wp

Seetikulmat imupuolelle 35-45-60-70 ja tuosta viimeisestä alin kulma pyöristetään kanavaan päin. Pitopinnan leveys n.1.5mm, 30-35 asteen viiste venttiilin pitopinnan taakse. Venttiillilautasen kulma n. 7-8 astetta. Pakopuolelle ylin kulma 25-30 astetta, muut kulmat samat. Venttiilin pitopinnan taakse 30asteen viiste ja palotilan puoleinen reuna pyöristetään siten että virtaus pääsee kääntymään helpommin venttiilin reunan yli. Porttauslukemista: http://books.google.fi/books?id=0EaJuPx ... q=&f=false

Jos oletetaan että koko venttiilin virtauspinta-ala käytetään hyödyksi niin 44mm venttiilillä ahtain kohta olisi juuri tuossa venttiilikurkussa esim. 0.85x44mm = 37.44mm (kadulle,kisaan kestäisi isontaa). Tuo cc/kanava on tapa ilmaista kanavan poikkipinta-alaa, pohjautuu aikaan jolloin aftermarket- kansia ei ollut saatavana. CC-lukema ilmaisi paljonko kanavasta oli poistettu materiaalia verrattuna vakiokanteen jonka tilavuus oli esim. 63cc Itse laittaisin noilla mitoilla 38-39mm venttiilin, virtaa enemmän CFM/venttiillipinta-ala. Pienin mahdollinen venttiili joka riittää käyttötarkoitukseen, etenkin jos poraus on pieni.

Superflown virtauspenkin manuaalissa oli mielestäni hyvin kaasutinkokoa demonstroiva kuva, kaasuttimen sisäkurkun halkaisija = imuventtiilin seetin sisämitta. Hieman pienemmästäkin kurkusta ilma virtaa kyllä läpi, käyttötarkoitus ratkaisee lopullisen kaasutinkoon. Jos moottori hengittää riittävän hyvin niin kyllä, mutta onko pienempi kaasutin ollut silloin oikea valinta? Tuohon kaasutinkokoon vaikuttaa myös koko imuputkiston pituus (kanava+imusarja+kaasutin+kiihdytystorvi), itse valitsen aina pienemmän kertaluvun viritettyä pituutta varten jos kaasutin on mielestäni liian pieni jo aloittaessa. Tällöin koko imuputkiston virtaushäviö (=paineenpudotus) jää pienemmäksi alhaisemman kanavan seinämäpinta-alan ansiosta. Noita V8-moottoreiden kaasutinkokoja ei voi suoraan verrata näihin boxerikuvioihin, oma kurkku/kanava- ratkaisu vaatii aina isomman CFM-lukeman kuin imusarja, jossa kaasutin ruokkii kaikkia sylintereitä plenumin kautta. Mutta mikään ei estä tekemästä plenumia esim. 40mm kaasareiden alle tuplakaasutinasennuksessa, voisi olla mielenkiintoinen kokeilu. Jokarissa noita ratkaisuja on 1-kurkkuisilla toteutettuna näkynytkin.

http://www.enginedesigner.com/enginedesigner.aspx Nettipohjainen laskuri,antaa suuntia minkä kokoista kanavaa tarvitaan tai mihin lukemiin valitsemallasi kannella voi päästä jos kaikki osat moottorissa ovat ns. alueella. Ei kun kokeilemaan, katukoneissa seetin sisähalkaisija 85-88% venttiilin halkaisijasta niin säilyy vääntöä vielä alakierroksillekin. Throat velocity-kenttään 240-300 FPS (feet per second), korkeampi arvo kipakammille moottoreille.

Hienon näköinen valu, sitten ei kun mittailemaan ja suunnittelemaan kanavan porttausta. Isompaa venttiiliä kehiin ja sitä rataa... Itselläkin olisi jossain varaston nurkissa samanlaiset kannet, pitääpä joskus vilkaista mitä niistä saisi aikaiseksi.

