kerkko

Kiitos. Saamme varmaan vähän lisää kuvia ja muutakin kun arkistojen pöyhiminen etenee. K.

...keväällä 1981. K.

Miten nuo edullisemmat renkaat kestävät? Onko kulutuksessa eroa kalliimpiin. Omilla ensiasennusrenkaillani (Bridgestone 215 16 60) ajoin 90 000 km, tuosta siis talvirengaskilometrit poistettuna.

Ok, kunhan tuli mieleen. On muutoin hieno ja aktiivinen paikka. Ja toivottavasti paikka swapille löytyy. K.

Voisiko ajatella Lahden moottoripyörämuseota? Jokatapauksessa harmi että pitkään hyvin toiminut paikka meni. T. K.

Omasta kuplastani vm. 1966 katkesi vääntösauva toukokuulla 1981 matkalla Rivieralle. Onneksi katkesi ulkopäästä, sain vanhan vedettyä ulos ja uuden jostakin päin Stuttgartia. T. K.

Suurella vaivalla ähtäröity? K.

Epoksin ja alumiinin kanssa askarreleena ei osaisi odottaa hyviä eikä pysyviä tuloksia. Mutta mielenkiinnolla ja kannustaen odotamme tuloksia. Hienoa jos onnistuu! K.

Onhan noita penkkejä, nykykuplassakin (The Beetle) takapenkille mentäessä selkänoja toki taittuu mutta penkki myös siirtyy. Sama mekanismi varmaan kaikissa nykykaksiovisissa? K.

Hienoja! Kertoiko tarina kampi- ja nokka-akselien valmistamisesta? K.

On ne hienoja, kiitos kun tuot esille! K.

Onpa hieno työselostus, DIN- ja Werke-normien mukaan. K.

Kiitos, mielenkiintoinen. Aurinkokatto ei ollutkaan kovin kallis varuste auton hintaan verrattuna. Standad-malli oli kyllä ylivoimaisen edullinen. Ero sitten Exportin ja avon välillä ei niin suuri? K.

Hieno auto ja hieno tarina. Varusteen alkuperäinen nimi todella olikin Sonnendach. Nykyään eri valmistajien varustelistoissa on Schiebedach, joka lienee aina peltinen tai lasinen? Jopa se Twingon katto löytyy googlella nimenomaan Schiebedachina. Kieli kehittyy? Mikäköhän oli Sonnendachin hinta auton hintaan verrattuna silloin, nykykuplassahan lisä on n. 1 700 € / 22 000 €, eli reilusti alle 10 %. T. K.

Wir kämpfen fur Freiheit - Gott mit uns! (viitaten edellisen viestin kuvaan) K.

Deutsche Welle esittää jälleen mukavan VW-aiheisen pätkän Drive it -osiossaan. T. K.

Pianolankaa on saanut ainakin Ilmailukauppa Oy:stä Vantaalta metrin pätkissä, Teräskonttori Oy:stä vyyhdeissä. Toki valmiit jouset ovat itsetehtyjä mukavampia ja halvempia, joskus niitä ei vaan ole saanut. Ja jousikauppakin on jossakin. Itse olen myös keräillyt laitteista jousia odottamaan käyttöä (tai poisheittämistään). T. K.

Kiitos lehtiskannista, mukava juttu. K.

Pieniä jousiahan on helppo tehdä itse, kotikonstein kai milliseen pianolankaan asti. Nollakolmosesta nollakasiin olen vääntänyt sopivan akselin ympärille siten että lanka tulee esim. ruuvipenkin leukojen välissä olevien pyökin- tms. palojen läpi. Akselin päähän sitten on taivutettu sopiva vipu mistä veivataan kun lanka juoksee sieltä kovapuupalojen välistä ja akseli saa tukensa ruuvipenkistä. Valmiin jousiaihion päät taivutellaan pihdein haluttuun muotoon ja leikkauspinnat viilataan timanttiviilalla sileiksi. T. K.

Trigonometriaa ja viivaimia? K.

Muutamaa riviä alempana oli ihmettelijöille hyvä vastaus: "Hitta en , de växer inte på träd Mycket tjusig bil. Lycka till med försäljningen." Kesällä puhuin amerikkalaisen harrasteautoilijan kanssa hinnoista, valmis vanha harrasteauto hänen näkökulmastaan maksoi 50 000 USD, uusi Mustang 25 000 USD. Molemmilla on syynsä ja puolensa? T. K.

Malmilla olisikin lystiä! Taitaa Ilmailulaitoksen taksat vaan olla liikaa? Mutta kyllä Räyskäläkin toimii, lisää avustajia vaan silloin kun tarvitaan? K.

Olipa hieno tapahtuma jälleen. Kesän paras? Nopeita ja hienoja autoja, uusia ja vanhoja tuttuja, innovaatioita, rakenteluhenkeä, leppoisaa ilmapiiriä. Kiitos kaikille järjestelyihin osallistuneille sekä kuvasatoa tuottaneille! T. K.

Kuka ehtii antamaan ensimmäisen raportin paikanpäältä? Vissiin keliä piisaa. T. K.

Heh, tämä nauratti! K.