Jump to content

Tulpakaasareiden suuttimia vaihdeltiin lambdan avulla


Recommended Posts

Päädyimme melkolailla mielenkiintoiseen ja ei-ihan-oppikirjamaiseen suutinkombinaatioon säätäessämme kaasareita lambdan avulla.

 

Ekaksi koneen speksit:

- 2274cc (82x94)

- 044 kannet (43/37), hyvin portattu

- 10.3:1 laskennalliset puristukset

- Engle W-125 nokka, 1.25 rullakeinut (nosto venalla 13.6mm)

2x45 dellot, 36 sisäkurkut, match-portatut imarit, ilmasuuttimet 180, suutinrunko 2

- Paksuhko merged pakosarja

- Hyvin vaimennettu putkisto

- Sytkä MSD AL6 (max ennakko 30 astetta, toiseksi jyrkin käyrä)

 

Sitten suuttimien hakua, ensin ilman lambdamittaria:

 

1. viime vuodelta 65 tyhjäkäynti, 165 pääsuuttimet

- Tyhjäkäynti selkeästi laihalla, rykii kurkuista takaisinpäin

- 2000rpm kohdalta vetää hienosti 4000rpm saakka jossa hyytyy täysin

 

2. Olisiko pääpiiri laihalla, 70 tyhjäkäynti, 175 pääsuuttimet

- Tyhjäkäyntipiiri toimii hienosti, vetää komeesti matalalta

- 4000rpm kohdalla hyytyy taas täysin

 

3. Lambda kiinni -> FMI näyttää että pääpiiri menee pirun rikkaalle

- 165 pääsuuttimet takaisin - hyytyy edelleen

 

...jossain tässä vaiheessa pestiin ilmanputsarit, josko aiheuttaisivat "ryyppy-efektiä" tukkoisuudellaan, no siinä ei ollut isoa muutosta

 

4. 150 pääsuuttimet

- Nyt lambda just eikä melkein kohdallaan, vetää oikein puhtaasti 1500 -> 6200, ei tee edes tiukkaa

 

Kaasarit on synkattu ja kunnossa (eivät tulvi tms), polttoainepaineet mitattu, kohon pinnat tarkastettu ohjearvoihin, suuttimien pesät ehjät ja suuttimet asettuvat tiukasti, kaasareiden kannet eivät vuoda (eikä imaritkaan) ja muutenkin kaasarit ovat kunnossa ja säädöissään. Ainoa mikä poikkeaisi "normaalista" tai "kirja-arvosta" tai vaan "mutusta" on tuo normaalia pienempi pääsuutin.

 

Ja mitä tästä (myö ainakin) opimme: mittaaminen on ihan hyvä homma koska ei olisi muuten tullut mieleenkään kokeilla noin pieniä pääsuuttimia.

 

Tästä vielä voisi saada lisää tehoja laittamalla isommat sisäkurkut ja sitten varmaan pääsuutintakin kovemmaksi, mutta ajellaanpa eka näin dynopäivälle ja katsotaan mitä sieltä ilmenee!

 

Puavo @ www.dwl.fi

Link to comment
Guest Kimmo Antikainen

Oliko käytössä normaali, vai laajakaistalambaada?

Tossa turbossa oleva normaalianturi ei ole hirvittävästi luottamusta herättänyt ja innovatee haaveilen paikalleen..

Link to comment

Taas kerran täytyy sanoa, että hyvin vastaa mun kokemuksia. Mulla on vastaavan kokoinen kone, kaikki muut yksityiskohdat tietenkin erilaiset, mutta ns. oppikirjoihin nähden kans "suuret" (55:siahan kaikissa manuaaleissa tarjotaan) tyhjäkäynnit ja vaatimattoman kokoiset pääsuuttimet. Melko pienet kurkut johtuen lähinnä 40:sistä kaasarin rungoista.

 

Oon kans miettinyt, että enkö minä ymmärrä vai ei muut ymmärrä, mut olen sitten ajatellut, paskankos väliä, kunhan toimii.