Elastosilin hinta 75,64eur kilo. Tämä pitäisi tulla ihan kiskomalla läpi ahtaastakin kanavasta ja toistaa pienimmätkin yksityiskohdat valussa. Kumimassat eivät kestä irroituksen mekaanista rasitusta ja tarttuvat (yleensä) ilman erillistä irroitusainetta.

Muottisilikonista olin puhelimessa tänään firmaan nimeltä http://www.kevra.fi/ Sieltä suositeltiin ainetta nimeltä Elastosil M4601, pakkauskoot 1,5,30 kg. Sitkein ja venyvin silikonimassa,voi liimata ratketessa tavallisella liimasilikonilla. Hinnasto jäi töihin mutta tuon pienimmän taisi saada alle 100eur alv 22%. Belzonaa myy http://www.indutek.fi/

Juu ei pysy, on tarkoitettu kanavan mallintamiseen jotta saisi tarkat mitat kanavan eri poikkileikkauksista. Oikeat "kitit" ovat yleensä epoksipohjaisia kuten tuossa aiemmin jo mainittiin. Belzonan 1111:stä käytän itse, kestää jopa metanolin ja kisabensat päällystämättä. Yhden imukanavasta vesitilaan puhjenneen "kisakannen" olen myös paikannut, yksi kesä ajettu ja paikka pitänyt. On vain niin ihanan kallista...

Alkuarvojen laskentaan 100% Pipemaxin suositus: "100-109= DOHC, SOHC, Pushrod Hi-Perf Engines with 2, 3, 4, or 5 valve Heads 100 % PerCent Ve is recommended baseline starting value Good use of Mixture Velocity, Sound Wave and Inertia Tuning Mild Bowl-Porting to all-out max-effort Porting such as SuperStock Classes on older type Cylinder Heads with relatively small Valves Camshafts usually in the .25 to .39+ Lift/Diameter Ratio Range Aggressive Hi-Lift Solid Roller or Hydraulic Roller Camshaft also includes max-area Solid-Lifter Cam From adequate Carburetion to large Carb on Hi-Perf Single or Dual-plane Intake, also Mechanical or Electronic Fuel Injection" Yleisemmin kierrosluku menee enemmän pieleen kuin VE%, kansista pitäisi laskea pienimmän imukanavan poikkileikkauspinta-alan pohjalta rpm-potentiaali ko. konekombinaatiolle (voi laskea Pipemaxilla, pitää muuttaa RPM-arvoa kunnes "velocity CSA@300 FPS" natsaa kansien kanavakokoon imupuolella). Omissa dynossa testatuissa moottoreissa rpm jäi matalammaksi, VE% osui molemmissa 114-116% (3000-6080rpm ja 4000-8000rpm alueella koko ajan yli 200Nm vääntöä, 2127cc 2-venttiili, 1997cc 4-venttiili)

Se on nokka-akselin todellinen keskilinja, esim 108 lobecenter asennettuna 0 asteeseen on 108, +2 = 106, -2 = 110 jne... Tämä pätee siis vain niille nokille joissa ei voi säätää molempia erikseen, silloin lasketaan/haetaan pakonokalle vastaava arvo. Imunokkaa varten Pipemaxissa tuota ei tarvita, vaikuttaa pakoputkiston mittoihin. Jos nokkakortissa tuplanokille olisi ilmoitettu esim. 106 ast nokkien välinen kulma ja pakonokka säädetty -2 (2 ast myöhästetty) niin ko. kohtaan syötetään 108 astetta.

Ei voi antaa arvoja imusarjalle, ohjelma laskee itse tarvittavat mitat. Eikös vaimentimen koko tule suoraan putkiston koosta, läpivirtausarvoista saa harvoin mitään oikeita virtauslukemia. Imusarja-aihion koko riippuu kannen kanavan halkaisijasta, itse valitsen putken koon sen mukaan ja levitän sitten prässissä kartiotyökalulla. Tavallinen huonekaluputki venyy hämmästyttävän paljon...

