Leaderboard

Autosolia jäi vielä, niin koklattiin sitä tohon askiinki vähä. Ja muut hilppeet puhallettiin ja kikkailtiin maalihommia. Eiku tilattiin vanssin latat juu niin se oliki

Turina jatkuu. Viime jaksosta jäi yksi merkittävä osa pois. Siinä nimittäin kun puukotin kyljen auki ja katselin tyytyväisenä aikaan saamaani tuhoa, huomasin, että kyljen takimmaisellekin palalla oli tehty jotain. Pala ei ollut käytännössä millään muulla kuin koriliimalla kiinni C-pilarissa. Myös takakulman ja tämän takimmaisen kylkipalan välinen sauma oli aivan liian iso. Siinä sitten tovin tutkin ja huomasin jälleen ”keskipokkauksessa” sauman. Tässä vaiheessa asiaan ei tullut vielä paneuduttua sen enempää. Mutta siis kuten jo edellisessä jaksossa, niin myös tässä jatkui massan poisto. Massan poiston ohessa tuli katsottua tarkemmin vielä ohjaamon lattiaa mikä alkuun oli tarkoitus säästää semmoisenaan ”hyvä kuntoisena”. Vähän kun taas tarkemmalla silmällä katsoi kävi ilmi, että onhan sekin nyt aivan paikkailtu ja reikäinen. Uusi punaisesta jäänyt lattia odotti myyntiä, eli se pois myytävien listalta ja vanha irti lentävällä. Jääkö tästä mitään jäljelle?!? Kaikki alkoi olla puhallusta vaille valmisteltuna ja puhallusaikakin jo sovittuna. Päätin nyt vielä tutkia vähän tuota aluksi mainittua takasivupeltiä. Tutkinnalla tällä kertaa tarkoitan, että jälleen vinku ja lentävä soi. Pelti tästä ”paikkasaumasta” irti ja kovasti olen tämän jälkeen uskotellut, että oli oikea ratkaisu. Kyllä tämä ainakin helpottaa tuon C-pilarin oikaisua, mikä muuten oli myös ruostunut jo irti alapäästään. Kaikenlaisia pieniä vaurioita sitä siis löytää kun alkaa vähän ehjää purkamaan 😂. Tulevaisuus näyttää saadaanko tuo sama pelti vielä siististi tähän takaisin. Puhalluspäivä oli 28.11.20. Tässäkin hommassa kaatoraudat osoittivat kätevyytensä. Eipä tarvinnut puhaltajan tehdä huonoissa asennoissa, vaan lähes koko auton pystyi puhaltamaan ”suorilta selin” kun välillä vähän pyöriteltiin ja käännettiin raudat toiselle puolelle. Tässä vaiheessa vielä erittäin ISO kiitos näin kirjallisesti Maanrakennus A.Viialalle joka hoiti itse puhalluksen ja nimeltä mainitsemattomalle kaverille = Kimmolle kuka: a. Alustavasti sopi puhalluksesta / välitti minulle tiedon puhaltajasta. b. Järjesti kuljetuskaluston. c. Tuli auttamaan lastaukset, purut ja hoitamaan vieläpä kuskin hommatkin, kun allekirjoittaneella ei kortti riitä vetää Combi Camppia raskaampaa vaunua 😄 Näissä aina monesti ajattelee, että eihän se ole kun vetää kärryä vaan, niinhän sitä vuonna 1996 "käsittelykulut" poliisille maksamalle pikku e:n saaneetkin tekee oli oikeasti kokemusta tai ei. Ei ne poliisit kohdalle satu. Tällä kertaa olisi pikavoitto napsahtanut paluumatkalla 400 metriä ennen tallia. Puhalluksessa ei nyt enää kovin isoja ylläreitä tullut. Tosin kaikki oli jo räävitty niin auki, että pakostikin lähes kaikki oli tiedossa. Ainoiksi ylläreiksi ehkä sanoisin takaluukun tiivisteuran ruostevaurioita. Näille en ole vielä tähän päivään mennessä keksinyt oikein järkevää korjauskeinoa, mutta jotenkin tuonne olisi peltiä saatava vaihdettua.

