spege

Ehkä ihan kaikki vokkelomiehet tai -naisetkaan ei arvaa mistä on kysymys kun asennusohje on tällainen: nuppi ja irrota vaihde tapauksessa kirjekuori, liukuva pallo mitä quick asettaa asettaa toimitetaan yli tämän pokerin enää persoonallisemman ja niin on olemassa pallo pokeri, asentaa kotelo kattaa pokeri ja kiinteän vaihde-säädintä. Sitten asentaa kytkin levy Aseta välillä alumiini alusta ja vipu pohjalevy (mount pohja levy samalla tavalla kuin olet häntä erikseen tavannut)

Tällä videolla on pitkän linjan VW harrastaja Pekka, vokkelomies jo ´70-luvulta asti. Helsingistä, 55 vuotias, harmaatukkainen, omistaa useampia vokkeloita. Ei, en se silti minä ole. Pekka http://issue.teknari.fi/dedd4b3b40b05bb5cbccc5364fcee9425a3701b6/#/14

Ja montako sekuntia koko ehjästä elämästään vokkelon moottori kiertää 8000 kierrosta minuutissa? Herätkää !

Jep. Tuossa kaimapoika WP:n listassa alkaakin olla sen verran pureskeltavaa että joulun vapaat menee mukavasti, varsinkin kun oma ajatus on väännön maksimointi tuossa 2000-4000rpm, siis käyttökupla VWn todellisella kierroslukualueella, ei niinkään suurin mahdollinen huipputeho. Tuossa listassa alkaa olla pääosa huomioon otettavista moottorin spekseistä toimivan yhdistelmän kokoamiseksi. Nuo kaikki kun mittailee, miettii ja soveltaa V8:n sijaan boxer nelikkoon niin ei lopu mahdollisuudet kesken. Eikä virhemahdollisuudet. Over and out. PKa

Pakko kommentoida kun kerran topicin aloitin. Nythän täällä on jo sekaisin iskusuhde ja kampikulma, muukin kommentointi vaikuttaa siltä että käytännön kokemusta ei kirjoittajilla ole, spekulointi perustuu kirjatietoon. Siksi tuon yllä mainitun inssityön lukeminen kiinnostais vahvasti. Ainakin joitain kymmeniä moottoreita ja vuosikymmeniä sitten kun itse lopputyötäni tein, niin konelabrassa sai miiluttaa moottoreita ihan oikeasti.

Tsau Mikä on alkuperäisen typ 1 1600 kiertokangen pituus (c-c mitta) ? Te jotka aftermarket tavaraa tunnette: Minkä mittaisia kiertokankeja on tarjolla VW kauloille? Entä Chevy kauloille? Pekka

Hei MicaL Näkeekö tolla http://www.e-ville.com/fi/3252-endoskoopit/13949-usb-endoskooppi-2m-55mm.html kunnolla? Mulla nyt 8mm joka kyllä mahtuu esim kampikammion öljykanaviin. Aikanaan kallis, oma näyttö, kirkas kuva. Mutta pienempikin kiinnostaa. Huonoa en halua halvallakaan.