Suosittelen kyllä tuon Pipemaxin hankintaa, se ei ole pelkkä pakoputkilaskuri. Koko moottorikombinaation voi suunnitella aika pitkälle sen avulla. Se antaa arvion eri komponenttien käyttökelpoisista kierroslukualueista ja voit säätää eri osia kunnes kaikkien osien rpm-alue natsaa=toimivin paketti. Ei se tietenkään mikään ehdoton totuus ole mutta itsellä se muuttanut käsitystä nokka-akselien arvoista aivan totaalisti. Ei ne asteet vaan se nosto... Kansiporttaajat saavat lisäksi hyvät arvot kanavan poikkileikkauspinta-aloista mitä eri konekoot ja kierroslukualueet vaativat, auttaa arvioimaan myös valmiiden kansien sopivuutta omaan moottoripakettiin.

Juu, 4-2-1, zoomies eli juuriputket ym... Erillisille läpille, jos isot, 2.harmoninen antaa paremmat mitat. 2 putkea, eri halkaisija mutta sama pituus niin isompi halk. putki "virittyy" korkeammmille kierroksille josta syystä joudutaan tekemään pidemmäksi. Lisäksi kannattaa laskea kartiokkuus imusarjalle, joku 2-3 astetta näyttäis olevan aika hyvä.

Pipemax laskee aina edullisimman imu+pakosarjakombinaation, arvoillasi se antaa primäärien mitaksi 880mm ja halk. 38mm. Kollektori supistuu neljän putken nipusta 55mm putkeksi joka laajenee 68mm megafonin suulle, koko pituus 487mm (kollektori+megafoni) Katuputkistossa kollektori+loppuputkisto kokonaispituus 973mm, putkihalkaisija sama 68mm kuin ylläoleva megafonin ulostulo. Seuraavat kollektori+loppuputki pituudet aiheuttavat pahimmat tehohäviöt: 730, 1460, 2920 ja 5840mm johtuen resonansseista ja takaisinvirtauksesta imupuolelle.

Alkuarvojen muutos ei vaikuta hirveästi, ollaan kuitenkin 10mm sisällä, eli ihan hyvin voi lähteä noilla mitoilla liikkeelle. Pituudet tosiaan Pipemaxista, plenumin tilavuus n. puolet moottorin tilavuudesta koska kaksin kappalein. Pelivaraa on tuo 20% koska liian pienellä tilavuudella imupulssit häiritsevät toisiaan. 50-52mm läppä per plenum ja pituus sen takia että niiden resonanssi osuu samalle kierroslukualueelle noiden runnereiden kanssa eli ne "ahtavat" plenumia. Laskin mitat myös yhdelle läpälle, mutta läppärunko n. 70mm, ja putken pituus n.470mm alkaa olla hankala sovittaa kuplan konehuoneeseen. Korjasin tuohon edelliseen postiin oikean pituuden tuota plenumia ruokkivalle putkelle+läpälle.

Antamillasi arvoilla tekisin jotain tällaista: Runner imuventtiilistä kiihdytystorven suulle 380-390mm, kannen päässä halk. 35mm. Kartiokkuus siten että runnerin suulla suppilon halk. 45mm, pyöristys kuten kuvissa. 2x plenum=kammio molemmille puolille, tilavuutta 1-1.2litraa. Kumpaakin plenumia ruokitaan 50-52mm läppärungolla per puoli, pituus plenumista suulle 355mm(ei 250-270mm) EDIT, laskuvirhe. Runnerin toiminta rpm osuu 5691-6091 1/min, 3.harmoninen Koko järjestelmän rpm osuu 5690-6090 1/min. Oletuksena on että imunokan aukioloaika on n. 270@0.050", isku 76mm, poraus 92mm. Bonuksena tulee vielä 4.harmoninen arviolta 4254- 4654 1/min alueelle->laaja vääntö. EDIT, laskuvirhe (ei 4500-5000 1/min)

Kerro mulle, ettei tartte lähteä haeskelemaan - 11,64 / 180 km/h / 800 kg ? No esmeks, vaikka haulla drag racing calculator: http://www.hotrodpitstop.com/tools.html

60 ft aika vaikuttaa todella paljon lopputulokseen, mutta tuo keskiarvo tehosta on hyvä mittari suorituskyvystä. Itse haen aina mahdollisimman korkeaa lukemaa max. väännön ja tehon väliselle RPM alueelle.