 

En muista mitä mulla noi arvot tarkkaan ottaen ovat, koska olen tinannut ja kalvaimella suurentanut suuttimet.

 

Mutta on siinä oma turaamisensa kun saa kaikki kiihdytyspiirit sun muut toimimaan. Mutta kyllä se on sitten palkitsevaankin kun kone alkaa käydä kevyesti ja herkästi ja vetää koko alueella nikottelematta.

 

Olis kans itseä kiinnostanut penkittää tuo oma kone, mutta kun aina vaan on vehkeet levällään ja hommat seisoo. Järjen ohella. No eipähän ota pattiin säälittävät litratehot verrattuna näin tsi-koneisiin.

Link to comment

Laitetaan tähän vielä historiatietoakin vertailukohdaksi. Eli tuon ensimmäisen kirjoituksen moottorihan oli viime vuonna eri kannet, keinuvivut ja pakoputkisto poislukien samanlainen.

 

Kiikut olivat 1.25:t mutta ei rullalla, pakoputkisto ahdisti alkupäästään varmasti enempi (halppis-pingpong) ja suurin ero oli toki kannet: 041:stä tehdyt, venat 40/35.5, eivät varmasti virranneet niin hyvin.

 

Koko kesä ajettiin samoilla kaasareilla, sisäkurkuilla ym. mutta tyhjäkäyntisuutin oli 65 ja pääsuuttimet 165.

 

Nyt kun koneen virtaavuus parani (todennäköisesti aika reippastikin) niin tyhjäkäynnit laitettiin siis vitosen isommiksi _mutta_ pääsuuttimia jouduttiin pienentämään 165 -> 150. Nuo 150 pääsuuttimet ovat siltä ajalta, kun tuo kone oli vielä 2.1-litrainen loivemmalla nokalla ja 40 delloilla, samat 041 kannet tosin.

 

Tämä ei välttämättä ole niin epäloogista kun miltä se kuullostaa, koska uusi kone haluaa enempi ilmaa sisään samankokoisesta rööristä -> alipaine venturissa suurempi -> enempi imee bensaakin. Tuohan se on sisäkurkun ideakin, kehittää sopivasti alipainetta sopiviin kohtiin ja nostaa virtausnopeutta. En vaan olisi mittaamatta silti arvannut noin ronskisti pääsuutinta pienentää, erityisesti kun olen useista paikoista kuullut kommentteja tyyliin "vw-bokseri vaatii isommat suuttimet kuin rivikoneet" ym.

 

Puavo @ www.dwl.fi

Link to comment

Joo ihan loogistahan tuo.

 

Mutta taas yks hyvä esimerkki siitä, että kokemusperäinen tieto on mielenkiintoisempaa kun luettu kokemus.

 

Sitten olen aina ihmetellyt kurkkujen kokoa mitä porukka pistää katuautoihin. Kyllä 40 mm kurkut ymmärtää kisakoneessa, mutta kadulla on varmasti tosi mielenkiintoinen kone vetää nurkissa. Mutta kukin tavallaan.

Link to comment

Kurkku x 4 = pääsuutin. Jotenkin muistelen tuollaista kaavaa jostain, eli tuolla olisi hyvä lähteä liikkeelle. Näin ollen 36 kurkuilla 145 olis lähtökohta. Mulla on 40 rungoissa 36 kurkut, mutta enpä muista mitkä suuttimet. Moottorilla kokoa reilusti alle 2 litraa, joten ei voi verrata teihin rookerimiehiin, mutta kyllä sillä ihan hyvin ajelee.

 

t. Mika

Link to comment
Guest Kimmo Antikainen

Itse en alkaisi normaaliin seosmittariin panostamaan, Innovate LC-1 laajakaistaversio taitaa olla tällähetkellä paras vaihtoehto hintalaatusuhteeltaan bensiinimoottorin seoksia säätäessä.

 

VPV-motorsportilta saa muuten myös tuollaista vastaavaa kuin FMI 1.4, ja hinta taisi olla hieman huokeempi.

