Dellorto DRLA 40 säädöt

[Atsu]

Mulla on 1800cc koneessa otsikon mukainen Dellorto keskikaasarina. Kone ei kuitenkaan tyhjäkäynnillä käy tasaisesti ja sammuu alhaisilla kierroksilla. Onko ton yhden tyhjäkäyntisuuttimen tarkoitus olla umpinainen, että korjaantuisko homma vaihtamalla sen? Vai oisko suuttimet väärää kokoa. Käy vähän paremmin peittämällä hieman imuaukot. Liitin mukaan kuvan:

 

http://img100.imageshack.us/my.php?image=ylaga6.jpg

 

Imu/pakovuotoja ei ole.

 

Puristukset 11-11.5kp, sytytys pitäis olla kohdallaan.

 

Suuttimet:

Tyhkäkäynti 55

Pääsuutin 165

Ilma 170

 

Lisäksi jos joku osaa antaa varmennuksen siihen mitä ympyröidyt ruuvit säätävät:

http://img377.imageshack.us/my.php?image=etuer9.jpg

 

Edit: en näköjään osannut laittaa kuvia, no jos kopioitte tuosta.

[DWL_Puavo]

Molempien tyhjäkäyntisuuttimien runkojen pitäisi olla umpinaisia. En ole tuollaista onttoa nähnytkään aiemmin.

 

Nurkkakaasareiksi tyhjäkäyntisuutin olisi ihan kohdallaan mutta keskikaasarille se on aika pieni. 65 toimisi varmaan paremmin.

 

Rengastetut ruuvit ovat tyhjäkäyntipiirin säätöneulat. Normaalisti pohjastapäin uloskierrettynä 2-3 kierrosta pitäisi olla kohdallaan.

 

...sisäkurkun koko on myös hyvin vaikuttava tekijä. Tuon kokoiseen koneeseen ehkä 30-36 väliin sattuisi. Nämä ei sitten ole tietenkään ihan ehdottomia lukuja :)

 

Puavo @ dwl

[mikan]

Samaa mieltä, eli tyhjäkäyntisuutin saisi todennäköisesti olla suurempi. Lambda-mittari on aina fiksu hankinta!

 

Mulla oli 92x69 koneessa 1 x 40 DRLA ja siinä seuraavat säädöt:

sisäkurkku 32

ilmasuutin 180

pääsuutin 190

tyhjäkäynti 65

seosputki 2

 

Tosin kyseessä oli ahdettu peli, joten pääsuuttimen ja ilmasuuttimen suhde on erilainen kuin vapareissa.

 

Sitten yhdessä 1584 vaparissa oli myös keskellä Dellorto DRLA 40. Sisäkurkut 30, seosputki 9164.2, pääsuutin 140, tyhjäkäyntisuutin 58, kiihdytyspumppu 53. Ilmasuutinta en valitettavasti muista.

 

t. Mika

[Guest]

ei tosiaan ole tarkoitus olla toinen auki ja toinen ummessa! Jomminkummin pain molemmat.

noiden ekan kuvan keskella olevien matalampien suutintornien on tarkoitus olla auki, ja niiden alapaassa on varsinaiset paasuuttimet.

Pienemmat tornit on tyhjakayntisuuttimille.

 

Tokan kuvan ruuveilla saadetaan tyhjakayntiseosta, ruuveilla saa yhden suutinkoon puitteissa hienosaadettya seosta. Kaikissa dellortoissa ei noita ruuveja ole ollenkaan, niissa saadetaan pelkastaan suuttimia vaihtamalla erikokoisiin. Eli ne ei ole pakolliset mutta jos ja kun ne siella on, niin ne pitaa olla saadettyna about tasoihin keskenaan. Ja suuttimet tietty samankokoiset keskenaan.

 

Keskikaasari on aina tuskainen saada saatoihin, eika ikina saakaan yhta hyvin saadettya kuin nurkkatuplat. Keskikaasari on saadettava rikkaammalle mita vastaavat nurkkatuplat. Ja imusarja on keskikaasarikyhaelmissa oltava lammitettya mallia, jos haluaa minkaanlaista toivoa saada se kunnolla saatoihin :)

 

Kehotan hankkimaan nurkkatuplat. tai kottikarryllisen buranaa keskikaasarin saatoa varten. Mahdollista se on, mutta tyolasta.

[Racing]

30mm sisäkurkku on sopiva mielestäni topickin aloittajan koneeseen. itsellä joskus vastaava viritys ollut. 32mm katoaa jo alavääntöä huomattavasti ja ellei nokka ja kannet ole sitä luokkaa että vetoa piisaa 7000rpm asti niin et tarvitse isompia kurkkuja.

