metake

Kyllä

Laminoitu lasi ei sitten kestä oven lasina, että ihan tiedoksi jos siihen on tulossa ;)

Jos pystyt todistaan, että autossa on ollut mustat kilvet, niin sitten ei ole ongelmia. Esim. valokuva tai vanhan omistajan todistus asiasta. Mulla riitti vm. -74 moottoripyörässä se, että virkailijan mielestä alkuperäinen tunnus oli sellainen, että "sitä ei olisi valkoisena tehty", ZO-jotain. Edit: Ja lähes varma todiste on jos alkuperäinen tunnus on 5-merkkinen, valkopohjaiset kun olivat 6-merkkisiä. Edit2: muutamia lainauksia osoitteesta:http://www.kolumbus.fi/hak.helsinki/fi/rekisterinumero.htm Vuosina 1970-71 annettiin joillekin valtion laitoksille ja poliisille koekäyttöön uusia rekisterikilpiä, joissa oli valkoinen heijastava pohja ja mustat merkit. Vuonna 1972 tällaisia kilpiä, jotka ovat käytössä tänäkin päivänä, alettiin jakaa myös muihinkin ajoneuvoihin. Tässä uudessa entistä pitemmässä kilvessä on (yleensä aina) kuusi merkkiä; kolme kirjainta ja kolme numeroa. Kirjainta "D" ei ole periaatteessa vuoden 1972 jälkeen käytetty, sillä se on helppo sekoittaa O-kirjaimen kanssa. Tosin poikkeus vahvistaa säännön; muuan 1977 Audi 100 GLS kuuluu liikkuvan "AUD-1" -kilvillä. Maksulliseen kilpeen D-kirjaimen kuitenkin kuuluu saavan, vaikkapa ensimmäiseksi kirjaimeksi. Kirjaimia "F", "C", "Y" ja "G" ei käytetty enää kilven ensimmäisenä kirjaimena (pitkään aikaan) v. 1972 kilpiuudistuksen jälkeen. Uusien ajoneuvojen läänikohtaisista kilvistä luovuttiin lokakuussa 1989, ja tuolloin otettiin uudelleen käyttöön v:sta 1972 boikotissa olleet kilven ensimmäiset kirjaimet "G", "Y", "C" ja "F", ja lisäksi nyt J-kirjain saattoi olla ensimmäistä kertaa kilven ensimmäisenä kirjaimena.

6 viikkoa hommissa ihan vieressä Örebrossa, eikä kerinnyt käydä, arvaa harmittiko. No viikolla 24 taas menossa, jos sitten ehtis. www.holmgrensbuss.se

:) Eikun ajattelin, että jos ei mahottomasti ole peltitöitä, niin vois vielä lompakko kestää. Jälki varmaan olis priimaa, ja sijaitsis lähellä.

http://www.trianglemotor.com/fi/palvelu.htm

Eiku kikka ;P

Meikä on kuvassa se vasemmanpuoleinen...

Vastoin yleistä käsitystä karkaistun lasin leikkaus onnistuu, hiekkapuhaltamalla kuten joku jo mainitsikin. Ilmastointiteippiä paksuhko kerros, siten että ilmastointiteippi leikattavan kohdan molemmille puolille, väliin parin millin rako. Suojataan sopivalla kumimatolla tms. loppu lasi ja sitten vaan hiekkapuhallusta peliin ja puhallat lasin poikki. Kannattaa hieman harjoitella johonkin epäkuranttiin lasiin, harjoitus tunnetusti tekee mestarin.

Hyvä että toimii.. :)

No niin, eli tähänkö tapaan (siis mitä tekstissä selitetään)? http://neil.us/type3/tach/gossen03-d.jpg Eli puolalta nastasta 15 mittariin - ja mittarin toisesta nastasta sitten sulaketauluun, siihen mihin alunperin tuli puolalta 15.... Joten puolan 1 nastasta ei sitten vedetä mitään... Miten voin tuon mittarini särkeä - siis sähköllä? Tuosas Gossenissa lienee ihan sama kummin päin Gossenin nastoja käyttää - kun ei niissä ole mitään merkintöjäkään, paitsi maassa--- eh? -J Jeps, luin tuon ohjeen läpi ja mun mielestä tuo on juuri sellaine mittari, joka asennetaan puolan plussan väliin, tai ainakin noin sen itse asentaisin. Eli puolalle menevä plussa johto sopivasta kohtaa poikki ja päät yhdistät tuohon mittariin. Ja mittari pitää maadoittaa tuosta maadoitusnastasta, ei se muuten toimi...