Link to comment
Guest Raggare

Innovate LC-1 + Bosch LSU 195.00 €

vpv myy tuota settiä tuoho hintaan, mittarihan siitä uupuu, mutta eikös sen saa vaik läppäriinki näppärästi

Link to comment
Guest Kimmo Antikainen

taitaa olla kevät tarjouksia ilmassa ku eroa ei jää ku 20e. 170e/190e

 

Huomasit varmaan että tuossa normaalissa on tuo itse mittari mukana, laajakaistaversiossa ei.

Link to comment

Miksi laajakaista-anturi? Eikös nykyautojen omat lambdakorjaukset mitata ihan perusanturilla? Pystyykö kuplan kaasarit säätämään paremmin/tarkemmin kun on laajakaista?

 

t. Mika jolla perusanturi ja perusmittari

Link to comment

Mut tavan lambdahan mittaa stokioaluetta. Jos siitä mennään johonkin suuntaan, niin se kertoo suunnan, muttei kuin paljon.

Laajakaista näyttää pedaalipohjassakin kiihdytyksen seoksen eli kuinka paljon ollaan rikkaalla tai laihalla.

Eipä sitä mittaria tartte kokoaikaa olla. Kun se on kerran säädetty, niin thats it.

Voihan sitä aina silloin tällöin tsekata onko kohillaan.

Link to comment

Peruslambdan arvot vaihtelee jo pakolämpöjen mukaan. Ja tosiaan tarkkuus on ihan eri luokkaa, nykyautoista noi laajakaistatki on alunperin nyppästy joten kyllä niitä tehtaatkin käyttävät.

Link to comment
Peruslambdan arvot vaihtelee jo pakolämpöjen mukaan. Ja tosiaan tarkkuus on ihan eri luokkaa, nykyautoista noi laajakaistatki on alunperin nyppästy joten kyllä niitä tehtaatkin käyttävät.

 

Eli laajakaista-anturi antaa arvoja pakolämpötilasta riippumatta? Okei, tarkoitin nykyautoille ehkä hieman vanhempia kuin viimeisimpien EU-päästönormien autoja. Eli suurin osa tällä hetkellä liikenteestä olevista autoista (90-luvun autot) on peruslambdalla, vai onko?

 

En näemmä usko ennenkuin itse kokeilen, mutta jotenkin vain tuntuu että peruslambdallakin on saanut selville laittaako 170 vai 180 pääsuuttimen. Kaasarihommissa kun ei pääse kovinkaan absoluuttiseen tarkkuuteen.

 

t. Mika

Link to comment

Peruslambda riittaa aivan hyvin. Jos seokset on niin totaalisen metsassa etta peruslambdan asteikko loppuu kesken, niin pitaa olla aika tumpelo jos ei tieda ollaanko aivan saatanan rikkaalla, vai aivan saatanan laihalla. Niissa arvoissa ei ole mitaan hienosaatamista, silloin muutetaan suutinkokona kerralla monta pykalaa, kunnes lambda alkaa nayttamaan jotain jarkevia arvoja sille ominaisella alueella. Silla alueella sitten tehdaan hienosaatoja, ja siina vaiheessa tiedetaan hyvinkin tarkasti ollaanko laihalla vai rikkaalla. Tasmalleen samalla tarkkuudella jopoa kuin mihin laajakaista pystyy...

 

Siina vaiheessa kun kone hadin tuskin edes kay, ei minua edes kiinnosta nahda laajakaistan antamia aaripaita hipovia arvoja. Niilla ei ole minkaan valtakunnan arvoa mulle, kun tiedan etta metsassa ollaan niin syvalla ettei ilman traktoria pois paase.... ei silloin kiinnosta pikkumuutokset. Miksi maksaa turhasta tiedosta?

 

Jan

Link to comment
Guest Kimmo Antikainen

Ei se nyt ihan noinkaan ole, laajakaistanen kun antaa oikeita arvoja mm. lämpötilasta riippumatta pitäen yleisesti ottaen aina tarkemmin kutinsa.