[Atsu]

Tossa on nyt näköjään 32 kurkut, eli jos kokeilisi noita kolmekymppisiä. Ja vaikka sitä 65 tyhjäkäyntisuutinta. Mistähän noita kantsis alkaa metsästämään?

 

Kone on 1-reikäkansilla, joten en ainakaan tähän hätään löytänyt valmiina lyhyitä imusarjoja tolle et sais nurkkatuplat.

[mikan]

Tossa on nyt näköjään 32 kurkut, eli jos kokeilisi noita kolmekymppisiä. Ja vaikka sitä 65 tyhjäkäyntisuutinta. Mistähän noita kantsis alkaa metsästämään?

 

Kone on 1-reikäkansilla, joten en ainakaan tähän hätään löytänyt valmiina lyhyitä imusarjoja tolle et sais nurkkatuplat.

 

Kaasariosien suhteen löytyy vw-henkinen apu tuolta: http://www.freetechnics.fi/

 

Vai että 1-reikäkansilla oleva 1800 jossa reilut 11 rutut ja keskituplalla. No kaikkea sitä kuulee, kun vanhaksi elää! Jos kannet pitää säilyttää, niin nurkkiin 1-kurkkuiset kardonit lienee oikea valinta.

 

t. Mika

[Atsu]

 

Vai että 1-reikäkansilla oleva 1800 jossa reilut 11 rutut ja keskituplalla. No kaikkea sitä kuulee, kun vanhaksi elää! Jos kannet pitää säilyttää, niin nurkkiin 1-kurkkuiset kardonit lienee oikea valinta.

 

t. Mika

 

:D

 

Tuli itsekin tota naurettua. Auton mukana tullut kone ja on tolle kyllä kaikennäköstä tehty. Näillä nyt mennään, kun toi on kasattukin jo. Tosin saas nähdä kuinka kauan mennään ;)

 

Löysinkin tuon Freetechnicsin tossa aikaisemmin myös. Täytyypä kysellä sieltä.

[Guest esa n.]

Sitten yhdessä 1584 vaparissa oli myös keskellä Dellorto DRLA 40. Sisäkurkut 30, seosputki 9164.2, pääsuutin 140, tyhjäkäyntisuutin 58, kiihdytyspumppu 53. Ilmasuutinta en valitettavasti muista.

 

Mitä eroa on sepsputkilla 9164.2 ja 9164.1? Itsellä nuo ykköset nurkkatuplissa ja arveluttaa että tilaisinko kakkoset kun niitä jatkuvasti ehdotellaan kaikkiin kokoonpanoihin.. Konetta ei ole vielä edes koekäytetty.

-esa

[hezekiel]

Jatkan tähän vanhaan kun aihepiiri liippaa sopivasti aika läheltä:

 

Kone 1600 miedolla virinokalla ja käärmeenpesällä, 1x DRLA 40. Seosmittarin mukaan mennään tukevasti rikkaalla koko ajan, ainoastaan kevyellä kaasutuksella jostain 3500rpm pinnasta käy aavistuksen verran vähemmän rikkaalla. Kaasuläppiä oli ruuvattu aika isolle joutokäynnillä, päästin läpän säätöä takaisin ja avasin ohitusilmakanavia sen sijaan. Samaten bensan pinta oli useita millejä liian alhaalla.

 

Kaasarissa on tällä hetkellä:

 

Kurkut 28

Pääsuuttimet 150

Seosputket 9164.2

Tk-suuttimet 52

Tksp 7850.1

Ilmasuuttimia oli tinailtu ja porailtu joten mahdotonta sanoa.

 

Kannattaisiko harkita 30mm kurkkuja? Minkä kokoiset ilmasuuttimet ostan että pääsee noista poratuista eroon? Tyhjäkäyntisuuttimia voinee pienentää koska seosruuvit ovat vain 1,5 kierrosta auki ja pienellä kuormalla mennään rikkaalla?

[DWL_Puavo]

Isommat kurkut ei oikein keskikaasariasennuksessa oo suositeltavat. Sinänsä yllättävää että 52 tyhjäkäynnillä keskikaasari käy rikkaalla kun monesti keskikaasariasennukseen joutuu laittamaan selvästi isommat tk:t kuin nurkkakaasareissa. Siis tyyliin 65-70. Voisiko olla että tyhjäkäyntisuuttimia olis kairattu isommiksi?

