multanen

Sorvari sorvaa.

Niin paitsi jos joku on jättänyt plussan virtalukolta tyhjäkäynnin magnettiventtilille, mutta sitten laittanut puolalle plussan suoraan akulta. :)

No jos kulku on tallella niin sillon ei varmaankaan ole bensapulaa. Eli jos kaasu pohjassa kierroksilla kulkee kuitenkin hyvin.

Veikkaan että löytyy aika helevetin monta jotka ei tiedä mikä on "lieriö" ja jää jo senkin takia tilavuus laskematta...

Omassa lämmittimessä olen ollut huomaavinani että seos on aika tarkka: Rikkaalla käynnistyy hyvin, erityisesti kylmässä mutta savuttaa ja nokeaa sitten lämpimänä. Laihalla ei aina käynnisty ekalla mutta toimii sitten muuten paremmin. Hankalinta on että akun jännite tuntuu käytännössä vaikuttavan seokseen, joten käynnissä ollessa ja pitkään parkissa ei tule sama seos. Tyynellä kun katsoo pakoputken päätä niin parhaimmillaan ei näytä tulevan putkesta mitään ja heti kun menee hieman rikkaalle alkaa näkyä ohuita mustia savun tuprahduksia. Mulla saattaa tuo lämmitin olla jo aika huono mutta toimii kun muistaa kerran viikossa säätää. =)

Mulla on ollut patentti käytössä tuohon laatikon täyttöön, hyvä systeemi ainakin pakussa: Teippaa ilmastointiteipillä tiiviisti läpinäkyvän letkun muoviseen öljypänikkään niin että letku yltää melkein pohjalle asti. Sitten tekee 6-8 mm reiän öljypurkin yläosaan (ite tein sulattamalla kuumalla pultilla... ei tuu muruja). Sitten kun painaa paineilmapistoolilla reikää vasten ja laittaa painetta niin öljy kiipeää laatikkoon ylämäkeen letkua myöten. Heti kun painetta hellittää valuu liika öljy siististi takaisin.

377. -77 1600 Kleinbus retkeilysisustalla

Tilanteen mentyä noin pitkälle kannattaisi mitata akullle menevä latausvirta tukevalla ampeerimittarilla. Jännitteethän ei yksinään ole kuin puoli totuutta, jos sitäkään. Sanosin notta tuossa on 1/10 oddsit että lataussysteemi on täysin kunnossa (eli lataa esim. 20 A kierroksilla, valot yms. päällä).

Kirppumalliset hihnapyörät voisi kanssa huonontaa tuon verran ehkä? (välitys). Eihän nuo voltit paljon tavallista tasavirtalaturia huonompia ole. Tasavirtalaturi on kummiskin aika herkkä kierrosluvulle vaihtovirtaseen verrattuna.

Volttimittarissa vois olla vika... Jos on yleismittari niin vaiha patteri ;)

Niin semmonenkin tuli mieleen että ei kait se poljin painu pohjaan ilman tehostintakin jos polkee kovaa ja pitkään (siis moottori sammuksissa)? Silloin vika on pääsylinterissä tai nestettä vuotaa ulos jostain.

Elä levyjarruilla yritä ilman tehostinta. On ihan helevetin jäykkä polkea. Pitäisi olla joku 5/8" jarrusylinteri että toimisi. Kannattaisi tarkistaa ainakin ettei "raitisilmaputki" ole tukossa. Eli katso minne se etupäästä lähtevä letku johtaa ja että se on auki. Mulla rupes käytetyt kestämään kun hokasin laittaa takaiskuventtiilin imuputkeen (joku oli kai irrottanu alkuperäisen). Ilmeisesti pensaa menee tehostimeen ja se tuhoaa jonkun kumiosan jos ei ole takalatskua. Vaihoin aina pelkän tehostimen, en pääsylinteriä enkä jarruputkia edes irrottanu muistaakseni. Mutta tuommonen mikä menee pohjaan ei ole rikki, se ei vaan toimi...