Yleisen keskustelun ja osien valitsijoiden tehtävän vaikeuttamiseksi haluan jakaa suurta viisauttani aiheesta NOKKA-AKSELI Harvinaiseksi tuskin voi sanoa tilannetta jossa me vanhojen laitteiden harrastajat -ruosteen kiillottajat- kaipaamme värkkeihimme jotain ekstraa, terhakkuutta ja ärhäkkyyttä. Yleensä moottorin virittäjä haluaa lisää tehoa, kiihtyvyyttä, nopeutta, vääntöä. Usein ensimmäiseksi puhutaan kaasuttimien ja niiden kurkkujen määrästä ja koosta sekä nokka-akselien nostoista ja asteluvuista. (kammottavin kuulemani termi on ”jyrkkä nokka”). Näihin kumpaankaan ei ole syytä kajota ennen kuin on keskitytty moottorin hengityksen parantamiseen eli imu- ja pakokanaviin, palotilan muotoiluun, moottorin käyttötarpeeseen sopivan puristuspaineen valintaan, oikeanlaiseen virranjakajaan, tasapainotukseen jne. Tästä esimerkkinä katsastuksessa liian suureksi ja voimakkaaksi tuomittu VW 1300 -67 jonka F -moottorissa ei ollut omatekoista ilmansuodatinta lukuun ottamatta yhtään ”vierasta” tai muuta viritysosaa, ei edes pientä hihnapyörää, jolla olisi saanut sen pari hevosvoimaa yläkierroksilla. Se oli vain tarkkaan valittujen ja rakkaudella käsiteltyjen ja soviteltujen alkuperäisosien kokoonpano. Ja oli ihan oikeesti 1320cc. Kun nälän kasvaessa nokka-akselin vaihto joka tapauksessa tulee vastaan, on hyvä tietää aiheesta sen verran ettei pilaa väärällä valinnalla omaa iloaan vaan voi nauttia omaan käyttötarkoitukseen sopivasta moottorista. Nokka-akseli on taikasauva joka määrää moottorin luonteen. Lähes kaikki viriosien myyjät mainostavat nokka-akseleitaan ilmoittamalla asteet ja noston. Mitäpä kertoo ostajalle lukemat 278⁰ / 10,5mm ? No useimmille harrastajille sen että kyseessä on katunokka, semi-race, aika kesy, jne. Tuon venttiilien aukioloaikaa kampiakselin kierroksella kuvaavan asteluvun vertailukelpoisuuden varmistamiseksi on syytä selvittää kuinka suurella venttiilin nostolla ilmoitettu lukema on mitattu, sillä eri valmistajilla on erilaisia tapoja mitata ja ilmoittaa lukemiaan. Olen tavannut lukemia jotka on ilmoitettu nollavälyksellä, valmistajan suosittamalla välyksellä, tai 0,5mm ja .050” välyksellä. Mikäli kahden nokka-akselin ilmoitetut asteet eroavat toisistaan ja myös valmistajan mittaustapa on erilainen, on aikamoista rakettitiedettä vertailla näitä toisiinsa pelkän paperitiedon perusteella. Myös venttiilin noston mittauksissa ja ilmoittamisessa on samoja piirteitä. Jotkut valmistajat ilmoittavat noston suoraan nokasta mitattuna, toiset ottavat huomioon kyseisen moottorin keinuvipusuhteen, kolmannet ilmoittavat noston suosittamallaan vipusuhteella. (esim 1:1,4) Omasta mielestäni -jos alkuperäisestä nokka-akselista todella haluaa luopua- pidän yllä olevien kanssa vähintään yhtä tärkeänä valintakriteerinä nokkakulmaa. LOBE SEPARATION ANGLE (LSA) eli nokkakulma, käytän tästä tekstissä lyhennettä LSA (myös lyhennettä LCA lobe centerline angle käytetään alan kielessä) LSA tarkoittaa imu- ja pakonokkien kulmaa toisiinsa verrattuna ja se ilmoitetaan asteina. LSA on se kulma jolla imu- ja pakonokan keskipisteiden ero ilmoitetaan. Nokan keskipiste tarkoittaa noston korkeinta kohtaa. Eli vaikka nokan nosto millimetreinä ja aukioloaika asteina kertoo kunkin nokan ominaisuuden, LSA vaikuttaa ratkaisevasti koko nokka-akselin luonteeseen. Yleensä LSA –luku on jotain välillä 104⁰-120⁰. Pienempi kulma, esim. Scat C35:n 107⁰ kertoo nokan olevan ”yläviritteinen” eli väännön maksimi tulee selvästi ylemmillä kierroksilla kuin sellaisella nokalla jonka LSA on esimerkiksi 112⁰. Kapeampikulmaisella nokka-akselilla varustetun moottorin tasainen tyhjäkäyntialue saavutetaan korkeammalla kierrosluvulla. Tällaisen moottorin luonne on alakierroksilla melko kesy mutta ylemmillä kierroksilla voimakas. Isompi LSA antaa moottorille ”laajemman luonteen”, eli voima tulee aiemmin ja tyhjäkäynti on tasaisempi. Huipputeho, eikä välttämättä huippuvääntökään, nouse yhtä korkealle kuin pienempikulmaisella nokalla mutta tehokas käyttöalue on laajempi. Myös puristussuhteella ja sekä imu- että pakokanavien virtauksella on merkitystä nokkakulmaa valittaessa. Varsinkin pakopuolella pienempi nokkakulma vaatii enemmän virtauskykyä sekä kanavilta että pakoputkistolta. VW Typ1 kansien pakokanavat siis tykkäävät isosta nokkakulmasta. Nokka-akselia valitessasi muista siis selvittää yleensä mainittujen aukioloajan asteiden ja noston sekä niiden mittaustavan lisäksi myös nokkakulma. Omituisena pidän sitä että valmistaja ilmoittaa mainoksissaan yleensä vain asteet ja noston. En ostaisi nokkaa jonka nokkakulma on tuntematon. Nokka-akselin valinta on siis helppoa kuin heinänteko, (heh heh) ilmavolkkariin voi varmaan valita noin sadasta vaihtoehdosta… ONNEA VALINTOIHIN ! tässä oiva linkki asian perusteisiin: http://www.hotrod.com/techarticles/engine/cam_lobe_centerline_angle_tech/ Spege

