metake

Vanhemman saabin, siis ne joissa pulttijako on 114,4mm kehät ei käy ainakaan 4-pulttisen volsun keskiöön, ovat väljät. Asioista hyvin perillä oleva tekijämies kertoi, että uudemmissa saabeissa, joissa pulttijako on 108mm tilanne olis toinen ja kehät sopivammat. Itse en tosin ole kokeillut.

Jos tuo selventäis (lainaus AKK:n sääntökirjasta): Autojen tulee täyttää seuraavat vähimmäispainot todellisen kuutiotilavuuden mukaisesti kilpailukunnossa ilman kuljettaja. enintään 1050 cm3 520 kg 1350 cm3 600 kg 1650 cm3 680 kg 1680 cm3 680 kg 2050 cm3 760 kg 2500 cm3 840 kg yli 2500 cm3 920 kg

Just näin. Nythän on väläytetty mahdollisuutta saada samanlainen rekisteri harrasteajoneuvoille kuin museoajoneuvoillakin on. Ja samalla väläytetty ilmoitusvelvollisuutta silloin kun auto on oikeasti ajossa, päivä kerrallaan, maks. 30 pv / vuosi. ilmoitus netin kautta tai txt-viestillä. Voisin jopa ajatella laittavani nimeni tuohon adressiin, saatais ehkä nopeammin toteutumaan. Ei ajelis sitten museoajoneuvoilijatkaan yli 30 pv vuodessa. Pirun lusmuilijat, rahaa laitetaan 10 k€ autoon mutta vakuutuksia ei ole varaa maksaa... :DD

Huhujen mukaan tuolla olis vanhaa Springalexin varastoa ja kirja joista löytyy nuo koodit: Turun Tarvikepolar Oy Koulukatu 13, 20100 TURKU puhelin: (02) 2326755

Toi olis tietty yks mahdollisuus, Pena on vieläpä puolituttu.. Toisaalta jos teräs vauhtista meinaa tehdä, niin sitten melkein koneistaa samalla hammastuksen siihen suoraan. Olisko 42CrMo4 tai 34CrMoNi6 hyvää vauhtipyörän raaka-aineeksi? Meinaan lähinnä ettei kytkimen pito häiriinny, suuntaan tai toiseen?

Tuolta kannattaa kysyä : US-Parts

Saako noita irtohammaskehiä mistään? Jos vaikka vanhan kuluneen hammastuksen korjais, tai vaikkapa ihan teräsvauhtista...

Onko kuplan vauhtiksessa irtohammaskehä startille? Vai onko se koneistettu suoraan vauhtikseen? Jos se on irtonainen, niin saako noita hammaskehiä mistään?

Saatan olla väärässä, mutta mun mielestä dollyn vetopainot menee kuten toista autoa hinattaessa. Eli maksimissaan vetoauton paino (siis vedettävä + dolly) ja rekisteriotteeseen merkatuilla maks. perävaunupainoilla ei mitään tekemistä ton kanssa (koska tuo ei ole perävaunu vaan hinattava laite).

Öö.. siis mistä saa..hmm, Itselläni tuollainen oli viimeksi moottoripyörässä, Kawasaki Z650SR -79, ihan alkuperäisosa. Jos ei muualta saa, niin Kasawika kauppiaalta vois koittaa. Saattais löytyä myös mahdollisesti Autoracingiltä Hesasta tai Euroracingiltä Tuusulasta.

Sellaisia paineella toimivia jarruvalokytkimiä on saatavana. Eli laitat putkilinjaan palikan, missä on paikka tuolle kytkimelle.

Olet ihan oikeassa. Mä muistin väärin. Tuossa AKE:n sivuilta lainatussa tekstissä se on 2:ssa kohdassa aika selvästi sanottu. Hinattava laite ja moottorittomat ajoneuvot Hinattavalla laitteella tarkoitetaan muuta hinattavaa ajoneuvoa kuin perävaunua. Hinattavaa laitetta ei ole tarkoitettu tavaran tai henkilöiden kuljetukseen. Hinattavia laitteita voi olla esim. työmaakopit, autolla vedettävät nosturit, kompressori- tai agrekaattivaunut. Hinattava laite on myös: 1) erikoiskuljetukseen käytettävän puoliperävaunun kytkemiseen tarkoitettu puoliperävaunun tavoin kuormittuva välivaunu, joka jakaa perävaunulta tulevan kuormituksen vetoauton vetopöydälle ja välivaunun akselistolle; 2) henkilö- tai pakettiautoon kytkettävä apuvaunu, jota käytetään pääasiassa vaurioituneen ajoneuvon hinaamiseen. Moottorikäyttöistä ajoneuvoa apuvaunun avulla hinatessa suurin sallittu hinausnopeus on 60 km/h, jollei kummallekaan ole säädetty tai määrätty alhaisempaa nopeutta. Vetokoukulle sallittua maksimikuormitusta ei saa ylittää.