Ei ole, kyllä aikakortin/loppunopeuden perusteella saa laskettua moottoritehon aika tarkoin mikäli auton paino kuljettajineen on tiedossa. Netistä löytyy useita laskureita ko. hommaan.

Kyllä laatikko pitää olla koneen ominaisuuksiin sovitettu, muutoin huippuajoista on turha haaveilla. Mitä raskaampi auto, sitä suurempi merkitys laatikolla on aikaan ja loppunopeuteen.

Jep, aika lailla niinkuin sanoit paitsi +1 puristusta. Pyörittelin yhtä 84x94 kombinaatiota paperilla ja voisi päästä FK XX nokalla 11.3 ruttuihin ennen kuin nakutuksesta tulisi mitään isompaa ongelmaa 98E bensalla. Nämä tietysti laskennallisia arvoja saman tyyppisistä moottoreista, varttimaililla. Koska kohonnut kansilämpötila on suoraan yhteyksissä esisytytykseen ja nakutukseen, olisin hieman konservatiivisempi tuon puristussuhteen kanssa katukäytössä. 1-2 pykälää pois, mutta nokka on silloin hieman pois alueelta. Jos nokka valitaan kansivirtausten mukaan, niin astetta loivempi nokka korkeammalla nostolla antaa saman tai paremman lopputuloksen.

Ei se ole mitään offtopiccia, kuuluu asiaan. Tarkoittanet Volvolandian keskusteluketjua, luin läpi ja kaikki puhuivat samasta asiasta mutta lähestymistapa oli kaikilla hieman eri. Jos aikoo dynossa ajaa 200hv lukemat ilmajäähystä niin hierottavia asioita on karkeasti arvioiden 10-18hv enemmän verrattuna vesikoneeseen puhaltimesta johtuen. Imu-ja pakojärjestelmän pulssit on käytettävä tarkemmin hyödyksi jotta jäähdytyshäviöitä saadaan kompensoitua. Oma mielipiteeni on että venttiilien aukioloajat ovat pääsääntöisesti liian pitkiä ja nosto liian pieni lähes jokaisessa laitteessa mitä itse olen miettinyt. Tuon Pipemaxin osto oli eräänlainen ahaa-elämys koko virittelyyn kun puhutaan nokka-akseleista ja puristussuhteesta. Tutustukaa teholliseen puristussuhteeseen niin pääsette jyvälle asian ytimestä. Liian pitkät aukioloajat pukkaavat moottorin tehon ulos imu-ja pakoventtiiilistä.

Epoxy toimii, katukäyttöön tarvitsee ilmajäähyyn vaan aika kalliit aineet, lähtöhinta 250eur/kilo Ei se epoksin käyttö ole mikään autuaaksi tekevä asia, kanavasta joko puuttuu materiaalia väärästä paikasta tai kanavan muoto/koko on väärä. Ilman epoksiakin hyvä kansiporttaaja pääsee hyviin tuloksiin mutta epoksin kanssa on joskus paljon helpompaa.

Lainaus: "Calculation: The formula I will use to see how much rpm the 40mm valve will be good for is: RPM=3300000xPort dia xPort dia/BorexBore xStroke This formula is based on a mean port velocity at 110m/s or(360ft/s), and the Port dia is the smallest area in the port. As this engine is going to be used as a street engine the smallest port size I will use is 0,88 x valve dia(0,88x40=35,2mm) RPM calculation:3300000x35,2x35,2/86x86x69=8012rpm The teoretical rpm where peak power will be is 8012 rpm." Ja tässä hyvä nyrkkisääntö kaikelle kotiporttaukselle, toimii jos huolella tekee.