Parikin S kuplaa liikenteessä ´80 luvulla nähty, toinen ihan outlaw, Koivusen Hannun pajalla Mäntsälässä rakennettu kun oli jääny ylimääräseks yks 2,4L ratakone ja ässä kupla. Toteutus oli makee kun kutonen mahtui takamoottorina normipeltien sisään. Joo, oli runkoaisat katkaistu ja laatikkoa siirretty eteenpäin niin paljon kuin vetarit anto mahdollisuutta. Sairas laite, ei kilvissä, Hirvenkruunussa kahvilla käyntiä ja hulluttelua varten. Sillon ei ollu moottoritietä mutta ohitustie oli, siellä testatessa alko nelosella 7000ssa rötäämään... se on vakiolla S-laatikolla rapiat kakssataa. Auto päällepäin vakio, 165x15 renkailla ja laatikon ympärillä vahvat pannat. Lensi ihan sairaasti noitten rallicrossiukkojen näpeissä Toinen oli Viitalan Mikalla Haminassa. 1303S, 2L 6-Porsche perämoottorina, madallettu, levitetty, en muista oliko kilvissä kutosella? Kuitenkin useemman kesän liikenteessä. Siinä oli myös Porschen 5-laatikko joka osoitti suuria etuja myös VW koneella ajettaessa, ajoin autolla Saksassa ´90 kun oltiin sillä ekalla Wolfsburgin reissulla. Kuviakin ollu Volkkari -lehdessä about -90-93. Maantiellä kulki kovaa, Kouvolan mutkaradalla ei menestystä koska vahvasti takapainoinen. Pekka

En osannu liittää tuohon kansijuttuun...

Triviaa: minkä kansi ? vwagen ei saa vastata... ainakaan ihan heti.

Kertooko museotarkastajien tasosta? Onko ollut eri koneella tarkastuksessa? Toisaalta (mun) rennomman museoasenteen mukaan: Koska kupliin asennettiin vaihtokoneiksi 1200 tilalle 1300 koneita ihan Volkkarillakin jo yli 30 vuotta sitten niin sais kelvata myös museokatsastuksessa. Puristimuseopetterit varmasti tyrmäävät tämän. Viime vuoden Klassikot numerossa (?) oli juttua muiden euroopan maiden, ihan oikeiden automaiden, fiksuista historic, museo jne säännöistä. Meillä koko museoajoneuvokäytäntö ja -lainsäädäntö perustuu pussihousujen kantti x kantti x lippa -autojen pilkuntarkkaan alkuperäistämiseen. Vaikka mikä orkkisauto se on joka on 8 vuotta vanhana piilotettu sota-ajan pakkoluovutukselta ja sitten 40 suossa vietetyn vuoden jälkeen rakennettu uudelleen noin 96 prosenttisesti? Ainoat varsinaiset alkuperäisosat on metri runkopalkkia ja mustavalkoinen valokuva jossa isoisä seisoo uuden auton vierellä vuonna 1931. (*) Spege

Voi noita vääräuskoisia ressukoita. Ettei vaan olis nokkapellit naarmuilla sunnuntaiaamuna?