Olen käyttänyt tuota systeemiä piirilevyjen teossa. Lisäksi on toinen, alkeellisempi systeemi, tässä ohjeet jos joku haluaa kokeilla: Kun tuon peilikuvan printtaa lasertulostimella kalvolle, sen voi tartuttaa suoraan peltiin silittämällä silitysraudalla. Kannattaa esilämmittää pelti. (Eli tulostettu puoli peltiä vasten, silitysraudalla silitys ei-tulostetulta puolelta, DOH.) Syövytysaine pitää kokeilla ettei se syövytä kirjaimia, pois ne lähtee kyllä liuottimella. Lasertulostimeen ei kannata sitten työntää muuta kuin siihen tarkoitettua kalvoa! Hyvää jälkeä on tosin vaikea saada tällä systeemillä. Joskus kirjaimet ei tartu ja sitten jos ne kuumenee liikaa ne sulaa ja leviää.

Minä voisin kirjoittaa tähän jotain historiikkia, muut voivat sitten huutaa hep jos menee pieleen (tai KUN menee pieleen). Voisivatko ne joilla on pallokeulan laatikoiden kuvia laittaa niitä johonkin saataville, vaikka kuvagalleriaan (en kehtaisi netistä varastaa). Jos olis kokonaisen laatikon kuvia ja detaljeja eri kulmista niin voisi merkitä eroavuuksia. HUOM. Erityisesti jos jollain on kuva vm. -76 tai uudemman T1 1600 pallokeulan alkuperäisestä laatikosta niin päästäisiin selvyyteen kysymyksestä joka on riivannut mm. minua ja Antikaista jo vuosia (3 vai 6 ripaa?)... =)

Tuolta klikkailemaan: http://www.shoptalkforums.com/viewforum.php?f=19 (Shoptalkforums; Conversion perversions) Aika yleinen on esimerkiksi karjapuskuriin ripusteltu ulkopuolinen syyläri.

Kuopat antavat pallolle nostetta Miksi golfpallon pinnassa on pieniä kuoppia? Eikö se lentäisi paremmin, jos se olisi täysin sileä? Alun perin golfpallo oli sileäpintainen. Reilut sata vuotta sitten kuitenkin huomattiin, että vanhat pallot, joissa oli lommoja ja kuhmuja, lensivät pidemmälle kuin uudet. Kun golfpallo lentää ilmassa, sen etenemistä jarruttaa kaksi eri voimaa: toisaalta pienet ilmapyörteet aivan pallon tuntumassa ja toisaalta suuret pyörteet hieman kauempana pallosta olevassa ilmamassassa. Näistä voimista ratkaiseva on jälkimmäinen. Suuret pyörteet syntyvät, kun pallo lentäessään saa ilmamassan ikään kuin jakautumaan, ja ilma virtaa pallon sivuitse ja yhdistyy taas yhdeksi massaksi pallon takana. Voimakkaat pyörteet syntyvät juuri pallon taakse. Näiden pyörteiden vaikutusta puolestaan tasoittavat aivan pallon pinnan tuntumassa olevat pyörteet, jotka pallon pinnan kolot saavat aikaan. Siksi kuoppapintainen golfpallo saa lennossa paremman nosteen ja lentää kauemmaksi ja tasaisemmin kuin sileäpintainen pallo. Golfpallossa voi olla 330- 500 kuoppaa. Jotkut pelaajat käyttävät palloja, joiden pinnan kolot muodostavat tietyn kuvion, jolloin ne tuottavat aivan tietynlaisen nosteen. Ei se tainnutkaan johtua pienemmästä ilmanvastuksesta? Ilmanvastus on pienempi kuopallisessa golfpallossa. Nostetta syntyy myös mutta vain silloin kun pallossa on takakierrettä. (Tuo lainaamasi teksti on huono käännös englanninkielistestä Wikistä)

Tästä tulee mieleen virtausvastusmittelö sileä vastaan rypyliäinen. Kuopallinen golfpallo nimittäin lentää pitemmälle kuin sileä eli sen ilmanvastus on pienempi. Myös lentokoneiden siivissä jne. on vähän väliä kokeiltu jotain epätasaista systeemiä. Eli voi olla että tuo sileä-rupunen vertailu menee melko tasan virtausvastuksen osalta.

