Jyrki Toivanen

Häh? Onko noita virranjakajankiinnikkeitä erilaisia, kun kuvittelen, että 019-jakajan rungonulkopuolinen kondensaattori ottaa kiinnikkeen kiristysruuviin kiinni siten, että jakajaa ei saa oikeaan asentoon? Editoin tätä koska vastaan itse itselleni. Taitaapa noita olla: https://www.thesamba.com/vw/forum/album_page.php?pic_id=1522658 Myykää joku mulle kiinnike, joka käy 019:n kanssa. Editoin taas: Älkää myykökään. Menin talliin ja löysin minuutin etsimisen jälkeen kiinnikkeen, jossa on kiristysruuvi täsmälleen toisella puolella. Niin se aika tavaran kaupihtee.

Jees, kiitos Tanhis selvennyksestä. On tullut hoita strobohommia aika huonosti tullut tehtyä.

Nytpä olis tuollainen huollettu ja kunnostettu 019-jakaja, joka kuulemma olis hyvä mun koneeseen. Ajoitus olisi parasta tehdä strobolla. Esim. seuraavanlaisia ohjeita löytyy: Jakajan myyjä sanoi: "Your 019 is delivering 15 degrees of advance all in by 2200 rpm. " Toisessa postissa hän sanoi: "Static timing will fall between 15-17 degrees BTDC." Mitähän tuossa en ymmärtänyt? Eräs asiantuntija, ja muuallakin: "Set it 28*-32* BTDC at 3000rpm. You should never static time a mechanical distirbutor." Eli siis asennan ensin kuitenkin jakajan staattisesti johonkin 10 astetta EYKK, sitten säädettävän strobon avulla säädän 15 astetta EYKK 2200 kierroksilla? Tai n. 30 astetta EYKK 3000 kierroksilla?

Samoin Vintage speediä suosittelen. Varmasti laatukamaa ja palvelu kymppiä (Tilasin siis suoraan Taiwanista.)

Hyvä näkökulma. Itsekin ajelin vuodesta -88 kärjellisellä, eikä siinä ongelmia kyllä ollut. Nyt mennyt joku vuosi 123:lla.

Kiitos Matti-P., vihdoin kannanotto tähän kyssäriin. Tuolla samba.comissa kaveri mulle olisi jo myymässä kunnostettua 010 tai 019 -jakajaa. Väitti että 019 olisi mun koneeseen parempi kuin 010. Ei tietenkään perustellut että miksi. Jos olisin niin hölmö, että törsään rahani jompaankumpaan, kannattaisiko laittaa kärjettömät sisuskalut? Vai saako niihin edes? Pitää vissiin katsoa kvg:stä.

Hassua kun Judsonin kanssa tuo toimii ihan ähkimättä. Muttamutta. Kyselin tuolla thesamba.comissa Vintage Speed -osastolla, mikä virranjakaja olisi paras tässä moottorissa (siis 1200 kuutioinen 34-heppainen, Solex 28 pict-1 sekä Judson). Eipä tuohon kukaan oikein selvää saa sanottua. Jotenkin suosittu noissa piireissä on joko 010 tai 019 -jakaja. Mutta ne on keskipakojakajia. Toimiiko sellainen oikeasti paremmin Solex 28:n kanssa. Eikö alipainesäätöinen jakaja toimi kuitenkin paremmin? Tuo 123-jakaja on varmaan hyvä, mutta se on niin ruma. Oikeastaan auttaisi jos tietäisi vastauksen kysymykseen, toimiiko 010 tai 019 paremmin kuin alipainejakaja tässä kombinaatiossa. Vai huonommin, koska ei ole alipainesäätöä?

Kyllä se pumppu toimii, mutta tuo viivästyminen pitää tarkistaa ja polttaineen pinta myös, kiitos näistä.