Peruutin äsken lomatalon varauksen. Pieni talo ison aukion laidassa keskivaiheilla, just se sama talo jonka pihassa punaista avoautoa naarmutettiin viime BIF:issä. Ollut aiempina vuosina 100e/vrk. Tupa, makuuhuone ja wc/suihku. http://www.visulahti.fi/ Pekka

Missä on mainiot Kotkan Kesäpäivät? Hienoja muistoja, mm vierailu pöpi... eiku mopilistien tallille 2010. Missä on mainiot Kouvolan Kesäkarkelot? Onko kaikki jo niin ukkoutuneita ettei mutkaisella radalla ajelu kiinnosta? Vois kenties U®hoilijatkin päästä testaamaan autojaan, tai ajamaan silleen oikeesti, eli ihan vaan huvin vuoksi. Pekka

Kävin tossa aikani kuluks taas kiusaamassa itseäni Volkkarin sivuilla rakentelemassa autoja. Peruskarvalakkimalli Golfin saa edelleen 20t eurolla. Sitten kokeilin rakentaa kunnon Vokkelon ajatuksella että hinta katsotaan vasta lopuksi. Tuli siinä sedan -malliselle henkilöautolle miehekäs hinta, 172.444 euroa. En tilannu. Oisin kyllä muuten mutta en tykkää dieseleistä, bensalla auton pitää kulkea. Siks ajattelin että ehkä pärjään ilman Phaeton Langia ja kaikkia herkkuja. Tai en kyllä ruksaanu ihan kaikkia mahdollisia, vaan ne mitkä oikeesti ottaisin. Siis lottovoittajana. Kai sen sais bensakoneellakin kun haluais? PKa

Vuonna 1976 joki jääty vahvasti ja lunta tuli vaan muutama sentti. Ajettiin joen jäälllä tossa Kehä3 ja H:gin pitäjän kirkolla olevan kosken välillä prätkillä ja kuplan pohjalevyllä. Ratti oli vaan irrallaan kuskin näpeissä. Ihan helvetin lystiä. Tankki oli siinä kuskin penkin takana, akusta plussa startiin ja toinen puolalle siihen napaan johin plussa muutenkin tulee johtosarjasta eli virtalukolta. Meisselillä startin plussasta solenoidille, johan käy. Sammuu kytkimellä tai irrottamalla mikä vaan johdoista. Varo oikaria. Ihan helvetin lystiä. Kuski putos vaan kerran kyydistä, kartturi parikin. Ehjinä säilyttiin. Muutama ilta ihan helvetin lystiä, sitten suuret lumisateet lopetti leikin. Tänä talvena ei ole lunta mutta ei ole jäätäkään. Ja montakohan minuuttia nykyään vois ajella Helsingissä joen jäällä ennenku joku kateellinen soittais pasaset paikalle? Mutta oli se ihan helvetin lystiä.

Jollain kauppurilla ainakin oli tarjolla kaikkia peltejä ja puh.koppakin keltapassivoituna, joskus. En vaan muista kenellä. PKa

Oltiin joskus Hannu J:n kanssa viikonloppureissulla Manamansalossa. Matkaa H:gistä riittävästi. En voittanu pitkämatkaisimman palkintoa, Turo perskeles tuli 30 kilsaa kauempaa, Kirkkonummelta. Ja vei vielä -tietysti- osientunnistuksen 1 palkinnonkin, mä sain hopeeta siitäkin. Kaikki vanhat pierut muistaa ne kuustoista rattia. Onko kellään kuvaa? Pekka

Milläs perustelette tuota sinkkiä?