Esson paari osasto tuntuu olevan yhtä mieltä että isompi kone vie vähemmän bensaa kuin pienempi. No mikäs siinä, hyvä mielipide. Voisi kuvitella että pahimpia esteitä ilmajäähyn taloudellisuudelle on se ettei seosta voi/uskalla laittaa tarpeeksi laihalle. Riippumatta onko ruisku tahi kaasari. Tuommonen oikein taloudellinen moottori taitaa toimia jossain 1.2-1.3 tai jopa 1.7 lambda-arvolla ja bokseri varmaan boksahtaa semmosella.

Olen miettinyt samaa pallokeulan kulutusasiaa. Dieselit on käytännössä järjettömiä veron takia ja oikeastaan muutenkin. Joku pieni bensa vesikone olisi varmaan paras mutta isotöinen jäähdyttimineen kaikkineen. Pieni bensakone tarkoittaa tässä yhteydessä esim. moderni 1600 tai jopa 1300). Vakiokoneista ei saa taloudellista millään. Ruisku saattaisi auttaa eniten eikä sekään paljon. Matkaa kun ajetaan niin en usko että suurempitehoinen moottori olisi taloudellisempi - ellei nyt sitten satasta yritä ajella =) Mulla menee t1 1600 koneella 10 litraa sadalla ja matkanopeus lienee 75 kmh jotain.

-77 pallossa on Girling ja ATE merkkisiä etujarruja. Ainakin jarrun pölykumit on erilaiset (nimimerkki "vääriä ensin sovittanut"). Mulla on Girlingit mutta joku oli vuosien saatossa ängennyt siihen niin paljon ATE:n osia että menin lankaan. Päällepäin en tiedä miten erottaa, tietäskö joku? Tiedän kyllä että jarrupalojen tapit on erilaiset mutta mulla oli vääränmerkkiset tapit paikallaan.

Minkäniminen kone se on millä nuo reiänpaikat löytyy? Onkse porakoneeseen tai jyrsimeen tuleva zysteemi?

Sulla on uudempi pallokeula jossa on myös kytkinkopan ylälaidasta kiinni korissa. Vanhoissa ei ollu (eli n. vm 68-73 ?).

Sitten on vielä adusoimalla tehty. Eli ensin valurautaa muottiin. Sitten poistetaan hehkuttamalla hiiltä niin että materiaali ei ole enää valettavaa vaan enempi terästä. Esim. kierteelliset LVI rautaputken liitekappaleet on tätä. On sitkeätä ja vahvaa vaikka ihan valetun näköistä.

Mullakin muistaakseni on kyllä hiilidioksidipullossa n. 45 bar aina. Eli paine on suurinpiirtein sama kunnes sitten pullo on melkein tyhjä. Huoneenlämmössä on mulla pullo, se saattaa vaikuttaa kanssa. Mulla on muuten pari vuotta vanha Kemppi Migger valovirtakone + sammutinliikkeestä omaksi ostettu CO2-pullo (entinen sammutin). Hyvä systeemi hintaansa nähen, suosittelen. Pienet kiinteät kulut. EDIT: Niin ja nykyään on automaattimaski. On kyllä miljoona kertaa kätevämpi varsinkin auton alla rymytessä kuin pelkästään nyökättävä malli. En ymmärrä miksi jotkut haukkuu näitä, itse en oikein keksi mitään huonoa.

Tähän on pakko heittää vahvaa spekulaatiota vaikka koko maailma Gene Bergiä myöten on varmaan eri mieltä: Öljy lienee pumpulla n. 80-90-asteista (?). Jotta ilmavirta voisi merkittävästi lämmittää öljyä sen pitäisi olla vähintään 150-200 asteista. Oikeasti lienee alle 100 jotain. En ole mitannut mutta mittaa itse tai näytä lähde ennen tämän kiistämistä :) Jos ilma on alle öljyn lämpötilan se päinvastoin hieman jäähdyttää öljyä... Pakoputken tms. säteilylämpö hukkuu tähän ilmavirran vaikutukseen, lienee tyyliin 1-5% tms. En sitten tiedä volkkareista enkä paljon muustakaan juuri mitään mutta lämmönsiirtymisen kanssa on tullut pelailtua parissa työhommassa.