 

Mielestäni tuo 200e ei ole mikään älytön hinta tuosta laajakaistasetistä, hieman vain kapeakaistaista kalliimpi ja liitäntämahdollisuudetkin on ihan eriluokkaa. Vähän sama kuin vertaisi kahta erilaista kierroslukumittaria joista toinen näyttää jetsulleen ja toinen vähän sinne suuntaan.

 

Ääripäät nyt tajuaa ja tuntee ilman mittariakin, mennäänkö rikkaalla vai laihalla.

Link to comment

Itse en kyllä näe tuolle laajakaistalle mitään käyttöä, mutta jos haluaa hifistellä ja rahaa on liikaa, niin mikäs siinä sitten.

 

FMI:llä ja motonetin halvimalla (lue: lämmittämättömällä) lampaansonta-anturilla on ihan hyvin pärjätty näissä kapinoissa.

 

Kumminkin se kone pitää ajaa lämpöiseksi ja kumminkin sillä pitää ajaa pitempään eri kuormitustilanteissa, että näkee kuinka säädöt kohdallaan.

 

Sitten toinen hyvä mittari on kyllä korvat. Hyvin säädetty kone käy silleen kivasti.

Link to comment
Peruslambda riittaa aivan hyvin. Jos seokset on niin totaalisen metsassa etta peruslambdan asteikko loppuu kesken, niin pitaa olla aika tumpelo jos ei tieda ollaanko aivan saatanan rikkaalla, vai aivan saatanan laihalla. Niissa arvoissa ei ole mitaan hienosaatamista, silloin muutetaan suutinkokona kerralla monta pykalaa, kunnes lambda alkaa nayttamaan jotain jarkevia arvoja sille ominaisella alueella. Silla alueella sitten tehdaan hienosaatoja, ja siina vaiheessa tiedetaan hyvinkin tarkasti ollaanko laihalla vai rikkaalla. Tasmalleen samalla tarkkuudella jopoa kuin mihin laajakaista pystyy...

 

Siina vaiheessa kun kone hadin tuskin edes kay, ei minua edes kiinnosta nahda laajakaistan antamia aaripaita hipovia arvoja. Niilla ei ole minkaan valtakunnan arvoa mulle, kun tiedan etta metsassa ollaan niin syvalla ettei ilman traktoria pois paase.... ei silloin kiinnosta pikkumuutokset. Miksi maksaa turhasta tiedosta?

 

Jan

 

Mikä asteikko? Mittaa skoopilla mitä se perinteinen happi-anturi oikein tekee...Perinteinen lambda näyttää vain suunnan. 0,1-0,3V (riippuen maatason kellutuksesta/mistä mitataan) rikkaalle ja 0,7-0,9V laihalle (edelleen riippuen kellutuksesta. Ei siellä ole mitään välimuotoa. Rikas/laiha tarkoittaa perinteisen anturin kohdalla 14,7:1 seoksesta hyppäystä ala tai yläjännitteeseen eikä mitään muuta. Laajakaista mittaa/tuottaa tietoa dieselin törkeästä ilmaylijäämästä virivirikoneiden vaatimaan toiseen ääripäähän ja kaikkea siltä väliltä. Laajakaistan suomat edut verrattuna perinteiseen ovat aika selkeät: koko käyttö/säätöalueelta saatavaa infoa reaaliajassa, eikä vain suuntimia missä suunnassa ollaan.

Link to comment
Guest Kimmo Antikainen

Mikä asteikko? Mittaa skoopilla mitä se perinteinen happi-anturi oikein tekee...Perinteinen lambda näyttää vain suunnan. 0,1-0,3V (riippuen maatason kellutuksesta/mistä mitataan) rikkaalle ja 0,7-0,9V laihalle (edelleen riippuen kellutuksesta. Ei siellä ole mitään välimuotoa. Rikas/laiha tarkoittaa perinteisen anturin kohdalla 14,7:1 seoksesta hyppäystä ala tai yläjännitteeseen eikä mitään muuta. Laajakaista mittaa/tuottaa tietoa dieselin törkeästä ilmaylijäämästä virivirikoneiden vaatimaan toiseen ääripäähän ja kaikkea siltä väliltä. Laajakaistan suomat edut verrattuna perinteiseen ovat aika selkeät: koko käyttö/säätöalueelta saatavaa infoa reaaliajassa, eikä vain suuntimia missä suunnassa ollaan.