 

Lisäilmasuuttimiksi sopii 180:t lähes poikkeuksetta.

 

150 pääsuuttimet on isommasta päästä noilla sisäkurkuilla mutta keskikaasariasennuksessa todennäköisesti ihan hyvät.

 

Dellortokirja sanoo 1600-koneen vakiosetiksi keskikaasarilla 28 kurkut, 60 tyhjäkäyntisuuttimet, 150 pääsuuttimet, 170 lisäilmat ja 55 kiihdytyspumpun suuttimet. Seosputket just nuo .2:t.

 

Jos haluaa olla kokeellinen, voi lantrata bensaa RE85:llä ja siten laihentaa seosta.

[JariG_]

Nostellaampa taas ylös vanhaa topiccia. Vanha 1700cc korvataan Valtonen mallin 1915cc koneella. Vanhasta hyötykäyttöön 40drla kylmällä imusarjalla, 009 jakaja. Yksi lihakunnan laatikollinen on 2r kansia joista toivottavasti löytyy ehta pari jos nuo vanhassa paikallaan olevat pirratut kannet ei  ole enää elinkelpoiset. Käärmeenpesä ilman lämmönvaihtimia pakopuolella.

 

Olisiko velhoilla loitsukirjassa reseptiä lähtökohdaksi kaasarin säätöihin? 

 

Huoltosarja tuohon täytyy laittaa kans, update kittiin ei taida pörsi revetä vielä.. vai sekö se autuaaksi tekisi? 😀

 

[DWL_Puavo]

Eiköhän tuo hyvin samalla kaavalla menisi vähän suurentaen, eli jotain tämmöstä:

 

28-30 sisäkurkut, 60-65 tyhjäkäyntisuuttimet, 150-160 pääsuuttimet, 180 lisäilmat ja 50-60 kiihdytyspumpun suuttimet. Seosputket yleisimmät .2:t.

 

Kylmä imari + 009 -kombosta ei varmasti tee autuasta tuo update kitti, kyllä mie nekin rahat säästäisin tuplakaasarisettiin + alipaineelliseen jakajaan 😀

[JariG_]

Suurkiitokset tästä! Täytyy riipiä auki ja katsoa mitä sieltä lähteissään löytyy ja tilata puuttuvat reseptin mukaiset säätöosat sitten huoltosatsin kaverina.

 

Odotusarvona on että kylmän imarin ongelmat ei ainakaan helpota jos tällä kertaa tilkitään kaikki moottoritilan pellitkin asianmukaisesti paikalleen.

(Edellisellä kierroksella ja nuoruuden innolla thermotecillä kääritty pakosarja sai piisata kun pellit ei enää mahtuneet paikalleen 🙈)

 

 

[metake]

Muuten puavon kanssa samoilla linjoilla, mutta keskikaasariasennukseen laittaisin kyllä seosputket nr. 3 jotta saa siirtymäaluetta rikastettua.


Sent from my iPhone using Tapatalk

[metake]

Kylmä imari + 009 -kombosta ei varmasti tee autuasta tuo update kitti, kyllä mie nekin rahat säästäisin tuplakaasarisettiin + alipaineelliseen jakajaan

Olisin kovin utelias kuulemaan perusteluja alipainejakajan käytölle tuplien kanssa?



Sent from my iPhone using Tapatalk

[wp]

8 hours ago, metake said:

 

Olisin kovin utelias kuulemaan perusteluja alipainejakajan käytölle tuplien kanssa?



Sent from my iPhone using Tapatalk

 

 

Osakuorma-alueella saisi olla enemmän ennakkoa, sen näkee hyvin sytytyskartoista kun niitä tutkii. Ainoa hankaluus on että alipainekelloja pitäisi olla usealla eri jäykkyisellä jousella niin voisi hakea kuhunkin moottoriin sopivimman. Vakiokellot ovat tuplille usein hieman liian jäykkiä ja ennakkoa hieman liikaa mutta sitä on helppo rajata.

 

[metake]

3 hours ago, wp said:

 

Osakuorma-alueella saisi olla enemmän ennakkoa, sen näkee hyvin sytytyskartoista kun niitä tutkii. Ainoa hankaluus on että alipainekelloja pitäisi olla usealla eri jäykkyisellä jousella niin voisi hakea kuhunkin moottoriin sopivimman. Vakiokellot ovat tuplille usein hieman liian jäykkiä ja ennakkoa hieman liikaa mutta sitä on helppo rajata.