Mäpäs laitan tännekin, koska tuonne projektikertomukseen saattaa kysymykseni unohtua (?). Juu siis vähän kummeksutti tuon Judson-moottorin tietynlainen alakierrosten voimattomuus. Otinpa sitten Judsonin välistä pois, jotta voisin kokeilla ihan peruskamoja. Kyseessä on siis ihan vakio 1200 kuutioinen 34-heppainen kone. Kaasarina Solex 28 pict-1. Suutin Judsonin kanssa se 135 ja ilman 122 tai jotain sinnepäin. Virranjakaja on 123-jakaja alipainelähdöllä. Ilman Judsonia alakierrosten voimattomuus korostui, jopa niin, että moottori yskii tai "aivastaa" melko voimakkaasti kun tyhjäkäynniltä polkee kaasua. Eli kun lähtee kiihdyttämään jostain alle 2000 kierroksesta. Jos kiihdyttää varovasti, ei yskimistä tapahdu, mutta nopeammassa polkaisussa on joko hyvin voimaton tai yskäisee. Moottori käynnistyy erittäin hyvin, käy tyhjäkäyntiä hyvin ja yli 2500 kierroksessa toimii mielestäni hienosti, kiihtyykin siitä sen mitä tuommoinen voimakone kykenee. Ainoa vaiva on siis tuo alakierroskiihtyvyys. Sytytys oli ensin säädetty 7,5 astetta eykk, mutta säädin sen uudestaan 10 astetta eykk, koska vanha volkkarin korjauskirja käski. Tämä ei ainakaan huonontanut tilannetta. Kaasari on purettu ja putsattu ultraäänipesurilla ja tarkistettu kahteen kertaan. Toisella kaasarilla en ole kokeillut, koska minulla ei sellaista satu tässä olemaan. Mutta kaasuttimen yläkerran vaihdoin (koska sellainen sattui olemaan) ja samalla uimurin ihan huvikseen. Tällä ei ollut vaikutusta. Seokset olen säätänyt parhaani mukaan, mikä ei suinkaan ole paljon. Venttiilitkin olen säätänyt. Mainittakoon vielä, että sama bensapumppu, jakaja ja puola, olivat viime kesänä ja aiemminkin hyvin toimineessa 1600-kuutioisessani. Mitäs sanotaan?

About Time -öljyntäytönjatkeella hyvä hinta: https://www.thesamba.com/vw/classifieds/detail.php?id=2232041

Öljynsuodatin jalka ja välilaippa kuulostaa kätevältä. Mutta mahtuuko sellainen tuohon äänenvaimentimen takia? Toisekseen tuo mun moottori on joku maatalouskonelohkoon tehty. Voisi kuvitella että siinä on 6 mm pultit. Koneenrakentaja on kyllä laittanut siihen isomman pumpun. Välilaippa, minkä hän on tehnyt, näkyy kuvassa. Ja sitten nokka-akselin tyypistä ei ole käsitystä, mutta nuo selviävät kun ottaa pumpun pois. Kaipa tuollaiseen vanhempaankin lohkoon noita suodatinpumppuja tai pumppuja öljyn ulos- ja sisäänmenolla löytyy? Osaako joku sanoa ihan lonkalta tähän jotain järkevää?

Hahaa, kyllä pelottas! Pitää tuota jäähdytysjärjestelmää vähän kehittää ensi kesäksi. Jos vetäisi kerralla sekä doghousen että ulkoisen jäähdyttimen, niin luulis piisaavan. Onko muuten ulkoisesta jäähdytinsysteemeistä antaa hyviä vinkkejä. Se on mulle vähän uusi ja outo asia. Helpointa kai (?) on asentaa öljypumppu jossa on ulos- ja sisäänmenot? Välille termostaatti, että lämpiää kuitenkin riittävästi?

Vähänhän tuo on nyt voittajafiilis, kun tuo pellepelotonsysteemi kesti Kuopiosta Pieksämäelle Big Wheelsiin ja takaisin. Kuumanahan se varmaan kävi, mutta hyvin pelasi.

Kappas. Machine7:sta tuli vahvistus, että hihnapyörän ainoa merkki on todellakin yläkuolokohdan merkki, kuten ihan itse selvittelinkin. Olivat kysyneet valmistajalta. Kaikenlaisia sitä on sitten.

Juu niin siinä on toistaiseksi ainakin. Voishan sitä muutakin käyrää kokeilla ehkä. Olisko antaa vinkkiä? Nyt siinä on se ns 0-käyrä.

Juu tämä tuli just laskettua: 11,6 millimeetriä suurinpiirtein osapuilleen.

Ei sinne se letkukaan sovi ikävä kyllä. Hassua, mittasin yläkuolokohdan edellä kuvaamallani tavalla. Hihnapyörän hahlo on täsmälleen yläkuolokohdan kohdalla eikä 7,5 asteessa, tai muualla. Miks ihmeessä? Tulostelin jo hihnapyörän asteikon, mutta on vähän hankala saada tarkkaan merkittyä sen tulosteen mukaan, kun on tuo Judsonin hihnapyörä siinä haittaamassa. Tietysti jos joku mittaisi 177 millisestä hihnapyörästä montako milliä on matkaa ykk:sta 7,5 asteen päähän. No samallapa tuli mieleen, että voihan sen laskea perskeles.