 

Veit jalat suustani. Lisäksi tiedonkeruumahdollisuus tietokoneella tekee mielestäni hyvän lisän tuohon Innovateen.

 

lainattu sivustolta: http://www.fastcarskotka.com/tekniikka/bosch/seos.htm

 

Normaali anturi

 

Perinteisellä lambda-anturilla varustettu suiskutusjärjestelmä ei voi käyttää esim. kiihdytystilanteessa lambda-arvoa ruiskutuksen ohjaukseen, sillä seossuhde menee kiihdytettäessä yli anturin mitta-alueen. Tässä tilanteessa seos säädetään muiden antureiden tiedon perusteella.

 

Laajakaista-anturi

 

Pystyy mittaamaan todellisen seossuhteen myös kovilla kuormituksilla, koska se voi sisältää useita eri happipitoisuusmäärille säädettyjä antureita sekä lämpötila kompensoinnin. Käytetään yleensä kilpa-autoissa, sekä joissain sarjavalmisteisissa autoissa.

Link to comment

Jos kaikkitietävät virittäjävelhomme Ritariässä ja Bugfuel rakentais yhdessä kilpurin, niin siitä tulis Suomen nopein!!

 

-tOmi-

 

 

Peruslambda riittaa aivan hyvin. Jos seokset on niin totaalisen metsassa etta peruslambdan asteikko loppuu kesken, niin pitaa olla aika tumpelo jos ei tieda ollaanko aivan saatanan rikkaalla, vai aivan saatanan laihalla. Niissa arvoissa ei ole mitaan hienosaatamista, silloin muutetaan suutinkokona kerralla monta pykalaa, kunnes lambda alkaa nayttamaan jotain jarkevia arvoja sille ominaisella alueella. Silla alueella sitten tehdaan hienosaatoja, ja siina vaiheessa tiedetaan hyvinkin tarkasti ollaanko laihalla vai rikkaalla. Tasmalleen samalla tarkkuudella jopoa kuin mihin laajakaista pystyy...

 

Siina vaiheessa kun kone hadin tuskin edes kay, ei minua edes kiinnosta nahda laajakaistan antamia aaripaita hipovia arvoja. Niilla ei ole minkaan valtakunnan arvoa mulle, kun tiedan etta metsassa ollaan niin syvalla ettei ilman traktoria pois paase.... ei silloin kiinnosta pikkumuutokset. Miksi maksaa turhasta tiedosta?

 

Jan

Link to comment

Voi pojat teidän kanssanne. Nyt pitäis sitten vielä ostaa oskilloskooppi ja mittailla sillä antureita. Kun saan kaasarit perinteisellä lampaadalla säädettyä, niin täytyy sitten joskus lainata ja kokeilla tuollaista haitekkia ja katsoa kuinka paljon suutinarvot siitä sitten muuttuu. Kokeilemisen arvoinen juttu!

 

t. Mika

 

ps. Tosin sen skoopin taidan unohtaa...

Link to comment

Jos illalla kännissä askartelis-paskartelis tämänkin jutustelun kahteen eri viestiketjuun niin alunperin ajatuksenani ollut "kokemuksia siitä miten säädimme moottoria vaikka sen kirja-arvojen mukaan olisi pitänyt olla jo säädöissä" (huom. 45 ja 48 delloissa se yleiskerroin on 4.2) voisi olla helpompaa luettavaa :)

 

Anturin paremmuuksista ja eroista kun saisi jo oman säikeensäkin joka olisi sekin helpommin lähestyttävä, kun luulen että tavan ja laajakaistan ero ei kiinnosta ihan kaikkia niitä jotka kaasareitaan ropaa...

