multanen

Tänään takajarruja rassatessa panin merkille että molemmat takapyörät liikkuvat varmaan pari milliä akselin suunnassa (eli sisään-ulos). Muuten ei tunnu laakerit niinkään väljiltä. Onkos muut havainneet tämmöstä? Kiristäähän noita laakereita ei voi eli pitäs vaihtaa jos haluais korjata.

Mutta taitaisi olla, jos kärryn moottori pyörittäisi generaattoria, joka lataisi auton ajoakkuja. Ja jos sen toteuttaisi dieselmoottorilla, saisikohan silloin ajella verottomalla polttoaineella? Veikkaisin että sallittu systeemi jos lataaminen ajon aikana on estetty. Hinattava laitehan voi olla esim. generaattori, siitä vaan sitten piuha autoon kahvitauolla...Jos moottori lataa ajon aikana niin silloinhan tuossa olisi vaan sähköinen voimansiirto eli normaali "diesel-vero" systeemillä menisi varmaan.

Laittakaa nyt sitten lambda jos alatte noita ohjauksia kehittämään =) Oikeastikin noissa saisi olla kylmänä rikkaampi seos kuin lämpimänä, oli sitten lambda tai ei.

Ite olen tuunannut B1L:llää silleen että siinä on myös kipinäsytytys (alkuperäisessä vaan hehku). Laitoin tulpan jostain toisesta eberistä, siinä on molemmat hehku sekä tulpankärjet. Tein elektroniikan joka antaa kipinän kahden sekunnin välein koko ajan kun lämmitin on käynnissä. Ideana oli että syttyisi heti uudestaan jos sattuu sammumaan... mutta sammuu se silti joskus.

Onkstää justiinsa T2 ohjekirjassa?

Tuon matolaatikon voisi joku elektroniikka-mikko varmaan korjata. Jos se on samanlainen kuin mulla niin se on avattava laatikko jossa jotain pientä analogia-elektroniikkaa.

Kannattaa tulppa/tulpat irrottaa ja putsata, myös tulpan eristin. Yksi tuttu kuumentaa aina sytkärillä kiukuttelevan tulpan kärjet ja sekin auttaa monesti.Tuossa on siis vikana että vuotaa kipinää maahan jostain, tulpanjohtojen vaihtaminen ei välttis auta.

Kun ketjussa on ehdotettu sekä Delvaccia että prätkäöljyjä niin todettakoon että molemmista puuttuu jotkut "kitkanmuuntoaineet" jotka tekevät öljyn liukkaammaksi. Aineet puuttuvat luullakseni siksi että raskaassa kalustossa ja mopottimissa on märkiä kytkimiä ja/tai jarruja jotka ei tykkää näistä kitkanmuuntoaineista. Voisi kuvitella että henkilöautoöljyt olisi jollain tavalla parempia autoille koska niihin noita aineita lisätään..? Mitään tietoa mulla ei tietenkään ole miten nämä kuplan koneessa vaikuttaa tai on vaikuttamatta.

Tuossahan olisi kannattanut laittaa venttiilit kantamaan kylmänä. Toista milliä nostoa lisää =)Vielä kun sais kylmänä lähtemään käyntiin...

Tämä yleisesti 4-tahtimoottoreista: juutuupivideoista olen nähnyt että joskus joku venttiili pyörii, joskus ei. Pyöritysvoima näyttäisi olevan peräisin venttiilijousesta (arvaan että mystinen kaksoisjousi vasen- ja oikeakätisellä kierteellä ei pyörisi). Venttiili pyörii koko pakettina: jousi, venttiili, jousilautanen jne. kaikki pyörii palttiarallaa samaa vauhtia.

Mie olen ajanut tietysti 95:lla kun se on marginaalisesti halvempaa. Pitänee kokeilla tuota uuttakin riskillä. Mielenkiintoinen lisäpointti on että mitä nuo vanhat Eberit tykkää viinasta?

Jos startti naksuu avainta käännettäessä muttei lähde pyörimään voi vika olla hiilissäkin tai jossain. Diagnoosia helpottaisi jos kerrot tarkasti mitä tapahtuu kun yrität käynnistää (naksuuko, pyörittääkö hyvin sitten kun sattuu pyörittämään jne..). Jos ei naksu avainta käännettäessä on vika tod.näk. solenoidissa. Varsinkin tuo "sulatustoiminto" viittaa mielestäni solenoidiin. Kannattaa varmaan irrottaa startti muutenkin pöydälle ja katsoa. Harrastamisen asteesta riippuen sitten korjaus tai uusi startti tilalle (+uusi pusla laatikkoon!). Toinen vika mikä voisi aiheuttaa ettei naksu avaimesta on jos starttijohdossa syntyy niin paljon jännitehäviötä matkalla ettei solenoidi jaksa toimia. Mulla oli just tänä talvena tämä =) Tätä voi kokeilla laittamalla johdolla suoraan virtaa akun plussajohdolta solenoidin apikoliitäntään. Jos starttaa sillä hyvin voi vika olla virtalukon pohjassa, johdotuksessa tms... Itsellä on tapana laittaa vaihde vapaalle ja käsijarru tiukalle kun räpellän startin johtoja auton alla. Pienentää remonttiperäistä kuolleisuutta.