Muistutetaas taas: Peugeot 205, 2-ovinen malli. Siinä on penkin kiskot joissa on kippi, korkeus suunnilleen normaalikiskojen verran. Kippi on kunnollista mallia joka samalla siirtää penkkiä eteenpäin, eli onnistuu kulku takapenkille ihan oikeesti. Eiköhän noita ranskiksia ole jo romikset pullollaan, tiedä sitten miten kupla hylkii ranskattaren osia :)

Nykyiset 3 tuumaiset vyöt on lähes poikkeuksetta vain FIA-hyväksyttyjä, eli niistä puuttuu E-hyväksyntä. Jotkut katsastusasemat on noista napisseet, jotkut eivät. Vanhemmat ja nykyiset 2-tuumaiset taasen on lähes poikkeuksetta E-hyväksynnällä, mutta ilman FIA-hyväksyntää.

Jotkut vanhat kiekkamittarit kytketään siten, että mittari asennetaan puolan PLUSSAN väliin. Eli virtalukolta plussa mittariin ja siitä jatketaan puolan plussaan, eli puolan sähkö tuodaan mittarin kautta. Etenkin englantilaiset harrasteneet tuollaista tapaa.

Venekäytössä kaiteet, tikkaat, kölirauta, vanttiruuvit, vinssit, yms, yms. on ihan pelkästään kiillotettua rosteria ja hyvin kiiltää vielä kymmenen vuoden päästäkin.

Tuo kolmen vuoden kuoleentumisaika koski piilofarmareita. -67 on rajana, eli sitä vanhemmat pakut saa sisustaa miten haluaa, vaikka bussiksi ja taisi olla niinkin, että henkilömäärän saa lisättyä myös? -70 ja -80 lukulaisten katsastamisessa bussiksi ei ole myöskään mitään ongelmaa, mutta toimenpide on hieman kallis, eli peritään autovero uuden auton mukaan.

Kun ei muuta osaa niin edes sitä ;) Oot selkeesti ammatiltas kirvesmies, nehän ei omista mittaa jolla sais senttiä tarkempia mittoja :) Niin ne yleensä onkin. Hyvä tulee myös jos vertaa takapyörän etureunoja etupyörän takareunoihin :D Tämä on kyllä ihan totta, mutta yleensä enemmän näkee sitä turhaa suurpiirteisyyttä. Eikä sitten vihreitä kasviksia kehon aukkoihin....

Jos siinä ohjeessa on mainittu vuosimalli 1973 ja siitä eteenpäin, niin todennäköisesti sulla on 1303:n uudempi iskari nyt käsissäsi. En tosin ole koskaan omissa käsisäni tuollaista uudempaa tolppaa pyöritellyt, joten en edes tiedä onko niihin irtopanoksia saatavana? Oikeasti 1973:ssa on vielä tuo vanhemman mallin tolppa ja jossain kohtaa -74 se vaihtuu tuohon uudempaan.

Valtonenhan tuosta väsäs taulukon jokin aika sitten, se missä oli niitä kiristysarvoja. Mistähän se löytyis?

Epoksia

No niin, nyt päästiin asian ytimeen. Silloin kun auraus (tai haritus) annetaan asteina, se on selkeä juttu, sen voi aina laskea pituussuuntaiselle etäisyydelle. Mutta, mutta, kun se annetaan milleinä (niinkuin kuplassa) niin mistä tuo pitäisi mitata? Siis mikä pituussuunnassa pitäisi olla merkkien etäisyys? Eli tulee hieman eri tulos jos mittaa vanteen reunasta, kulutuspinnan kohdalta tai renkaan kyljestä renkaan leveimmältä kohdalta...

Koitetaas vielä kerran :) Eli jos laitat liidulla merkin renkaaseen ja siirrät autoa siten, että merkki on välillä renkaan etpuolella ja välillä takapuolella ja auton pituussuunnassa merkkien väli on tuon 600 mm. Tästä mittaat aurauksen toisen puolen vastaavaan merkkiin ja säädät sen siten että etupuolen merkkien väli on 4 mm pienempi ja nyt on aurausta 4mm, ok? Entäpä jos rengas on niin paljon pienempi, että pituussuunnassa noiden merkkien etäisyys onkin vain 400 mm ja säädät aurauksen näillä renkailla tuohon 4:ään milliin, onko aurauskulma molemmissa sama?

Joo, pohjelihakset kunnossa :D Oikeesti toin sen fillarin pakun kyydissä, että olis jotain tekemistä tän hotellissa notkumisen tilalle.

Jos sulla on auraus arvo esim. 4 mm ja "iso" rengas sanotaan vaikkapa halkaisija 600 mm eli olkoon siis merkkien väli tuo sama. Sitten vaihdat "pienen" renkaan sanotaan vaikkapa halkaisija 400 mm ja taas sama merkkien väli. Säädät molemmilla renkailla auraukseksi 4 mm, niin onko pyörät mielestäsi samassa kulmassa molemmilla kerroilla? Olikohan tarpeeksi epäselvä esimerkki.. :-S