Ei toimi ahdetussa, tulee? softan seuraavaan versioon. Pipemax laskee viritetyn pituuden useammalle kertaluvulle joista valita ja antaa imusarjan mitan imutorvien suulle. On kuitenkin laskennallinen arvo, muut syötetyt specsit pitää olla alueella. Käytännössä halkaisija kannen päässä sama kuin kannessa, kokonaiskartiokkuus on kiinni kertaluvusta jolle mitoitetaan-> pieni kertaluku, isompi kartiokkuus. Hauska ku tuli tämä pipemax puheeksi. Olen joskus kaauan sitte tuota ilmais versiota kokeillu. Mutta sillon oli liian paljo noita en tiedä/ymmärrä arvoja mukana.. Kuinka paljon kone arvoja tuohon saadaan että aletaan saamaan joten kuten järkeviä arvoja? Ajettelin että mitä sais esim näillä arvoilla oikeaksi putken pituudeksi? Koneena 1584cc Kannet vakio venat virtaus luokkaa 120 imu ja 100 pako 25" vesipatsaalla Nokan arvot Scat C55 312º 268º(o.50") 10,87mm 108º Puristus suhde 10;1 Kuinka pakosarjoissa niin paljon on esim kollektorin pituudella tilavuudella merkitystä? Vaikka jotkun vähättelee noita jokkis moottoreita niin kuitenkin niillä jotka oikeasti rakentaa tehokkaita moottoreita niin aika innovatiivia täytyy olla ku "paskoista" kutitellaan suht hyviä tehoja.. Eikä ne hyvät koneet sieläkään ole halpoja mutta kuitenkin ne viritellään aika pitkälle itte ku että alettais tekeen näitä osta sitä osta tätä viri moottoreita.. Pitää sanoa että vihdoinkin on aihe tällä foorumilla josssa monen erinlaista mielipidettä moottoreiden virittämisestä! Tuo enemmin mainittu linkki niin pitää ajalla lukea läpi.. Pipemax perusjutut: - isku ja poraus+kangen pituus - venttiilien lukumäärä/sylinteri+syl. lukumäärä - venttiilikoot - pakokanavan pituus seetin pitopinnasta tiivistepintaan, mitataan sisä ja ulkokurvin mitta ja jaetaan kahdella - nokan arvot@0.050"+todellinen venttiilinnousu - kierrosluku jolle suurin teho halutaan - VE eli volymetrinen hyötysuhde, joko ohjelman suosituksena tai dynotuloksista arvoa muuttamalla kunnes suurin teho vastaa dynolukemaa. Jälkimmäinen menetelmä parempi. En muista tuliko tuossa kaikki mutta suunnilleen nämä tarvitaan. Muista arvoista ohjelma laskee mitat ja antaa arvionsa kaikkien komponenttien yhteensopivuudesta. Voit säätää ja kokeilla kaikkia arvoja syöttökentässä kunnes kaikkien osien tavoite RPM-alue natsaa kierroslukuun johon paketti haluataan virittää. Softa laskee tarvittavan imukanavan halkaisijan ja antaa suuntaviivat tarvittavalle kansivirtaukselle, imu-ja pakosarjalle. Olen päässyt vertaamaan ko. laskettuja arvoja todella kalliiden moottorisimulaatioiden antamiin tuloksiin ja ne ovat todella lähellä niiden antamia mittoja. Aiemmassa postauksessani mainittu 32Nm+17hv hukkui pelkkään kollektorin ja primääriputkien väärään mittaan. Mr. Meaux on listannut kollektorin pituuden tärkeimmäksi mitaksi hyvässä pakojärjestelmässä ja muut mitat tulevat vasta sen jälkeen.