääsis vappuna ajelemaan.

Mjooh, jos ei muuta ilmene, käytän tuota rengasrasvaa, jota on mulla tuossa tarpeettoman iso pöntöllinen. Operaation jälkeen mulla tulee olemaan varmaankin pari litraa rasvaa ylimääräisenä. Ei noita rengashommia tule tehtyä.

Kiitos vinkeistä. Tuo sähköjohto on tuossa c-listan vetämiseksi paikalleen, ja sillä se menikin. Pitää sitten koriin asennettaessa katsoa muuta. EDIT: saumausnarua on näköjään 2, 3, 4 ja 5-millistä. Olisko tuo 3-millinen soppeli? Vai onko välii?

Aloittelin paljon peloteltua tuulilasin asennusta. Uusi ikkuna on Kuttilan autolasilta ja tiiviste täältä. Tiiviste on ilmeisen hyvälaatuinen. Näitä on kai sellaisia reppanoita ympyröitä, mutta tämä on ihan ikkunanmuotoinen. Sain siis tänään painittua c-listan tiivisteeseen. Painelin listan uraan paksuhkon sähköjohdon, jolla sain listan sisään tulevan huulloksen pystyyn, jonka jälkeen painelin listan huullokseen. Sitten vetelin johtoa hitaasti urasta, jolloin lista asettui paikalleen. Noin niiku yksinkertaisesti sanottuna. Ei se ihan helppoa ollut, piti peruutella ja purkaa, mutta kyllä se siihen meni kun jaksoin puurtaa. Peukaloparat ovat kyllä aika kipeänä. Seuraavaksi pitäisi vetää se vielä paikoilleen koriin. Pitää katsoa, milloin apujoukot ehtivät paikalle. Tiiviste on muuten ensimmäinen koskaan Volkkareihin ostamani osa, josta osan myyjä sanoi, että on muuten sitten todella vaikea asentaa... katotaas sitten miten on.

Muakin muuten kiinnostelis nuo korokepalat, jos joku ryhtyy teettämään. Jos hinta olis kohtuullinen...