Riippuu aika paljon vanteiden offsetistä, että mitä voi laittaa, ennenkuin kulutuspinta kurkkaa lokasuojan ulkopuolelle...

Vattenfall ahistaa, yli 3 tuntia jo sähköt poikki. Palstaakin pitää lukea kännykällä, ***tana.

Esim. kaikki F-ryhmän ralliautot on vapareita, eikä ne paljon hyödy tuosta alipaine säädöstä.

Toisaalta lämpöähän ei yritetä johtaa pelteihin, vaan ilmavirtaan joka kulkee pyttyjen ja kansien ohi. Ja koska maali toimii eristävänä kerroksena, jätetään kannet ja pytyt maalaamatta...

Tässä pätee sellainen sääntö, että se mikä imee itseensä parhaiten lämpöä (matta musta) myös säteilee eniten lämpöä. Eli matta musta pinta luovuttaa huomattavasti paremmin lämmön ulkomaailmaan kuin kromattu. Teoriassa paras olisi, jos pelti olisi luonnostaan mattamustaa, ilman pinnoitetta, koska maali sinällään aiheuttaa pellin pintaan lämpöeristeen. Mutta joo, matta musta on siis ehdottomasti parempi. Tosin tämä koskee vain säteilemällä tapahtuvaa lämmön siirtoä, kuplan konehan jäähtyy ilmavirtauksella, ja siinä on ihan sama, että onko pellit vaikka vaaleenpunaiset ;)

Kannattaa sitten huomioida, että tuolla ei saa autoa hinata kuin 50 km/h. Edit: Noita on jousilla ja ilman. Jousilla olevaa saa vetää tyhjänä 80 km/h ja jousittamatonta tyhjänäkin vaan sen 50 km/h.

Ja apukaapelit 3x pidemmät kuin kuplan starttikaapeli. Mietippä onko tällä mitään merkitystä...

Tuossa tuollainen suuntaa antava nyrkkisääntökaava johtojen poikkipinnan laskemiseksi: Kaapelin koko (mm²) = Kaapelin pituus (m) x Virta (A) x 0,046

Ja kevyt kone, jokkiksessa noita nykyään käyttelevät...

Eikä auttanut kuitenkaan ;) L(E)-jetti sekoaa melko totaalisesti kireen nokan kanssa, taitaa se kuitenkin vähän kireemmän kestää kuitenkin...

Toi oli hyvä huomio, että sylinterit todellakin lämpiävät enemmän kuin pultit, se tuokin oman kivan lisämausteen asiaan :) Tuossa kannen lämpölaajenemisessakin on sellainen pointti, että vaikka alumiini laajenee enemmän, se myös painuu suhteessa enemmän kasaan kuin mitä teräs venyy. Laskemisella ajattelin lähinnä sitä, että sais vähän suhteutettua noita voimia ja sais sellaista "perstuntumaa" siitä, että mitkä voimat siellä on oikeesti merkityksellisiä. Mutta sehän on kuitenkin vain teoriaa, tosielämässä asiat ei aina mene niin, jää liikaa muuttujia (=liikaa epätarkkuuksia) laskentakaavoihin. Samoin sais Valtosen taulukkoon pari lisäsaraketta, kun laskin piltissa olevan voiman ja kansiin tulevan pintapaineen ;)

Kannenpultit ovatten yleensä melko lujaa terästä. Eivät lämpölaajene läheskään niin paljoa kuin VALUA olevat kikkareet siinä pulttien ympärillä. Se kiristyksellä tehtävä esijännitys on tosiaan pientä verrattuna siihen jännitykseen minkä lämpölaajeneminen niihin pultteihin aiheuttaa. Palataas vielä tähän. koska oikeessa elämässä se ei mene noin ;) Eli nyrkkisääntönä teräs lämpölaajenee yleensä sitä voimakkaammin mitä seostetumpaa se on. Valuraudan lämpolaajenemiskerroin on, raudasta ja lähteestä riippuen 10-12. Teräksen lämpolaajenemis kerroin on 11 - 12. Eli useimmissa tapauksissa teräs laajenee yhtäpaljon tai enemmän kuin valurauta. Teoriassa tilanne jossain tapauksissa voi olla toisinpäin, mutta ero on kaikenkaikkiaan hyvin pieni. Eli mistään huomattavasta lämpolaajenemiserosta ei voida puhua. Kuplan koneessa tilanne on hieman eri, koska kannet ovat alumiinia ja niiden lämpölaajenemiskerroin on teräkseen verrattuna lähes tupla. Jos tulee tekemisen puutetta, niin jonain päivänä lasken nuo pulttien aiheuttamat voimat suhteessa lämpölaajenemisen aiheuttamiin voimiin...

K-jetistä en tiedä, mutta LE-jetronic käyttäytyy juuri noin liian tiukalla nokalla, koska epätasainen ilmavirtaus pienillä kierroksilla saa ilmaläpän hakkaamaan edes takaisin.