kerkko

Ei kai sen ole väliä mikä se on? Edellisessä meillä oli Birggs & Stratton, hirveä meteli ja iso kulutus. Nyt on Klippo missä Hondan moottori. Hiljainen, varma, helppo ja kulutus pieni.

Tuo oli jo liian surullista. Pyhäinhäväistys?

Kuuden korvilla? K.

Kiitoos, olipa mainio linkki! K.

Eiei, tuo on vanhakantaista. Mieluummin kirppuja hoidetaan luonnonmukaisesti Käfereillä. K.

...http://www.volkswagenlehti.fi/hannoverissa-restauroidaan-transportereita/ T. K.

Kiitoos. Vielä 80-luvun alussakin Kuplat olivat enempi käyttöautoja. Rakenneltuja moottoreita ei ollut paljoa. Eikä ollut osia nykytapaan saatavana eikä tietoakaan. Helsingistä on jäänyt mieleen yksi aivan erityisen hieno keltainen "cal looker", missä oli avoin moottori. Kenties aikansa hienoin Kupla Suomessa. Varmaan palstalaisista useampikin muistaa auton. Epäilemättä edelleen jossakin tallella. K.

Kiitos. Arvasinkin että tarkkasilmäisimmät löytävät kuvista vaikka mitä. K.

Keväällä 1982 auto sai Scatin osista tehdyn 1835-kuutioisen moottorin. VW-liikkeestä ostetut peruskorjatut (?) sylinterikannet avarrettiin koneistamossa isommille sylintereille ja venttiileille, kannen kanavia yritettiin avartaa itse. Etupyörät tulivat Skodasta. Kesäisin moottoritilan kansi oli yläreunastaan avoinna. Autolla ajettiin kai vuoteen 1985, jolloin voimansiirrosta rikkoontui jotakin. Kori meni romuttamolle, moottorin haki V8-lehdessä olleeseen myynti-ilmoitukseen ensimmäisenä vastannut kaveri Pohjanmaalle. Hauskaa, opettavaista ja työlästä oli. K.

Oslossa osui kirjakaupassa silloinkin jo vanha teos moottorien rakentelusta. Lisäpontta antoi V8:n artikkeli Kotten Tallgrenin kuplasta. Ensimmäinen oma moottori syntyi Scatin pakosarjan ja romukaupasta haettujen 1600-kuutioisen osien ympärille. Tällä moottorilla ajelin Rivieralle keväällä 1981. Joskus kokeiltiin öljynjäähdytystä moottorin ulkopuolellakin. Kaasuvivusto kotitekoinen.

Kuuskutonen 1300 maksoi varmaan 1400 mk syksyllä 1980. Oli alunperin vihreä, maalattiin aika nopeasti mustaksi. K.

Kiitos. Saamme varmaan vähän lisää kuvia ja muutakin kun arkistojen pöyhiminen etenee. K.

...keväällä 1981. K.

Miten nuo edullisemmat renkaat kestävät? Onko kulutuksessa eroa kalliimpiin. Omilla ensiasennusrenkaillani (Bridgestone 215 16 60) ajoin 90 000 km, tuosta siis talvirengaskilometrit poistettuna.

Ok, kunhan tuli mieleen. On muutoin hieno ja aktiivinen paikka. Ja toivottavasti paikka swapille löytyy. K.

Voisiko ajatella Lahden moottoripyörämuseota? Jokatapauksessa harmi että pitkään hyvin toiminut paikka meni. T. K.

Omasta kuplastani vm. 1966 katkesi vääntösauva toukokuulla 1981 matkalla Rivieralle. Onneksi katkesi ulkopäästä, sain vanhan vedettyä ulos ja uuden jostakin päin Stuttgartia. T. K.

Suurella vaivalla ähtäröity? K.

Epoksin ja alumiinin kanssa askarreleena ei osaisi odottaa hyviä eikä pysyviä tuloksia. Mutta mielenkiinnolla ja kannustaen odotamme tuloksia. Hienoa jos onnistuu! K.

Onhan noita penkkejä, nykykuplassakin (The Beetle) takapenkille mentäessä selkänoja toki taittuu mutta penkki myös siirtyy. Sama mekanismi varmaan kaikissa nykykaksiovisissa? K.

Hienoja! Kertoiko tarina kampi- ja nokka-akselien valmistamisesta? K.

On ne hienoja, kiitos kun tuot esille! K.

Onpa hieno työselostus, DIN- ja Werke-normien mukaan. K.

Kiitos, mielenkiintoinen. Aurinkokatto ei ollutkaan kovin kallis varuste auton hintaan verrattuna. Standad-malli oli kyllä ylivoimaisen edullinen. Ero sitten Exportin ja avon välillä ei niin suuri? K.

Hieno auto ja hieno tarina. Varusteen alkuperäinen nimi todella olikin Sonnendach. Nykyään eri valmistajien varustelistoissa on Schiebedach, joka lienee aina peltinen tai lasinen? Jopa se Twingon katto löytyy googlella nimenomaan Schiebedachina. Kieli kehittyy? Mikäköhän oli Sonnendachin hinta auton hintaan verrattuna silloin, nykykuplassahan lisä on n. 1 700 € / 22 000 €, eli reilusti alle 10 %. T. K.