 

Kyllä, juuri tätä vartenhan alipaine-ennakko on, mutta edellytyksenä toki on että seos menee laihalle, kuten osakuorma-alueella kuuluisikin. Tuplilla hyvin usein tuota osakuorma-alueen laihalle menoa ei tapahdu, tai se on paljon lievempää kuin vakiokaasarilla, siksi tuon alipaine säädön kyseenalaistin tuplien kanssa.

 

Tätä olen joskus koettanut etsiä, että mikä olisi oikea suhde lisätä ennakkoa seoksen laihenemisen suhteen, mutta en ole sitä mistään löytänyt. Jos seos siis menee osakuorma-alueella laihalle x yksikköä, niin paljonko pitää lisätä ennakkoa jotta kokonaisuus olisi hyvä? Ja mikä olisi hyvä seossuhde tuolle osakuorma-alueelle, eli paljonko sen pitäisi olla laihalla?

[JariG_]

13 hours ago, metake said:

Muuten puavon kanssa samoilla linjoilla, mutta keskikaasariasennukseen laittaisin kyllä seosputket nr. 3 jotta saa siirtymäaluetta rikastettua.
 

 

Katotaan mitä sieltä sisältä löytyy kun seuraavat iltavapaat vie talliin mutta vanhalla setupilla kaipasi kakkua juuri tänne.

 

47 minutes ago, metake said:

 Tuplilla hyvin usein tuota osakuorma-alueen laihalle menoa ei tapahdu, tai se on paljon lievempää kuin vakiokaasarilla, siksi tuon alipaine säädön kyseenalaistin tuplien kanssa.

 

Ja tämäkin ilmiö oli nähtävissä vanhan 1700 kanssa.

 

 

Ainakin jos ritariässämallin FMI seosmittariin oli uskominen. Saattoi se kyllä höperehtiäkin johtuen anturin sijoituksesta heti kollektorin jälkeen 90deg mutkan sisäkurviin. Tilaa kun ei muualla ollut.. Tyhjäkäynnillä ainakin sykki kauniisti 🙂 Toki vanhassa setissä oli varmaan monta muutakin asiaa pielessä, koitetaan nyt saada parempaan jiiriin.

 

009:llä on pakko pärjätä nyt, pari muutakin rahareikää taitaa olla vielä edessä ennenkuin sikalintta ähtärikammotus nielee taas asfalttia useamman vuoden levon jälkeen..

 

[wp]

10 hours ago, metake said:

 

Kyllä, juuri tätä vartenhan alipaine-ennakko on, mutta edellytyksenä toki on että seos menee laihalle, kuten osakuorma-alueella kuuluisikin. Tuplilla hyvin usein tuota osakuorma-alueen laihalle menoa ei tapahdu, tai se on paljon lievempää kuin vakiokaasarilla, siksi tuon alipaine säädön kyseenalaistin tuplien kanssa.

 

Tätä olen joskus koettanut etsiä, että mikä olisi oikea suhde lisätä ennakkoa seoksen laihenemisen suhteen, mutta en ole sitä mistään löytänyt. Jos seos siis menee osakuorma-alueella laihalle x yksikköä, niin paljonko pitää lisätä ennakkoa jotta kokonaisuus olisi hyvä? Ja mikä olisi hyvä seossuhde tuolle osakuorma-alueelle, eli paljonko sen pitäisi olla laihalla?

 

Lambdan vaikutuksesta palonopeuteen ohessa yksinkertainen kaavio.

Moottorin toimiessa osakuormalla ennakkoon vaikuttavia muuttujia on niin paljon ettei valmiita kaavoja ja ohjearvoja ole.

Laihin seos millä moottori suostuu ajettavuuden kärsimättä toimimaan on kullekin moottorille yksilöllinen ja riippuvainen käytetystä sytytysennakosta.

Parhaan polttoainetalouden ja ajettavuuden kompromissi vaatii aina molempien säätämistä samanaikaisesti ja on myös nykyaikaisten

moottorinohjausjärjestelmien karttojen säädössä eniten aikaa vievä vaihe.

 

"tai se on paljon lievempää kuin vakiokaasarilla, siksi tuon alipaine säädön kyseenalaistin tuplien kanssa"

Vai ovatko tuplat kuitenkin tarpeettoman rikkaalla.....oikeilla ennakoilla voisi ajaa yhtä laihoilla tai laihemmillakin seoksilla ilman että ajettavuus kärsii.

Itsellä pistänyt usein silmään kuinka pienillä / laihoilla tyhjäkäyntisuuttimilla/pitimillä tehdasasenteiset tuplakaasutinmoottorit käyvät, esimerkiksi Alfa ja Lotus