Juu kiila ei taida näkyä. Pitäisi ottaa pultti pois. Luultavaa on että se yksi lovi on 7,5 astetta. Mutta ykk:n voisi mitata tulpanreijästä luotettavastikin kun tekee työkalun, jota vasten nostaa männän molemmista suunnista ja merkkaa hihnapyörään molemmat männän kosketuskohdat tulpanreijässä olevaan työkaluun. Näiden merkkien puolessa välissä on sitten ykk. Onko kellään simppeliä työkalun mallia? (Thesambassa isot pojat olivat sitä mieltä, että aftermarket-hihniksissä on usein nuo merkit ns. persiillään jo valmiiksi. Eli kantsis etsiä se ykk kuulemma.)

No ykköstulpan reijästä yritin tunnustella yläkuolokohta ja kuvittelin että ainoa hihnapyörän merkki olisi yläkuolokohdan merkki. Sen verran epämääräistä tuo tunnustelumetodi kyllä oli, että siinä voi 7,5 asteen heitto olla. Ja mitä ihmeen järkeä on merkata yläkuolokohta, mutta ei mitään muuta? Ks. edellisen postini linkki. Kaasari oli ilmeisesti myös liian rikkaalla. Säätö vain on helvatin vaikeaa kun Judsonin vivusto on sikäli kätevästi seosruuvin edessä, ettei sitä voi ruuvimeisselillä vääntää ja sorminkin vain vaivoin. Edellisten jälkeen toimii huomattavasti paremmin, jopa ihan ajokykyisesti. Ehkä ei kaasuun vastaa vielä alakierroksilla kovin hyvin. Eivät mokomat tuolta Machine7:sta vielä vaivautuneet vastaamaan, kun kysyin tuosta hihniksen merkinnästä. Oliko Petteri V. koonnut jonkun selvityksen noista erilaisista hihnapyöristä jonnekin? Ihan kuin olisin nähnyt.

Eiköhän yksikoloisen kolo näytä 7,5 astetta ennen ykk:ta? Vai? Miten? Sehän on siis tämä hihnapyörä: https://www.machine7.com/product.php?xProd=374&xSec=315 .

Kiitos paljon vinkeistä! Ostin muuten tuohon mottiin hihnapyörän, jossa on vain yksi merkki. Liekö se sitten yläkuolokohta, 7,5 astetta ennen, vai 10 astetta ennen vai mikä. Pitää kysellä firmasta josta sen ostin.

Kyllä joo se on vaihdettu.

Vähän tässä ollut muuta häslinkiä, joten en pahemmin ole ehtinyt tuota testaamaan. Sen verran kuitenkin että alun savuttaminen taisi loppua, kun ajoin koneen lämpimäksi. Hyvää on se, että lähtee nätisti käyntiin ja pyörii tyhjäkäyntiä. Huonoa on se, että kun vaihtaa kakkoselle, meinaa kone sammua laakista. Alavääntö puuttuu. Pitää antaa kierroksia, jotta pääsee liikkeelle. Kiihdytyspumppuko siellä kiusaa vai mikä? Tyhjäkäyntisuutin on säädetty vakiokoneen ohjeen mukaan. Pitäisiköhän sen olla eri tavoin? Tätäpä selvitellään jatkossa.

It's alive! (Käynnistettäessä oli oilerin säätö melko lailla auki, ja oli ihme, etteivät naapurit soittaneet palokuntaa paikalle, kun tienoo peittyi valkeaan savuun. :-) Ruuvailin sitten oileria pienemmälle. Vielä savuttaa jonkin verran, saattaa olla että asennusöljyt siellä käryävät. Pitää huomenna katella noita säätöjä lisää.)

Voishan sitä jotain historiapläjäystä tästä autosta koota yhteen paikkaan, koska yhtä ja toista on tullut höpöteltyä siellä täällä. Mukavassa kunnossa tuo on muttei mitenkään ykköskunnossa, on siinä omat kipupisteensä ja huonot paikkansa. Mutta en mä kauheeta paisetta ole tuosta ottanut, kunhan hauskaa olen yrittänyt pitää. Jarin yllytyksestä linkkaan tähän herutteluvideon, jonka monet ovat varmaan jo nähneetkin. Jari mainitsi hyvän tuurin. Videollakin näkyy rintamerkit, jotka on saatu vapaapalokuntien maailmanmestaruuskilpailuista Saksasta 60-luvun alkupuolelta. Matkat noihin kisoihin Kuopion VPK teki tällä autolla. Törmäsin näihin merkkeihin sattumalta täkäläisessä vanhaintavarainkaupassa. Oli ns. pakko-ostos.