Sorry joo siis plussa mistä vaan ja se "antava" eli pulssia tahtova piuha siihen kaverin autoon. Tämähän on vain sen mittarin tarkistusta varten.

Luin tuota kiekkamittarin testausjuttua, testikiekkamittarin saa esim Promotorilta hintaan 18,50 euroa. Voi valita 2- tai 4-tahtisen ja sylinteriluvun 1-8, siis vain yksi mittari, valikko on mittarissa itsessään. Tuli mieleen muutama totuus tasavirtasähköistä. Se ei todellakaan ole mitään rakettitiedettä vaan ihan jokaisen helposti ja halvalla opittavissa. 1) Kaikkeen hommaan autojen, mp ja mopojen kanssa kannattaa hankkia 1 pieni irtoakku ja pari mustaa ja pari punaista piuhaa hauenleuoilla. Skootterin akku alle 20e ja piuhaa on kai joka jätkällä joka yleensä itse jotain tekee? Hauenleuat yleensä alle 1e/ kpl 2) Sitten voit kokeilla kaikkia sähkölaitteita helposti; lamput, bensamittari ja -pumppu, releet, vaikka kiekkamittari, muut mittarit jne, jopa startti kun se on irrallaan. Mulla + piuhassa varoiks 20A sulake (suosittelen) joka tosin ei kestä startin testausta. 3) Näillä voit myös mitata kaikki virrat paitsi tuo startti, testata maavuodot ja ylimenovastukset. 4) Näin sun ei tarvii esim kiekkamittaria testatessa kytkeä kuin se puolan piuha vaikka kaverin auton puolan plussaan, ei sen plussan mittarille tarvii tulla SIITÄ autosta, se voi tulla irtoakusta. Myös maajohdon voit kytkeä mittarista irtoakkuun. 5) Tee ainakin toisesta johtoparista niin pitkät että voit mitata vaikka öljynpaineanturintai takavalon johdon kunnon niin että toinen pää on konehuoneessa ja yleismittari ja toinen piuha sulla nenän edessä kojelaudan luona. Jos sulla on yleismittari niin kaikki muu maksaa yhteensä alle 30e ja sit ne on aina käsillä. Sulakkeita joskus napsuu. Muista latailla ja mielellään purkaakin akkua aika ajoin. Olisko kysyntää jos olis yksinkertasia piirroksia testauskytkennöistä? Tollasella 10e yleismittarilla pärjää jo pitkälle kunhan siinä on äänimerkki vastus- eli johtavuuspuolella. Huh, kirjotinpa kerrankin. Pekka

SoCal alueella syntyi Cal Look VW suuntaus jo 60 luvun lopussa. Kromiosat poistettiin, käytettiin nerf bareja puskurien sijaan, viritettiin moottoreita ja keulaa madallettiin oikean raken aikaansaamiseksi big `n little renkaiden lisäksi. Suuntaus oli Ruotsissa voimakkaimmillaan vuoden -80 molemmin puolin ja Suomeen sitten -80 alussa. Jossain 1981 tai 1982 HotRod lehdessä on monen sivun juttu lookereista, pitäiskö mennä kaivamaan arkistoa? Myös ruotsalaisissa tuon ajan Wheels ja Colorod lehdissä on paljon looker juttuja. (arkistossa on yllämainittujen lehtien vuosikertoja1978 alkaen...) PKa

http://www.youtube.com/watch?v=TweW-LZ4LYw Näyttää kaupan tuotteelta, kuka tunnistaa?

Sukulaispoika löysi varastoistaan 5 kpl miljonäärivanteita ja kaikkiin sakemannin keskikupit. Kyseli minulta noitten markkina-arvoa kun mun autossa sellaiset jo on. En osaa sanoa kun omani ei ole myynnissä enkä ole ostamassakaan. Osaakos joku muu? Pekka