multanen

Onkos siinä eberissä muita osia mihin menee virtaa? Niillä pitäs olla oma vastussysteemi, muuten menee käytännössä 12 v silloin kun pumppu ei vedä (jos se on semmonen naksuttava "Hardy"-pumppu). EDIT: Aijoo, nyt hokasinkin että sulla on 12v eber johon sovittelet 6 v pumppua.

Laita polttimo pumpun kanssa sarjaan, kokeile vaikka 6v tai 12 v ajovalopoltinta. Lamppu on hyvä vastus, se muuttuu tilanteen mukaan sopivasti. Samalla saat merkkivalon millon pumppu vetää :D

Varuilta vois sitten kattoa paljonko ampeereita menee pyörivään kikottimeen alkuperäisellä jännitteellä ja laskea siitä ohmit. Saattaa olla tuota 1,8 luokkaa mutta yhtä hyvin vois poiketa paljonkin.

Minkäslainen laite tuo on mistä 1,865 ohm on mitattu? Aika monessa vehkeessä vastus (tai "vastus") muuttuu kun virta on kytketty.

Uskoisin että "jumipella" ja mulla on sama vika, eli jarrut ei ole muuten jumissa mutta takakengät takertuvat (ruostuvat?) kiinni takarumpuihin. Tähän ei ole ainakaan mulla mitkään putsailut ja huollot auttaneet. Olisko hihnojen materiaali jotenkin persiestä? Mielestäni nämä nyt alla olevat kengät tarttuvat vielä hanakammin kuin edelliset. Muuten toimii jarrut loistavasti mutta sadekelillä ei kärsi jättää käsijarrua viikoksi päälle.

Mulla jumii kanssa takajarrut kiinni jos on käsijarru päällä. Yleensä sadekelillä. Vaihteella olen nykyään irrottanut. Joskus on ihan älyttömän tiukassa ja auto pomppii melkein puoli metriä irrotettaessa. Kyllä ainakin pakki on mahollista särkeä tuolla konstilla.

Nyt äkkiä joku selittämään mitä väliä putkien järjestyksellä on? (mulla on jo valmiiksi epäuskoinen virne naamalla).

Enpä ollut "pitkästä kipinästä" kuullutkaan mutta uskon jos sanotaan että se toimii. Tässä oma teoriani: Normaalisti kärkien avautuessa ensiövirta katkeaa ja toisiopuolen jännite alkaa nousta. Märkä tulppa päästää kuitenkin toisiojännitteen "vuotamaan" maahan eikä tulpan kipinävälin ylittävää jännitettä saavuteta. Jos piirissä on ylimääräinen ilmaväli, nousee puolalta tuleva jännite kunnes se on tarpeeksi korkea ylittämään tämän ilmavälin kipinänä. Korkea jännite lyö sitten samalla kipinän myös tulpan kärkien yli. Pari onnistunutta kipinää sytyttää sitten seoksen ja tulppa kuivuu nopeasti lämmössä. Aikoinaan kaverini muuten irroitti tulpat ja kuivaili sytkärin liekillä. Tuntui tääkin kikka toimivan.

Kertokaas tietämättömälle että mikä tuon aiheuttaa? Alumiinin lämmönjohtavuus on kuitenkin 1,5 kertainen magnesiumiin verrattuna. Minua kanssa mietitytti tuo. Aika outoa jos on tuommonen ero. Metalliseosten lämmönjohtavuus poikkeaa kylläkin tosi paljon puhtaista metalleista joten esim. alumiini vs. magnesium vertailu ei oikein toimi tässä. Toinen juttu on että lohkosta poistuu lämpöä ainoastaan ilmaan ja ilma/metalli-rajapinnan "lämpövastus" on moninkertainen verrattuna mihinkään metalliin (arvataan nyt vaikkapa että luokkaa 100-kertainen). Mutta onkos alumiinilohkossa on erilaiset rivat pohjassa tms.?

Oli mulla kerran takavalon polttimokin täysin oikosulussa. Siis polttimon sisällä oli oikosulku...

Palaakos sulake jos laittaa pitkät päälle ja sitten vasta valot päälle? (vai liekö edes mahollista ko. autossa). Tuo "etulampun kehys"-juitsu voisi johtua myös siitä että polttimo ottaa maata toisesta plussajohdosta.

Ei nouse käsi täälläkään. Mutta outoa jos se olis just 14,7. Sehän ei ole optimi minkään asian suhteen ilman katalysaattoria olevassa autossa (paitsi jos ihan puhtaasti sattumalta).

