metake

Onko tuo laakeri tosiaan ollut noin kuiva, vai onko se kuvissa jo pesty ja putsattu?

Vakio 1600:n kahdella 35:lla brosolilla ja pikkulaippasella kärmeksellä.

Sulla on ilmeisesti Made in China -jakaja, tuollasia ne on. Siitäkin saa kohtuullisen kun laittaa siihen kärjettömän sytkän, silloin välykset ja mahdollinen akselin kierous ei niinpaljon haittaa. 009:t on yhdellä jousella. Ja siinä Kiinalaisessa saattaa sitten ennakkokäyrä olla ihan mitä vaan.. Juri näin pitääkin käydä jos puolassa on johto kiinni. Jos säädät ajoitusta lampulla (koetinkynällä), siten että otat sähkön puolan plussasta, niin puolan johto irti puolasta. Kun käyttää yleismittaria niin ei tarvii olla sähköjä päällä lainkaan.

Mitenkähän olis radio-ohjattavia myyvät harrasteliikkeet? Luulis jossain RC-polttomoottorissa olevan melko pienet polttoainelinjat?

Kaverin piti mennä ajaan päitsi, hommas siihen jo enduronkin. Ajanut junnuna motocrossia, mutta nyt oli ollut 20 vuotta taukoa mopohommista, suuremmin treenailematta meinas sitte päitsiin lähteä. Soitti järjestäjälle ja kyseli käytännön hommista niin järjestäjän taholta oli kehoitettu unohtamaan koko asia. Olivat sanoneet suoraan ettei heppu tuu ikinä selviään reitistä läpi.

Voi ne kilvet palauttaa jos siltä tuntuu. Ainoo ero että poistuu vakuutuksista kokonaan. Jos ei palauta kilpiä niin vakuutus menee ikäänkuin "seisontaan", eli sen vuosittaisen yhtiökohtaisen minimimaksun joutuu maksaan, kilvet palauttamalla pääsee siitäkin.

Eli nopeus yhden sekunnin kuluttua 1 s * 9,81 m/s^2 = 9,81 m/s, ja kahden sekunnin kuluttua 19,62 m/s, ja kolmen sekunnin kuluttua 29,43 m/s Kun ottaa laskentaan yksiköt mukaan, niin tuloksesta voi päätellä mitä tuli laskettua, eli 2 s * 9,81 m/s^2, eli 2 s * 9,81 m/s*s, hiukan supistellaan, eli viivan päällä on s ja alla on s, joten ne supistuu pois, ja jäljelle jää 19,62 m/s, josta taas voi päätellä että lopputulos on nopeutta. Jos taas tietää että varttimailin loppunopeus on 198 km/h, eli 55 m/s ja varttimailin aika oli 10 s ja tulokseksi pitäisi saada m/s^2, jos kiihtyvyyttä halutaan, niin sijoitetaan luvut kaavaan yksiköiden mukaisesti, eli 55 m/s / 10 s, eli kiihtyvyys on 5,5 m/s^2.

Parkerin TPU on raaka-aine. Ko. TPU:ta on ainakin 14 erilaista "lajia", kukin hieman erilaisiin tarkoituksiin ja erilaisille aineille tarkoitettu.

Putoamiskiihtyvyyden arvo 9,81 m/s^2 tarkoittaa yksinkertaisesti että kappale saavuttaa yhdessä sekunnissa nopeuden 9,81 m/s, kahdessa sekunnissa nopeus on kaksinkertainen, kolmessa sekunnissa kolminkertainen jne.

Putoamisen kaava on S(matka)=1/2 x g(kiihtyvyys 9,81 m/s^2) x t(aika)^2 Eli tapauksessa B matka on 2 metriä ja siitä kun ratkaisee tuon ajan niin tulos on 0,638551 sekuntia. Ja 15 metriä tuossa ajassa taas vastaa nopeutta n. 84.56 km/h. Eli se on tuo putoamis laskelma joka sulla heittää. Tuossa sun tapauksessa, eli 0.54 s on matka vasta 1.43 m. Tuon sun laskelman luku (5.29) on nopeus, eli 0.54 sek kuluttua putoamisnopeus on 5.29 m/s.

Laskin putoamiskiihtyvyyden avulla ajan paljonko menee että ajoneuvo putoaa 1,5 m tai 2 metriä. Sitten laskin paljonko pitää olla nopeutta että samassa ajassa matkaa kertyy 10 tai 15 metriä. Saattaappi olla että päissäni laskin jotain vithuralleen :)

Teoreettisesti laskien tapauksessa a vaaditaan noin 65 km/h ja tapauksessa b noin 85 km/h. Laskelmassa ei ole otettu huomioon "lentoon lähdön" jälkeen tapahtuvaa nopeuden hidastumista, koska siihen pitäisi tietää ilmanvastuskerroin ja otsapinta-ala, tästä johtuen todellisuudessa vaadittava nopeus on teoreettista jonkin verran suurempi. Ajoneuvon painolla ei ole merkitystä.