 

...NII ja vielä tuo meidän suppeakaista-anturi + fmi1.4 näytti kyllä meille ainakin ihan riittävän tarkkaan. Toki se sammui moottorijarrutuksissa ja näytti rikasta sen aikaa kun kiihdytyspumppu toimi, mutta ihan äärimmäisen helposti siitä kyllä näki missä ollaan menossa. Ruiskunohjausvehkeet erikseen, tosin eiköhän sekin tuolla onnistuisi. Jep ja anturi oli lämmitetty.

 

Puavo @ www.dwl.fi

Link to comment

Juu ei siihen mitään skuuppeja tarvita.

 

Samaa mieltä kyllä että ei kaasarikoneissa niin suurta hyötyä voi saada kun siinä on kuitenkin rajoituksensa. Peruslambda on huomattavasti parempi kuin ei mitään.

 

Jos hi-tech linjalle lähdetään niin tunkea ohjaamon täyteen erinäisiä mittareita. Sitten kun haluaa mitata kansia, pakolämpöjä jne ja säätää bensaa ja sytkää niiden perusteella, alkaa jo tulemaan tarkasta seossuhteestakin enemmän hyötyä.

 

Ohjelmoitava boksi ja laajakaista perään niin saa jo suoraan määriteltyä halutun seossuhteen kuorman ja kierrosalueen suhteen taulukolla.

Link to comment

Mie oon tehny silleen, että pistänyt molempiin saman kokoiset suuttimet (vaimitkänenytsielläformulantakanaolivatkaan) ja ruuvanut molemmista säätöruuveja yhtä paljon.

 

Main jet = pääsuutin

idle jet = tyhjäkäyntisuutin

 

Sellainen varoituksen sananen, että jos netistä tulostatte weberin ohjeita, niin jenkeillä on ilmeisesti pikkasen erilaisia idffiä kuin meillä täällä köyhälässä. Noissa ohjeissa perussäädöissä annetaan ohjeeksi kääntää 1,5 kierrosta ja se on liian vähän. Olisko 4 sopivampi määrä?

Link to comment
Jos kaikkitietävät virittäjävelhomme Ritariässä ja Bugfuel rakentais yhdessä kilpurin, niin siitä tulis Suomen nopein!!

 

 

Noilla kahdella on hieman etäisyyttä tehdä säätöjä yhdessä!

 

 

Ei se haittaa, ma voin puhelimitse kuunnella koneen kayntiaanta ja kertoa ollaanko laihalla vai ei ;) Samalla hoituu sytkaennakotkin :D

 

 

Laajakaistalla on paikkansa, ja tarpeensa, mutta aiheessa jos pysytaan niin kuplan metritoleranssi-maamoottori-kaasarikoneessa siita ei ole juuri enempaa hyotya kuin kapeakaistaisesta. SAATAJAN kokemus on paljon tarkeampi tekija. Harvalla kuplassaan on moottorinohjausjarjestelma ja bensansyoton hallinta sellaiset milla voisi hyodyntaa laajakaistan edut.

 

Toki jos saatajalla ei ole kokemusta eika nappituntumaa, niin laajakaista voi ollakin ihan kiva apu.... mutta sellaisen saatajan saadettavaksi en autoani veisi alun alkaenkaan :D

 

 

Jan

Link to comment
jees jees lambda hommattu ja tiistaina tulee mittari. kysymys. laitanko anturin kuten kysyinkin jo käärmekseen vai putkeen? eli siihen kohtaan jossa kaikki putket yhtyy vai vasta putken kurviin? mielipiteitä!

 

Ma oon laittanu kollektorin jalkeen tulevaan putkeen ennen vaimenninta. Mieluusti suoraan kohtaan jos mahdollista, ja joku min. 15cm kollektorista jotta se saa kaikkien neljan ensioputkien kaasut tasaisesti. Mutkassa se sisakurvi lienee huono kohta, en tieda varmaksi paljonko vaikuttaa. Itse pyrin laittamaan suoraan kohtaan putkea. Lammitetyn lambdan voi laittaa aika kauas pakosarjasta. En kuitenkaan laittais vaimentimen jalkeen :)

 

 

Jan

Link to comment

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.

Guest
Reply to this topic...

×   Pasted as rich text.   Paste as plain text instead

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.

×
×
  • Create New...