En ole nähnyt tätä männän päätä mutta uskoisin että se on suora (vois olla myös hieman kupera).Öljynpaine ei vaikuta koko männän pään alueelle sen takia että suurimmalta osin rako on "nolla". Jos jostain kohtaa pääsee hieman öljyä välistä sen paine häviää kun se virtaa männän ohi harakoille (vrt. jännitehäviö). Homma ei siis varmaan toimisi jos männässä olisi vaikka O-rengas tiivisteenä, paine kertyisi pikku hiljaa männän alle ja saisi raon auki. Nämä siis nöyrän maallikon arvauksena kunnes joku palstan hydrayliikka-"asiantuntijoista" kertoo mistä hystereesi tuohon venttiiliin oikeasti tulee.

Jos kylmä startti ei avainta kääntäessä sano mitään voi vika olla solenoidissa. Avaa ja puhdista, älä laita lopuksi mitään voiteluainetta siihen. Jumiva/jäätynyt solenoidi oireilee silleen että avainta kääntäessä valot hieman himmenee muttei mitään tosiaan kuulu. Joskus voi lähteä käyntiin kun avainta pitää pitkään starttiasennossa (lämpiää+sulaa).

Ettei vaan kummiskin johtus? Johtolangan sain kun tekstissä mainitaan että tuota kartiomaista koloa sylinterin pohjalla ei kannata työstää ihan miten sattuu.Tuo männän tehollisen pinta-alan muutos ei varmaan toimisi esim. hydraylisylinterissä joka on tiivis. Mutta jos mäntä koko ajan vuotaa ei painetta pääse muodostumaan sille alueelle joka on puristuneena männän pään ja sylinterin väliin. Tietty jos joku keksii paremman teorian niin siirryn heti sen kannattajaksi.

Tuntuu oudolta että tuommosella venttiilillä voisi olla hystereesiä... Miten lie järjestetty ettei sulkeutumis- ja avautumispaine ole sama?EDIT: Ai nythän mä hokasin, tuon männän "tehollinen" pinta-ala on pienempi kun se nojaa sylinterin päätyä vasten. Öljyn paine kait lisääntyy aina jonkin verran mitä pitemmälle jousta joutuu puristamaan, oli jousi progressiivinen tai ei.

Vasemmalla öljyproppuavain, taitaa olla 17mm kannalla oleva pultti hitsattuna entiseen porakonetelineen kahvaan. Etualalla avain muistaakseni öljykorkin alla olevaan "pulttiin" (se jolla korkin juuressa oleva peltipömpeli on kiinni laturinjalassa). Hylsyyn tehty ura ja siihen hitsattu joku raudanpätkä. Taustalla automaattimaskiin tehty mod: Led-lamppu maksoi n. 2 euroa ja on kätevä. Pihan perällä auton alla hitsatessa näkee mistä aloittaa. Automaattimaskissahan on hankaluutena että kun halogeenityövalon säde osuu tuntoelimeen niin lasi humahtaa heti pimeäksi. Ja ahtaissa paikoissa ainakin minun jättimäinen pää on aina valon edessä. Sain idean kun näin kuvan jossa otsalamppu oli teipattu maskiin. Itse laitoin professionaalisti ruuvilla ja mutterilla (polkupyörän tankoon tarkoitetusta telineestä poistettu tangon ympärille tuleva osa).

Puhdas arvaus: jospa tuohon tappiin tulee vaan isoimmat voimat (kuvan perusteella voisi hyvinkin tulla). Pyörimisen lukitus olisi siksi että "laakeri" tulee oikeaan väliin, ei kulu pelti puhki vuosien mittaan.

Näin se varmaan on. Toinen tieto mikä tarvittaisiin on miten jousi menettää lämpöä ympäristöönsä (eli varmaankin lähinnä öljyyn. Jousen on oltava siis "n" astetta lämpimämpi kuin öljy). Käytännössä jousen lämpötila lienee mahdotonta laskea tai edes arvioida. Mittaaminen tuskin olisi vaikeata ja ehkä joku on jo sen tehnytkin.

No laturi pitäs olla varmaan erillinen. Visko pyörittää kylmänäkin vähän puhallinta.Mutta sovitaan että idea on ihan paska niin ei tule paha mieli kenellekään.

Ideantynkä: Viskon voisi laittaakin kampiakselin hihnapyörään ja muutella hieman peltejä niin että se altistuu moottorin jäähdytysilmalle.

Tuo on muuten ilmeisesti oikea "turbiinikytkin". Se on eri asia kuin "momentinmuunnin" jota automaattilaatikkomies saattaa kyllä sanoa turpiiniksi.Molemmat saattaa käydä dynoon, käyneekö jompi kumpi paremmin sitten? Turbiinikytkin vaan kytkee, momentinmuunnin toimii myös "välityksenä". Momentinmuuntimen tuntomerkkinä on staattori jota turbiinikytkimessä ei ole.

Nuihin ilmanputsareihin täytetään sen verran öljyä että pinta koskettaa astian sisäreunassa olevaa kaulusta. Täyttökohtaa voi merkata kirkkaanpunainen viiva mutta kaikissa ei kait ole sitä (tai joku voi olla nuolikin merkkinä?).

Tuo on huippuhyvä idea tuo flektin mittaus. Jos laittasit momenttivarren + voimamittauksen porakoneeseen niin voisit mitata hyötysuhteen tai jopa suoraan puhaltimelle menevän tehon. Kierroksethan mittaat kai joka tapauksesssa. Moottorin termostaattiläpät pitäs varmaan olla auki mitatessa vaikka ei kait siitä isoa heittoa tule.

Joo kyllä se vähän vaaralliselta kuulostaa kun ei ole tietoa että kestääkö (veikkaan että kestää kevyesti... mutta tässä ei taida veikkaus riittää).Rivi urheiluauton levyjä+jarruja olis varmempi.