Parin viikon tauon jälkeen pääsi taas kolmosen kimppuun. Jarrut kävin renkaiden puoleisesta päästä läpi ja vaihtelin uutta sen mitä sinne tarvi. Eli oikeastaan kaikki takajarrurumpuja ja etujarrulevyjä lukuunottamatta. Tarkoitus olisi ollut levyt vielä vaihtaa, mutta koska vannekysymys on vielä vähän avoin, jätin entiset toistaiseksi paikalleen. On jopa todennäköistä, että yritän leimaa aikanaan nykyisillä Mangelseilla ja sitten katselen muuta tilalle. Jonkinmoinen himo olisi 17” vanteisiin, mutta niitä tunnetusti aika niukasti markkinoilla omalla pulttijaolla; Baby Fuchseja kaiketi saisi, en vain vielä oikein tiedä, miten ne miellyttää ja istuu kokonaisuuteen. Jarruputkia pitää jokunen pätkä vielä uusia, ennen kuin pääsee testaamaan, saako näillä osavaihdoilla jarrut pelaamaan. Virtalukko ohjauslukkoa lukuunottamatta oli tässä ohitettu erillisellä yleismallisella virtalukolla, jonka purin pois, ettei tarvisi kahdella avaimella värkkäillä. Uusin siis virtalukon pohjan mutta alkuperäinen pistoke virtalukonpohjan johtimien päästä on kadonnut johonkin aikojen saatossa. Saakohan sitä mistään uutta vai kokeilenko tehdä ihan vain liittimillä johdotukset? Onko tankinluukun avausmekanismi samanlainen kuin kuplassa? Muuten kyllä pelaa, mutta ”kahva” jäänyt jollain käteen ja joutuu tongilla käyttämään. Auton perästä nostin rekkarisyvennystä niin paljon, kuin oli mahdollista. Eli tässä tapauksessa ehkä kolme senttiä. Hioin, kittasin ja maalasin puskuria sen verran, että näkee senkin tulevaa ulkoasua vähän. Hyvästä en tiedä, mutta tällä mallilla ajattelin kuitenkin mennä hetken aikaa. Siihen saakka, että ehkä muuta keksin. Voi olla että puskurin värin osalta päädyn vielä vähän tummempaan, mutta tuollainen puolikiiltävä hopea itselläni oli siihen alkujaankin ajatuksissa. Toisena vaihtoehtona korinväri, mutta siitä vaihtoehdosta jo käytännössä luovuin. Kuvaa suoraan ja viistosta, puskuri nakattuna vain kyytiin, ei ole vielä kiinni. Pohjatöitä toki muutenkin sekä puskuriin että autoon kosolti tehtävänä: Etupuskurin otin seuraavaksi työn alle, joka on aihiona takapuskuria parempi. Eli sen saa värkättyä ihan yhdestä kappaleesta. Hattuhyllystä huomasin ottaa kuvan vielä ihan valmiinakin: En tiedä, enkä ole uskaltanut katsoa, miltä aluperäinen näyttää, ettei tule vertailtua. 🙂

Ja kattotelineessäkin ois kiinnikkeet 🤣

Tein uuden baaritiskin tallille. Kelpaa siihen sit nojailla jos ei ovaalin laitto nappaa.

Briteistä huudettu vanha Philipsin levari tuli fiksailtua, vaikka ihan siisti vielä olikin. Puuosien lakkaus, kannen myllytys, uusi parempi rca-johto ja virtajohto kotimaiseen tyyppiin, ja tietenkin perus mekaniikan rasvaaminen ym hifistely. Hyvin kyllä soi 70-luvun alun soitin 😎