Missä kohtaa laturia moinen on? Eikä termari ole helpompi irrottaa alakautta käyttötangostaan, jolloin ensin pitänee ottaa alajäähdytyspelti pois. Hmm.. piti oikein miettiä että mitähän sitä yöllä on tullut kirjoiteltua :) Siis juurikin tipin esittämällä tavalla tulee toimia.

Et, kun muistaakseni sinne ei mitään kuulu. Onko se hihnapyörä varmasti alkuperäinen, vai laturissa aiemmin kiinni ollut (ja silloinkin väärä)?

Vaihtoehto 1: - irrotat laturin pannan - puhallin kopan takaa avaat puhallinpyörän 36mm mutterin - irrotat puhallinkopasta laturipellin ruuvit (4 kpl) - irrotat laturin johdot (ensin akusta miinus irti) - jos on vakio kaasari, niin irrotat imusarjan että saat siirrettyä sitä hieman - nostat laturin pois irrallaan Vaihtoehto 2: - irrotat laturin pannan - irrotat puhallinkopan sivuista 2 ruuvia (ja purat takaa doghousen pellit irti) - irrotat laturin johdot - irrotat termostaatin käyttötangon termarista - nostat laturin pois puhallinkoppineen Vaihtoehto 1 kannattaa tehdä kun on doghouse koppa ja termari paikallaan. Vaihtoehto 2 kannattaa tehdä kun ei ole doghouse koppaa ja termari puuttuu. Edit: Editoitu hieman termarin irottamista käsittelevää kohtaa.. :)

Ei ne sillä raudalla niitä palloniveliä tarkasta vaan akseliputken ja tukivarren välisten laakerien mahdolliset välykset. Vai katsovatko sitten samalla palloniveletkin? Mene ja tiedä, ainakin mulla kokeilivat sillä etupään vaikka ei palloniveliä autossa olekaan.

Olikos tasavirtasen ja vaihtovirtasen hihnapyörissä jotain eroa, vai onko ne vaihtokelpoiset keskenään?

Riippuu paljolti siitä, onko kirppu tai muu rakennelma rekisterissä Volkkarina vai omavalmisteena. Ruotsissahan voi koko auton tehdä itse, jolloin se on omavalmiste. Omavalmisteita ei ainakaan ennen, eikä käsittääkseni nykyäänkään hyväksytä suomessa kilpiin.

Tähän on varmasti joku tarkempikin selitys? Eli, jos ei tiedä että on alkuperäinen kone jne, niin missä se piilee se varsinainen ero? Ohjurit ja seetit tehty lyijytonta kestavasta materiaalista. Pitää kyllä hattua nostaa sille miten hyvin on Volkkarin insinöörit osanneet ennustaa tulevaisuutta, lyjytön bensiini kun otettiin käyttöön vasta 20 vuotta tuon jälkeen...

Kerran katselin että näyttää normi boschin vaihtovirtalaturin diodisillalta, eli jostain toisesta samankokoisesta boshscista repii sen ja laittaa tuohon, en ole kyllä itse kokeillut ja varmistanut. Tai sitten kävelee autosähköliikkeeseen jossa on oven pielessä kyltti "Bosch Service" ja pyytää sieltä sen diodisillan.

Autowikistä lainattua: Volkswagen Transporter on Volkswagenin valmistama pakettiauto. Sen ensimmäinen sukupolvi (T1) esiteltiin vuonna 1949. Volkswagenin sivuilta lainattua: Ensiesittely järjestettiin 12.12.1949.

http://www.fvwa.fi/tapahtumat

Eli päin persettä mennyttä AKE:n tietojärjestelmä uudistusta ei myöskään saanut kritisoida, koska ei itse saanut olla mukana kehitystyössä?

Mitkä kaasarit sulla on, onko niissä alipainelähdöt jakajaa varten? Käsittääkseni normi SVDA jakajaan tarkoitettu Pertronix käy tuohonkin. Asiahan varmistuu kun sovittaa sitä paikalleen...

Enpäs löytänyt tähän hätään tuon bussin jakajan ennakoita, mutta perstuntumalta sanoisin että kyllä. Riippuu tosin täysin siitä minkälaiseen koneeseen.