No jos mie saan veikata niin tyhjähkön 6v akun jännite on n. 6,3V yllä olevassa tilanteessa. Sitten kun nousee yli 7 voltin niin kannattaa ottaa irti (eli useita tunteja myöhemmin jos kyseessä tyhjähkö 6v auton akku). Ennen aikaan latasin nikkelikadmium-akkujakin tolleen, oli vaan pienempi polttimo vastuksena. Polttimo on helppo vastus lataukseen koska se päästää läpi enemmän tai vähemmän vakiovirtaa (kun hehkulanka kuumenee virran vaikutuksesta sen vastus suurenee jolloin virta pienenee jne..).

No prkl, kyllä sitten pitäs olla opetussuunnitelma aika samalta ajalta kun mullakin.

Enpäs ole koskaan kokeillutkaan, hyvä kikka jos se toimii. Tosin tuohan ei kyllä jännitettä pudota, vaan 12 volttia menee edelleen akulle, mutta virta putoaa kyllä. Mitä ne oikeen koulussa opettaa nykyään..?

Halpiskikka olisi ladata 12v laturilla (tai 12v autolla) ja laittaa vaikka halogeenipolttimo vastukseksi. Pitää vaan ottaa heti pois kun akku alkaa olla täynnä.

Mistäs reiästä se pari kourallista muhjua vois mennä sinne öljyn sekaan?

Kiihdytyksessä taitaa vetarit joutua vielä enemmän lujille. Maksimirasituksen määrää kitka, kitkaan vaikuttaa toisena tekijänä paino. Kiihdyttäessä takapyörillä on enemmän painoa (jopa 100% auton painosta =). Jarruttaessa asfaltilla tuskin puolta edes takamoottoriautossa - voi olla jopa vaan 30%, en tiiä, ken tietää tuokoon julki. Mutta tietysti kun jarrutusvoimat kiertää akselia väärään suuntaan niin ehkä ne napsahtaa poikki helpommin.

Saattaa olla tyhmä ajatus mutta voisko nokka-akselin laakerointi olla tuhoutunut tai jotenkin väärin kasattu?

Kokeile sitten ihan sadallakin hertsillä tms. jos siinä on joku peltilevynippu sydämenä... Onkos joku kattonu mitä puola on syöny? Arvaisin lonkalta että tyyliin 600 VAC tulee ulos jos 12VAC sisään. Tämä on siis arvaus joka ei perustu paljon mihinkään.

Mullon justiinsa tuo väljennyssysteemi käytössä ainakin kiertokangen laakereissa (knok knok knok knok) =)

Onhan ne käämit toisesta eli + päästä galvaanisestikin yhdessä. No on merkitystä kun keskusteltiin jostain syystä puolan käyttämisestä muuntajana (mikä on varmaan älytöntä). Normaalikäytössä eli "puola induktorina" kaikki mitä kirjoitit pitää mielestäni paikkansa, ainakin jollain tarkkuudella (hmmm... montako kipinää per kierros?).

Tuo on hyvä idea. Löysin Hewlandin sivulta aika mielenkiintoista infoa: Käskivät ajella ja mitata vaihteistoöljyn lämpötilaa eri öljymäärillä. Se määrä jolla toimii viileimpänä on paras (pienimmät häviöt jne..). Eli ei kun vaan reipasta ylitäyttöä ja mittailemaan lämpötiloja. Hewland muuten kehotti myös käyttämään omissa laatikoissaan tavallisia vaihteistoöljyjä eikä "race". Tavallinen voitelee paremmin, on vaan hieman huonompi hyötysuhde. EDIT: Tässä tuo linkki: http://www.hewland.com/svga/faq_answer_0.htm Jotenkin tuntuu että nuo Hewlandin ukot taitavat olla perillä ratalaatikko-asioista... Toinen olis joku loiskelevysysteemi mutta saattaa olla iso homma kehitellä.

En tiiä kyllä yhtään. Jos kokeilet muuntajana niin pitää syöttää enemmän tai vähemmän siniaaltoa. Saattas olla 1khz ihan sopiva lähtökohta. Oikea taajuus riippuu muuntajakäytössä mm. sydämen ominaisuuksista. Liian pienellä taajuudella sydän kyllästyy, ei toimi. Liian suurella rautahäviöt alkavat nopeasti kasvaa. Koska auton puola ei ole tarkoitettu muuntajaksi sen ominaisuudet muuntajana voivat olla melkein mitä tahansa. Bugfuel: On se ensiöpuoli magneettisesti yhteydessä toisiopuoleen.

Muuntajassa virtaa laitetaan sisään samalla ajanhetkellä kuin otetaan ulos. Induktori taasen ensin "ladataan" ja sitten "laukaistaan", elikkä asiat tapahtuvat eri aikaan. Aika erilaisia laitteita ovat enkä ole ikinä nähnyt niitä käytettävän ristiin. Mutta voihan maalaustelaakin varmaan käyttää pensselinä, se on vaan helevetin huono semmonen.